Metsäperintö | Metsätulot näkyvät palvelumaksuissa

Ikääntyneen metsänomistajan elämänmuutoksissa metsällä voi olla merkittävä rooli. Metsätulot vaikuttavat esimerkiksi palvelumaksuihin.

Tilaajille

Tulevaisuuden suunnittelu ei ole vain nuorten juttu. Se on tärkeää myös ikääntyneille, erityisesti asumisen ja talouden näkökulmasta.

Jos alkaa näyttää siltä, että tarve asumisen tai hoivan palveluihin kasvaa, on järkevää tutustua oman hyvinvointialueen palvelumaksuihin ja mahdollisiin Kelan tukiin. Samalla on hyvä tarkastella omaa tai puolison kanssa yhteistä taloustilannetta ja sen suhdetta mahdollisiin maksuihin ja tukiin.

Metsätulot laskennallisesti

Palveluasumisen ja sosiaalipalvelujen maksut määräytyvät asiakkaan nettokuukausitulojen mukaan. Kuukausituloina otetaan laskennassa huomioon jatkuvat tai vuosittain toistuvasti saadut tulot. Näitä ovat esimerkiksi eläke- ja vuokratulot. Niistä vähennetään tulonhankkimisesta aiheutuneet kustannukset ja verot.

Myös verovapaat tulot otetaan tuloina huomioon. Tällaisia ovat esimerkiksi yhteismetsästä saadut ylijäämät.

Oman metsän tulot otetaan huomioon kuukausittaisena, laskennallisena metsätulona.

Esimerkki

Veikko on hoitanut hyvin Oulussa sijaitsevia perintömetsiään jo yli 40 vuotta. Metsiä on kaikkiaan 40 hehtaaria.

Terveys vaan on alkanut Veikolla vakavasti heikentyä. Myös muistisairauden oireet ovat yhä ilmeisemmät. Hän on lopulta taipumassa lastensa ehdotukseen selvittää palvelutaloon muuttamisen mahdollisuutta.

Kun palvelumaksuja alettiin tutkia yhdessä lasten kanssa, tuli yllättäen esille, että metsä vaikuttaa tuleviin maksuihin. Metsät vaikuttavat maksuihin myös, vaikkei Veikko tekisi lainkaan hakkuita.

Laskennallinen metsätulo lisätään muihin kuukausinettotuloihin. Ennen palvelumaksun määräämistä kuukausinettotulosta vähennetään henkilökohtaiset menot, kuten esimerkiksi oman asunnon kuukausittaiset kulut. Näistä menoista on määrätty laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista, pykälissä 10 c ja 10 d.

Sijainti vaikuttaa

Metsien tuottoa laskettaessa pinta-alana käytetään Verohallinnon käyttämää metsämaan hehtaarimäärää. Se näkyy muun muassa vuotuisessa veroehdotuksessa.

Jos pinta-alassa on korjattavaa, voi metsänomistaja ilmoittaa uuden pinta-alan. Ilmoituksen voi tehdä muutoslomakkeella, jonka saa ladattua esimerkiksi ytj.fi-verkkopalvelusta.

Kuten seuraavista esimerkkilaskelmista huomataan, metsien sijaintikunnalla on suuri merkitys tuottolukuun.

Esimerkki 1, sijainti Oulussa

Veikon metsät sijaitsevat Oulussa. Vuotuinen hehtaarituotto, johon palvelumaksuissa huomioon otettava metsätulo perustuu, on Verohallinnon vuosittain päivittämä, kunnittainen ja euromääräinen tuottoluku.

Veikon laskennallinen metsän kuukausituotto määritetään seuraavasti:

– 40 hehtaaria Oulussa: Verohallinnon määräämä tuottoluku vuonna 2023 on 36,06 euroa hehtaarilta. Veikon metsien vuosituotto on 1 442,40 euroa (40 ha x 36,06 €/ha).

– Laskennallisina menoina vähennetään 10 prosenttia eli 144,24 euroa.

– Lisäksi vähennetään mahdolliset metsätalouden lainojen korot. Veikolla ei ole vähennettäviä korkoja.

– Veikon laskennallinen metsätulo kuukaudessa saadaan seuraavasti: Vuositulo on 1 298,16 euroa (1 442,4 € – 144,24 €). Palvelumaksuihin vaikuttava kuukausitulo metsästä saadaan jakamalla vuositulo 12:lla.

– Näin ollen palvelumaksuista päätettäessä Veikolle lisätään muihin huomioon otettaviin omiin tuloihin laskennallinen metsätulo 108,18 euroa kuukaudessa.

Esimerkki 2, sijainti Hollolassa

Oulussa asuvalla Arjalla on saman verran metsää kuin Veikolla eli 40 hehtaaria. Arjan metsät sijaitsevat Hollolassa, jossa Verohallinnon päätöksen mukainen tuottoluku on 202,45 euroa hehtaarilta. Näin ollen Arjan mahdollisissa sosiaalipalvelujen maksuissa otetaan huomioon kuukausittaisina laskennallisina metsätuloina 607,35 euroa kuukaudessa.

