Pohjoisessa erikoisia tilakauppoja

Avohakatun metsäpalstan mukana siirtyvä uudistamisvelvoite on aiheuttanut yllätyksiä Lapissa.

Inarin Angelin väitettyä avohakkuualuetta esitellään Youtubesta löytyvässä videossa. Metsäkeskus vahvistaa, että Angelissa on tehty viime kesänä alueelle epätyypillisen suurialainen avohakkuu.

Itä- ja Pohjois-Lapissa on viime aikoina esiintynyt toimintaa, jossa metsäpalsta ostetaan, avohakataan ja myydään pienemmissä paloissa eteenpäin ennen lakisääteisiä metsänuudistustöitä. Avohakkuusta syntyvä metsänuudistamisvelvoite siirtyy mukana metsätilakaupassa, jos asiasta ei toisin sovita.

Osa avohakattujen metsäpalstojen uusista omistajista on yllättynyt, kun tekemättömistä uudistustöistä eli maanmuokkauksesta ja kylvöstä tai istutuksesta koituvat kustannukset siirtyvätkin heidän harteilleen.

”Metsäpalstan uudella omistajalla ei ole ollut mitään tietoa metsänuudistamisvelvoitteesta avohakkuun jälkeen. Ostaja on kuvitellut saavansa muutamalla tonnilla kymmenen hehtaaria metsää, mutta kaupassa tuleekin mukana useiden tuhansien eurojen uudistamiskustannukset”, kertoo metsänhoitoyhdistys Itä-Lapin aluevastaava Juha Savukoski.

Itä-Lapin ohella vastaavanlaista toimintaa on ilmennyt Ylä-Lapissa.

Kolme vuotta aikaa

Savukosken mukaan tapaukset vaikuttavat metsäkiinteistön jalostukselta.

”Ostetaan 100 hehtaaria metsää, avohakataan niistä 60 hehtaaria ja ryhdytään myymään maita pois pienemmissä 10–15 hehtaarin paloissa.”

Toiminta ei sinänsä ole laitonta, ja metsäpalstan ostajan tulee tietää, mistä on kauppaa tekemässä. Metsänomistajalla on avohakkuun jälkeen kolme vuotta aikaa saattaa metsänuudistustoimet päätökseen.

Savukosken mukaan uudistamistyöt voivat kustantaa Itä-Lapissa 400–900 euroa hehtaarilta. Sijoitus taimikkoon on merkittävä etenkin, jos hakkuutulot ovat menneet metsäpalstan edellisen omistajan pussiin.

Artikkeli on julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 21/2018.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus