Rakennuspuut omasta metsästä

Pyöreän puutavaran sirkkelöintiä kappaletavaraksi on pidetty kevättalven puuhana, mutta se onnistuu myös talvella.

Talvella on valoisa aika lyhyt, mutta tehokkaiden työvalojen loisteessa pystyy työskentelemään tarvittaessa pitkänkin työpäivän. (Kuvaaja: Ari Komulainen)
Talvella on valoisa aika lyhyt, mutta tehokkaiden työvalojen loisteessa pystyy työskentelemään tarvittaessa pitkänkin työpäivän. (Kuvaaja: Ari Komulainen)

Menneenä kesänä rakentamiseen ja remontoimiseen tarvittavan sahatavaran hinta pomppasi pilviin. Hintakorotukset olivat kymmeniä prosentteja, ja etenkin erikoissahatavara nousi monella maksurajan yläpuolelle.

Onneksi näistä huippuhinnoista on tultu jonkin verran alaspäin, mutta korkealla sahatavaran hinta edelleen on.

Tuulenkaadoista kattoristikot

Metsänomistaja on siitä hyvässä asemassa, että jos tarvetta sahatavaralle ilmenee, sitä saa omasta metsästä. Hieman viitseliäisyyttä se kysyy ja ennakointiakin. Tai sitten myrskytuulia, kuten menneenä ja sitä edeltäneenä kesänä omalla metsäpalstoillani kävi.

Paula-myrsky (22. kesäkuuta) ja Aatu seuraavana päivänä laittoivat muutamia kymmeniä runkoja pitkälleen eri puolille metsätilaamme. Koska kaatuneiden runkojen lukumäärä oli pieni ja puut hajallaan, niitä ei kannattanut kaupata yhtiöille. Jätin ne kesäksi paikoilleen odottamaan syksyä ja korjuuta sahatavaratukeiksi. Puuta tarvittaisiin kattoristikoiden tekoon.

Koska naapuritaloa kesäpaikkanaan pitävät veljekset Esko ja Kari Kettunen olivat myös sahatavaraa vailla, päätimme yhdistää sahauksen yhteiseen paikkaan ja kutsua sopivana aikana kiertävän sirkkelin paikalle. Kettuset savotoivat sahapuut harventaen tiheää tukkiluokan puustoa.

Kun halkaistavat tukit oli ajettu sahauspaikalla, niitä kertyi yhteensä yli 150 kappaletta. Oli aika sopia niiden halkaistusta sirkkelimies Matti Heikuran kanssa.

Lieksan viimeinen

Heikura esitti heti sahausajankohdaksi alkutalvea, mikä sopi kaikille. Sirkkeli soi vaarallamme kahtena päivä, jonka jälkeen tukit oli halkaistu tarvittavaksi sahatavaraksi ja pinnoiksi. Pinnat ovat oivaa polttopuuta kuivaamisen ja pätkimisen jälkeen vaikka saunan lämmitykseen.

Matti Heikura on kiertänyt nykyisen kenttäsirkkelinsä kanssa sahaamassa kymmenisen vuotta. Sirkkeli on hankittu käytettynä sahauksen lopettaneelta yrittäjältä. Ensimmäiset sahaukset Heikura teki isänsä kanssa jo 1980-luvun lopulla, jolloin töitä tehtiin viitisen vuotta. Silloin Lieksassa oli ainakin viisi kiertävää kenttäsirkkeliä – nyt vain yksi, eli Heikuran.

Kova pakkanen tuo oman lisänsä sirkkelöintiin. Heikuran mukaan jäinen puu tarvitsee terävän terän. Puru tahtoo pakkaantua sahausrakoon, mutta onneksi nykyterissä on hyvä purunpoisto. Sahausjälki on talvella parempi, samoin mittatarkkuus: kesällä puut ovat märkiä ja ne kutistuvat kuivuessaan enemmän.

Parasta sahattavaa on kuusi, se pysyy sahauspöydällä paremmin paikoillaan kuin mänty. Tämä korostuu talviaikaan. Pikkutukkiakin pystyy sahaamaan, mutta saanto on niissä huono.

Sahauksen jälkeen puutavara kannattaa heti taapeloida pirkkojen väliin kunnon ilmaraoin. Näin kuivaminen alkaa välittömästi, pakkasilma on ilmankosteudeltaan kuivaa. Talvella sahattu puutavara on keväällä jo kuivaa ja valmista käyttöön.

Metsänomistus Metsänomistus

Keskustelut