Jokaisessa Metsälehdessä haastatellaan vähintään yhtä metsänomistajaa. Jos näistä haastatteluista jotain on oppinut, niin sen, että metsiä omistaa Suomessa käsittämättömän monipuolinen joukko ihmisiä.
41-vuotias helsinkiläinen Tapio Haarlaa on hankkinut metsäomistuksensa sukupolvenvaihdoskaupalla poikkeuksellisen nuorena. Hän on myös metsävideoita kuvaava tubettaja ja koulutukseltaan meteorologi eli ilmatieteilijä.
Puheenaiheita riittää vähintäänkin yhden haastattelun mitaksi. Aloitetaan säästä, sillä siitä Haarlaan kanssa on ”helppo puhua vaikka koko päivä”.
”On kiistatonta, että ilmastonmuutos tulee Suomessa johtamaan monenlaisiin vaikutuksiin”, Haarlaa sanoo.
Vaikeuskerroin metsien käsittelyssä lisääntyy entisestään. Metsänhoidon keinovalikoimaa miettiessä kannattaa muistaa, että ”ajan henki” on ollut metsäalalla väärässä monta kertaa: niin mäntyä kuin kuusta on istutettu vuorollaan väärille kasvupaikoille.
”Eniten huolestuttaa se, että metsillä on pitkät kiertoajat. 60–70 vuoden kiertoajassa voi osua ikäviäkin juttuja sään osalta. Metsä joutuu koville”, Haarlaa sanoo.
Hän muistuttaa, että ilmastonmuutoksessa ei ole kyse pelkästään sääoloista, vaan esimerkiksi hyönteistuhot ja sienitaudit voivat lisääntyä. Metsänomistajan kannattaa varautua muutokseen metsänhoitotoimilla, mutta ennakoinnillakin on rajansa.
”Pitää pystyä reagoimaan tehokkaammin, kun jotain tapahtuu. Oli sitten kyse myrskyn tai hyönteisten aiheuttamista metsätuhoista. Reagointiaika voi olla vain viikkoja”, meteorologi arvioi.
Haarlaa kertoo pohtineensa itse kriittisesti jälkeenpäin, miten joidenkin hänen istuttamiensa kuusikoiden kanssa tulee käymään.
”Ei tarvita kuin yksi äärimmäisen kuiva kesä.”
Meteorologi-metsänomistajan neuvo on, että mielipiteitä ja näkemyksiä metsäasioista on oltava valmis muuttamaan. Metsänomistaminen on elinikäistä oppimista.
”Muuttuvassa ilmastossa pitää päivittää omia tietojaan jatkuvasti. Metsänomistajan kannattaa seurata alan uutisointia tarkasti.”
Tilakauppa isän kanssa
Metsänomistajat ovat tutkitusti keski-iältään 62-vuotiaita. Haarlaasta tuli metsäomaisuuden haltija vain 26-vuotiaana.
”Sen ikäisillä on usein kaikenlaista muuta puuhaa, mutta metsä on aina ollut lähellä sydäntäni monessa muodossa. Metsänomistajaksi tuleminen tuntui luontevalta.”
Tapio Haarlaa osti metsänsä isältään Rihko Haarlaalta helmikuussa 2009. Tuolloin 69-vuotias isä oli valmis siirtämään omistukset seuraavalle sukupolvelle.
Rihko Haarlaa on metsäteknologian emeritusprofessori, joten Tapio Haarlaan ei tarvinnut aloittaa metsänomistajataivaltaan tyhjästä. Professori-isältä on tullut hyviä vinkkejä esimerkiksi puulajivalinnasta.
”Tieto on syventynyt paljon, kun ajankohtaisia metsäaiheita on päässyt pohtimaan itse metsänomistajana”, Tapio Haarlaa sanoo.
Jokainen sukupolvi tuo metsänomistamiseen jotain uutta. Haarlaan mukaan muutosta on tapahtunut ainakin suhtautumisessa metsätyövälineistöön.
Aiemmin metsätöissä meni aikaa vanhan, toki arvokkaan ja toimivan kaluston teknisten vikojen selvittelyyn. Uuden ajan metsänomistajapolvelle laitteiden toimintavarmuudella on erilainen merkitys.
”Palkkatyöläisenä on tärkeää, että silloin kun metsään pääsee töihin, laitteet ja varusteet toimivat eikä arvokasta metsäaikaa kulu korjauksiin.”
Alku meni kauppahintaa maksellessa
Haarlaan mukaan 15-vuotisen metsänomistajataipaleen aikana on ehtinyt tulla metsätavoitteiden suhteen monenlaisia vaiheita.
”Metsän tarjoamat taloudelliset mahdollisuudet ovat olleet tärkeitä, erityisesti metsänomistamisen alkuvaiheessa. Ensimmäiset 10 vuotta metsänomistajana makselin tilakauppaa pois.”
Kun tilan osto on kuitattu, mailan puristaminen vähenee, Haarlaa kuvailee.
”Metsätilani on varsin monimuotoinen puustoltaan ja koostuu erilaisista kasvupaikoista. Tietyillä alueilla on selvästi muitakin arvoja kuin puuntuotanto.”
Ajatukset siitä, mitä metsiltään haluaa tai haluaako mitään, voivat muuttua ajan mittaan.
”Hienointa 15 vuoden aikana on ollut nähdä, miten voimakasta ja huomaamatonta metsän kasvu on. Maisemanmuutos on hurja etenkin, jos sitä pystyy vertaamaan vanhoihin kuviin.”
Tubettava metsänomistaja
Tapio Haarlaan metsänomistamisessa käynnistyi uusi aika noin vuosi sitten. Hän jäi opintovapaalle ja suoritti viime vuonna metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon.
Opintovapaalla hän ryhtyi myös kuvaamaan videoita kahdesta lempiaiheestaan: metsänomistamisesta ja suunnistuksesta. Vuodessa videopalvelu Youtubeen on ehtinyt kertyä kymmeniä metsäaiheisia videoita.
Videoiden kuvaus on Haarlaalle eräänlainen ajattelun väline. Videoita tehdessä jäsentyvät myös omat metsäajatukset.
”Yritän välttää metsävideoissa paasaamista. Ajankohtaista ja neutraalia sisältöä.”
Hän on katsonut myös itse paljon metsävideoita. Haarlaa mainitsee metsätubettajista muun muassa metsäkonekuski Janne Seppäsen, moottorisahakauppias Jouni Topin ja Sami Hytösen. Ja Metsälehden videot tietysti.
”Kun ei ole metsäammattilainen tai tunne esimerkiksi raivaussahan sielunelämää, netistä löytyy paljon opetusmateriaalia.”
Haarlaan omista metsävideoista julkisuuteen on noussut ainakin viime vuoden loppupuolella julkaistu analyysivideo puukaupan hintatakuumenetelmästä. Aihe herätti laajaa keskustelua. Siitä kerrottiin myös Metsälehden sivuilla.
Haarlaan videoihin tulee kommentteja myös muilta metsänomistajilta. Hän on hakenut hankerahoitusta säätiöltä, että metsänomistajuudesta kertovien videoiden tekeminen voisi jatkua säännöllisenä.
”Kun aihe kiinnostaa itseäni, se toivottavasti näkyy videon katsojallekin. Nyt keväällä suunnitelmissa on ehtiä tekemään taimikonharvennusta ja pientä polttopuiden kotitarvehakkuuta, joten varmasti myös kamera kulkee silloin mukana.”
Palkkatyöstä yrittäjäksi
Heittäytyjä. Innostun asioista. Yritteliäs. Tykkään kokeilla. Idearikas. Monitavoitteinen metsänomistaja.
Kun kuuntelee Haarlaan kuvailua itsestään, on helppo ymmärtää, kun hän kertoo tekevänsä parhaillaan siirtymää palkkatyöstä yrittäjäksi. Yrittäjyyden myötä on tullut ajankohtaiseksi pohtia myös, mitä muuta metsänomistajuus voisi vielä tuoda.
Voisiko metsien sivutulovirroista löytyä kokeilun kautta uusia mahdollisuuksia?
”Suomalaisissa metsissä on raaka-aineita erilaisille tuotteille, elintarvikkeista lääketeollisuuteen.”
Haarlaa kertoo kirjanneensa jo aiemmin ylös erilaisia metsäisiä ideoita. Niistä hän on pohtinut, voisiko kyseessä olla jopa yritysidea, jonka voisi metsätilalla toteuttaa.
”Monesti ideat ovat tupanneet olemaan ajatuksena hauskoja, mutta liiketoiminnallisesti eivät ehkä erityisen toteuttamiskelpoisia.”
Yhden tällaisen idean Haarlaa toteutti vuonna 2017. Hän perusti metsätilansa maisemallisesti kauniille kallioiselle mäkialueelle Häämetsän.
Kyseisessä häälahjapalvelussa hääparille teetätetään kyltti, joka kiinnitetään mäntyyn Häämetsässä. Kylttejä metsässä on jo noin 90, mutta tuhansien eurojen markkinointipanostuksista huolimatta ideasta ei näytä syntyvän kannattavaa liiketoimintaa.
”Jos ei kokeile, niin ei voi tietää toimiiko idea”, Haarlaa toteaa huumorilla.
