Ladataan...
Tästä syystä siemenpuuhakkuu on huono keino säästää
Ammattilaiset eivät juuri tee metsiinsä siemenpuuhakkuita. Kerromme tässä, miksi.
Tilaajille

Ammattilaiset eivät juuri tee metsiinsä siemenpuuhakkuita. Kerromme tässä, miksi.
Aloitetaan toteamalla että en ole ikinä tehnyt siemenpuu hakkuuta enkä näillä näkymin tule tekemään.
Ensimmäisellä ostamallani tilalla oli siemenpuut jätetty yhdelle muutaman hehtaarin kuviolle ja hakkautin ne viime vuonna pois, ensiharvennuksen jälkeen. Yksikään ei ollut kaatunut tuulessa, yksi oli kuollut pystyyn ja keloutunut. Siitä saatiin hieno säästöpuu. Hinta oli hyvä päätehakkuuhinta. Kantojen ja tukkien lustoista näkee kuinka luston paksuus on moninkertaistunut siemenpuuhakkuun jälkeen.
Metsänhoidon asiantuntija Markku Remes esittää artikkelissa, että eteläisessä Suomessa 50 siemenpuuta kasvaa viidessä vuodessa 1,5 kuutiometriä. Jos oletetaan, että siemenpuiden kasvu ei lisääntyisi ollenkaan siemenpuuhakkuun jälkeen niin metsä ennen päätehakkuuta kasvaisi vuodessa 400 runkoa / 50 runkoa * 1,5m / 5 = 2,4m3 vuodessa. Aika heikko kasvu Etelä-Suomeen. Käytännössä kuitenkin siemenpuiden kasvu moninkertaistuu siemenpuuhakkuun jälkeen.
Syy miksi en itse tee siemenpuuhakkuita on jalostettujen siementen tai taimien käyttö – asia jota ei artikkelissa mainita ollenkaan.
Siemenpuissa on hyviäkin puolia. Siemenet varisevat niistä juuri oikeaan aikaan keväällä hyödyntämään kevätkosteuden. Kylvö taasen saattaa joskus venyä pitkälle kesään. Siemenpuut myös suojaavat itäviä taimia polttavalta paahteelta helteellä ja rankkasateelta ja raekuuroilta. Nyt on viime vuosina ollut kuivia ja helteisiä kesiä, jolloin kaikki varjostus paahteelta on tullut tarpeeseen. Kylvöjä on kuivuuden takia epäonnistunut, mutta siemenpuiden varjossa taimia on voinut säästyä hengissä. Kaikki ei siemenpuita käytettäessä ole sen yhden kesän säiden varassa, koska siemeniä puista varisee toisinakin keväinä, jolloin säät voi olla paremmat itämiselle ja alkukehitykselle. On myös paikkoja joissa muokkaus ei välttämättä ole tarpeen. Näihin siemenpuut sopii myös hyvin. Pienellä aukolla voi riittää yksi juotti siemenpuita mikä on helppo yhtä ajouraa pitkin korjata helposti ja vähillä vaurioilla pois kun viereisiä kuvioita hakataan. Siinä on myös kulkureitti taimikon yli. Siemenpuista variseva siemen on myös geneettisesti monipuolista ja varmasti juuri sille alueelle sopivaa.
Joskus on pakko jättää siemenpuita, jos maasto on niin vaikea, ettei sinne pääse koneilla kylvämään, esim. kivistä
Minulla on tapaus, jossa siemenpuuasento taimettui erittäin huonosti. Metsuri kuokki sitten laikkuja ja alue taimettui lopulta niiden ansiosta.
Maasto voi myös vaihdella siten, että osa alueesta heinittyy, minkä vuoksi siihen ei pääse siemenpuuasennossa syntymään kunnon taimikkoa.
Joku siemenpuurivi etenkin paahteisessa rinteessä saattaa olla eduksi.
Totta on sekin, että kylvöjä on epäonnistunut kuivuuden takia ja ollaan jouduttu täydennysistuttamaan. Ollaan siirrytty, varmempaan ja toki kalliimpaan tapaan, käsinkylvöön, jossa metsuri kylvää siemenet äestysuraan ja polkee ne kevyesti maahan, jolloin ne eivät kuiva niin helposti.
Jos ei uskalla istuttaa, niin on siis erilaisia tapoja saada mäntytaimikko syntymään. Paikallisilla oloilla on luultavasti suuri merkitys mitä kannattaa käyttää.