Edellä olevassa esimerkissä Arjan laskennallinen metsätulo vaikuttaisi tuntuvasti palvelumaksuihin. Myös Veikolla se saattaa lisätä palvelumaksua lähes 100 euroa kuukaudessa. On kuitenkin muistettava, että jokaisen kohdalla vaikutus on erilainen riippuen henkilön ja mahdollisen puolison muista tuloista ja menoista.

Ympärivuorokautisen palveluasumisen maksu saa olla korkeintaan 85 prosenttia kuukausinettotuloista ennen palvelutaloon muuttamista yksin asuneella henkilöllä. Laskennallinen metsätulo otetaan huomioon myös Kelan tuissa.

Tulot pienemmiksi

Jos todelliset metsästä saatavat tulot, joista on ensin vähennetty metsätalouden kustannukset, jäävät yli kymmenen prosenttia pienemmiksi kuin Verohallinnon vahvistaman tuottoluvun mukainen tuotto, voidaan laskelmassa huomioitavia laskennallisia metsätuloja pienentää.

Alennusta täytyy hakea. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan Suomen metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen antama lausunto.

Huomaa hallintaoikeus

Jos henkilöllä on metsiin hallintaoikeus, otetaan sen tuoma oikeus metsän tuottoon huomioon palvelumaksuissa samalla tavalla kuin omistustilanteessa, jossa hallintaoikeutta ei ole eriytetty.

Tilanteessa, jossa metsän sukupolvenvaihdos on jo tehty, mutta hallintaoikeus on pidätetty itselle, suosittelen luopumaan hallintaoikeudesta. Vähintäänkin kannattaa valtuuttaa edunvalvontavaltuutuksessa riippumaton taho luopumaan siitä puolestasi.

Omistusta voi jatkaa

On tärkeää selvittää oman tulevaisuuden suunnitelman pohjalta, millaista roolia metsä näyttelee omassa taloudessa. Vaikka metsän vuoksi palvelunmaksut nousisivat ja Kelan tuet jäisivät saamatta, voi metsän hakkuutuloilla olla hyvää elämää tukeva vaikutus. Ne voivat mahdollistaa kenties laajempia palveluja, omistusasunnon remontointia myyntikuntoon, lahjoituksia lapsille ja lastenlapsille tai muita asianomaiselle tärkeitä asioita.

Jos halutaan jatkaa loppuun asti omaa, tuloa tuottavaa metsätalouden harjoittamista, on äärimmäisen tärkeää laatia ajoissa edunvalvontavaltuutus. Sitä ei pysty laatimaan pätevästi enää siinä vaiheessa, kun lääkäri on todennut toimintakyvyn heikentyneen niin, että henkilö ei enää itse pysty huolehtimaan asioistaan.

Mielestäni edunvalvontavaltuutus kannattaa laatia heti, kun omat ja mahdollisesti myös perillisten tulevaisuuden toiveet alkavat hahmottua.

Edunvalvontavaltuutuksen voi tehdä suppeana vain omaa tulevaisuuden hoivaa ajatellen tai laajempana metsätalouden harjoittamista ja omaisuuden siirtoja ajatellen. Jos valtuutetaan omaisuuden luovuttamiseen, on tärkeää, että varavaltuutetuksi löytyy riippumaton henkilö, joka voi tarvittaessa valtuutuksen perusteella saada Digi- ja väestötietovirastosta pätevästi oikeudet luovutuksiin.

Luovu ajoissa

Usein metsänomistajan ja perillisten kannalta on selvintä, jos metsästä luovutaan silloin, kun ollaan vielä kohtuullisen hyvissä voimissa. Silloin pystytään suunnittelemaan ja tekemään omistajanvaihdos yhteistuumin, lisäksi vanhempi sukupolvi kykenee vielä opastamaan uusia omistajia.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista

10 i § (30.12.2020/1201), Laskennallinen metsätulo

Laskennallisella metsätulolla tarkoitetaan tässä laissa varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 7 §:n 3 momentin mukaan vahvistettua metsän keskimääräistä vuotuista tuottoa hehtaarilta kerrottuna metsämaan pinta-alalla. Tästä määrästä vähennetään kymmenen prosenttia ja metsätalouden korot.

Hyvinvointialueen on asiakkaan tai hänen edustajansa vaatimuksesta alennettava laskennallista metsätuloa, jos tilakohtaisen vuotuisen hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvo on Suomen metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen antaman lausunnon perusteella vähintään kymmenen prosenttia alempi kuin metsätulo. Alennus on metsätulon ja hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvon erotuksen suuruinen. (8.7.2022/600)

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus

Kuvat