Lohjalla sijaitseva Häämetsä on edelleen toiminnassa. Metsän läheltä löytyy parkkipaikka, merkitty reitti ja taukokatos, joten pariskunnat voivat poiketa kylttimetsään myös retkelle.
”Itse tykkään sparrailla erilaisia ideoita. Minuun saa yhteyden myös Youtubesta Metsänomistaja-kanavan kautta, jos on jotain metsäisiä ajatuksia. Kannustan kaikkia metsänomistajia miettimään, mitä mahdollisuuksia omat metsät voisivat tarjota.”
Haarlaa näkee, että sivutoiminen metsänomistajuus on jo yrittäjyyttä itsessään.
”Pienyrittäjyyttä on helppo lähteä kokeilemaan. Haaveena on, että saisin olla jossain vaiheessa mukana jonkinlaisessa uudessa kasvuyrityksessä.”
Onko se jokin metsäalan yritys, aika näyttää. Innostuksesta tai heittäytymisen puutteesta asia ei ainakaan jää kiinni.
Tapio Haarlaa
- 41 vuotta
- Asuu Helsingissä, omistanut Lohjalta 15 vuoden ajan noin 90 hehtaarin suuruisen metsätilan.
- Meteorologi
- Viimeiset 17 vuotta monipuolisia keskijohdon tehtäviä Vaisalassa sää- ja ympäristönmittausteknologian parissa.
- Suoritti viime vuonna Työtehoseuran koulutuksessa metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon.
- Perheeseen kuuluvat vaimo Tiina, tyttäret Lilja ja Sini sekä Hippu-koira.
- Harrastaa metsätöitä ja suunnistusta. Tekee molemmista aiheista videoita Youtube-palveluun, tubettajanimet Metsänomistaja ja Kuntoilija.
Haarlaan vinkit
1. Pyri käymään säännöllisesti omissa metsissäsi ja mieti, mitä metsiltäsi haluat.
2. Seuraa alan uutisointia ja videoita. Pohdi, miten ne vaikuttavat omaan metsänomistajuuteesi ja tekemiisi toimenpiteisiin.
3. Suunnittele hyvissä ajoin, milloin on järkevää siirtää metsät seuraavalle sukupolvelle tai laittaa ne myyntiin.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Mielenkiintoista olisi kuulla, jos Tapio ja HS:n metsäkeskustelujen vakiokommentoija meterologi Toni Amnell keskustelisivat keskenään. Saisikohan Tapio Tonin muuttamaan käsitystään suomalaisesta metsätaloudesta. Rohkenen epäillä.
Kannattaa kuitenkin muistaa sekin, että tulevaisuuden ennustaminen on epävarmaa. Ilmastoomme vaikuttavat niin monet tekijät, että se saattaa käyttäytyä ennusteiden vastaisesti., Tai sitten iskeä uusia tuholaisia. Ei kannata liikaa stressata asioista, joihin ei voi vaikuttaa.
Minä ajattelen, että kasvatetaan puita niille parhaiten soveltuvilla tavoilla mahdollisimman tehokkaasti. Jos homma menee pieleen ei ketään ainakaan voi syyttää.
Otetaan esimerkki myyrätuhojen ennustamisesta. Vuonna 2006 oli paha myyrätuho. Vuonna 2009 oli vielä pahempi. Myyrätuhojen ennustajat osasivat laskea ainakin kolmeen ja ennustivat vuodelle 2012 taas myyrätuhoa. Seurauksena, että monet metsänomistajat panikoituivat ja jättivät istutukset tekemättä. Taimitarhoille jäi ylimääräisiä taimia, jotka joutuivat kaatopaikoille. Ainakaan vielä viime kevääseen mennessä ei sitä myyrätuhoa ole tullut.
Miten ilmastomme käy? Lämpeneekö kuten Keskiajan lämpökaudella kävi vai jäähtyykö kuten sitä seuranneella Pienellä jääkaudella kävi. Jos joku ennuste osuu oikeaan, se johtuu sattumasta.
Kiitos kommenteista Timppa! Mikään ei ole vaikeampaa kuin tulevaisuuden ennustaminen. Kuten totesit, niin parhaiten voimme varautua tulevaisuuteen tekemällä tietoon perustuvia päätöksiä ja soveltamalla parhaita käytäntöjä metsiemme hoitoon.
Mainitsemasi myyrätuhot olivat mainio esimerkki. Välillä tulee metsätalouden näkökulmasta takaiskuja, mutta jos keskimäärin toimii määrätietoisesti ja tavoitteiden mukaisesti, niin tuloksia tulee väistämättä.
Terveisin, Tapio