Uudistamisvelvoite, eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus, lahopuu ja männyn hyönteistuhot. Muun muassa nämä asiat noussevat esille, kun hiljan uudistettujen metsälain ja metsätuholain toimivuutta ryhdytään arvioimaan.

”Metsälain muutos oli aika radikaali. Nyt arvioidaan, miten lain tavoitteet ovat toteutuneet eli onko laki parantanut metsätalouden kannattavuutta ja monimuotoisuuden edellytyksiä ja yksinkertaistanut menettelyjä”, sanoo maa- ja metsätalousministeriön metsäneuvos Marja Kokkonen.

Arvioinnin suunnittelu on parhaillaan käynnissä. Arvio on tarkoitus saada valmiiksi ensi vuoden aikana, mahdolliset muutokset lakeihin tehdään aikaisintaan vuonna 2019.

Metsänomistajat tyytyväisiä

Uudistettu metsälaki tuli voimaan vuonna 2014. Metsien käyttöön lainmuutos ei ole merkittävästi vaikuttanut, sanoo Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes.

”Suurin muutos oli eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen mahdollistaminen. Sen suosio kasvaa hiljalleen”, hän sanoo.

Remeksen mukaan nyt on hyvä tarkastella, onko eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen puustorajat asetettu laissa oikealle tasolle.

”Puustoa pitää poistaa riittävästi, jotta uutta taimiainesta syntyy. Nykylaissa rajat on asetettu varovaisen korkealle.”

Metsäalalla on oltu huolissaan metsälakiin tehdystä uudistamisvelvoitteen lievennyksestä. Nykylain mukaan uudistamisvelvoite täyttyy, kun taimikko yltää puolen metrin pituuteen ja muu kasvillisuus ei välittömästi uhkaa sitä. Aiemmin velvoite täyttyi, kun taimikko ylsi 1,3 metrin pituuteen.

”Vaatimukset ovat vaatimattomat erityisesti eteläisessä Suomessa”, Remes sanoo.

Metsäteollisuus ry:n kotimaan metsäasioiden päällikön Jouni Väkevän mukaan metsänomistajien vastuu metsänuudistamisessa on nyt entistä suurempi.

”Metsänhoidon taso ei saa lähteä laskemaan lainsäädännön takia”, hän sanoo.

MTK:n metsäasiantuntijan Lea Jylhän mielestä uudistamisvelvoitetta ei ole tarpeen kiristää.

”Taimikoiden laatuun täytyy panostaa, mutta keinot ovat muut kuin laki”, hän sanoo.

Metsänomistajat ovat Jylhän mukaan tyytyväisiä metsälakiin.

Juurikääpä huolena

Metsälain kanssa samaan aikaan voimaan tullut metsätuholaki toimii Metsäkeskuksen Markku Remeksen mielestä hyvin. Suurimmat puutteet liittyvät hänen mukaansa juurikäävän ja kuusen hyönteistuhojen torjuntaan.

”Pääasiassa juurikäävän torjunta hoidetaan hyvin, mutta kaikki toimijat eivät ole ymmärtäneet sen tärkeyttä.”

Kuusen hyönteistuhojen torjunnan puutteet liittyvät takarajoihin, jolloin kuusipuutavara on kuljetettava pois metsästä. Esimerkiksi Etelä-Suomessa takaraja on 15. heinäkuuta. Jos kesä on lämmin, lentää puutavaran kuoren alla varttunut kirjanpainajasukupolvi Remeksen mukaan ympäröiviin metsiin jo ennen heinäkuuta.

Julkaistu kokonaisuudesaan Metsälehti Makasiinissa 6/2017

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.