Nykyinen asetelma ei välttämättä houkuttele metsänomistajia suojelutekoihin, arvioi MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.
Hän listasi loputtoman määrän metsien suojeluun liittyviä kiistatapauksia viime vuosilta. Yhteistä niille on harmaa suojelu, joka tarkoittaa metsien käytön rajoittamista ilman korvauksia.
”Ajatellaan tilannetta, jossa metsänomistaja on hyvää hyvyyttään antanut rakentaa petolinnuille tekopesiä. Seuraavassa vaiheessa niistä koituu mittaviakin hakkuurajoituksia ilman korvauksia”, Mäki-Hakola totesi.
Hänen esityksensä otsikko oli: Uhkaavatko hakkuut uhanalaisia lajeja vai lajit hakkuita.
”Varmasti molemmat vaihtoehdot tulevat kysymykseen.”
Ääriesimerkkinä hän esittelee Inarin, jonka maa-alasta yli 70 prosenttia on suojeltu. Ekologien mukaan 30 prosentin suojeluosuuden katsotaan riittävän lajiston suojeluun. Silti suojelualueiden ulkopuolistenkin metsien käyttö törmää jatkuvasti uusiin vaatimuksiin Inarissa.
”Tässä tapauksessa lajit haittaavat hakkuita, ja se haittaa jo paikallista energiantuotantoakin.”
Mäki-Hakola muistuttaa, ettei hallituksen keskiviikkona päättyneessä kehysriihessä herunut luonnon ennallistamiseen niitä miljardeja euroja, joita savotan hinnaksi on arvioitu.
”Ei tullut edes kymmenen miljoonan euron lisärahoitusta Metso-ohjelmaan.”
Suojelun rahoittamisessa hän kehottaa tukeutumaan markkinoihin ja kannusteisiin.
MTK:n kehittämät luonnonarvomarkkinat ovat tulollaan.
”Ensimmäiset kaupat on jo tehty. Ostajana oli S-ryhmä ja myyjänä yksityinen metsänomistaja. Välittäjänä toimi paikallinen metsänhoitoyhdistys.”
Kaikki hyötyvät, kun sahat soivat
”Ilmasto, ihminen ja talous kiittävät, kun sahat soivat”, kiteytti Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto yhteismetsäväelle.
Aalto muistutti, että metsäsektori ei ole mikään auringonlaskun ala.
”Tällainen puhe suoraan sanoen ottaa päähän.”
Hän muistutti, että metsäviennin alat – paperi, sellu ja sahatavara – ovat toiseksi, kolmanneksi ja neljänneksi suurimpia vientitulojen tuojia Suomessa.
”Erityisesti sahateollisuus tuottaa merkittävää lisäarvoa kotimaahan. Jokainen ansaittu vientieuro tuottaa 81 senttiä arvonlisää kotimaassa, koska ostopanosten osuus on pieni.”
Hän muistutti, että kaikki maailman suuret sahatavaran tuottajamaat pyrkivät vahvistamaan omaa sahateollisuuttaan. Aalto varoittikin Suomea lähtemästä hakkuurajoitusten tielle.
”Esimerkiksi Venäjä ottaisi kaiken hyödyn irti, jos Suomessa tukkipuu ei kaadu ja muun muassa sahaus vähenee. Sahat eivät itärajan takana seisoisi, vaan venäläiset ottaisivat täyden hyödyn irti Suomen jättämästä aukosta esimerkiksi Japanin markkinoilla.”
Kallunki: Yhteismetsien painoarvolla kasvuvaraa
Suomen yhteismetsät ry:n valtakunnalliset yhteismetsäpäivät keräävät tänään ja huomenna Leville reilut 300 yhteismetsäasiasta kiinnostunutta.
Tilaisuuden avannut Suomen yhteismetsät ry:n puheenjohtaja Heikki Kallunki ennakoi, että yhteismetsien metsäpoliittinen merkitys voi tulevaisuudessa kasvaa entisestään. Yksityismetsien omistus on siirtymässä kasvukeskuksiin muuttaneelle sukupolvelle, jonka yhteys metsiin ja metsätalouteen ei ole yhtä elävä kuin väistyvän omistajapolven.
”Liittyminen yhteismetsään voi monessa tapauksessa olla kaikille osapuolille parempi ratkaisu kuin siirtää metsä seuraavalle sukupolvelle, jos heillä ei ole omaa kosketusta metsätalouteen”, Kallunki totesi.
Hänen mukaansa yhteismetsät tarjoavat kotimaisen ja vastuullisen vaihtoehdon yksityisen omistuksen jatkamiselle tai metsien myymiselle usein ulkomaisille sijoitusrahastoille.
Kallunki on Kuusamon yhteismetsän pitkäaikainen puheenjohtaja. Siinä toimessa hän on nähnyt merkkejä metsänomistajaperheiden kiinnostuksesta. Metsänomistajat ovat viime vuosina kyselleet mahdollisuutta liittää oma metsätilansa yhteismetsään tai tarjoavat maitaan suoraan yhteismetsän ostettavaksi.
”Olemme kasvattaneet pinta-alaamme 500–2 000 hehtaarin vuosivauhdilla. Meillä on selkeät perusteet, millaisia metsätiloja liitämme osaksi yhteismetsää. Otamme huomioon tilan koon, hakkuumahdollisuudet sekä tieyhteydet ja sijainnin yhteismetsän maiden tuntumassa.”
Yhteismetsään liittyminen on Kallungin mukaan tällä hetkellä houkuttelevampi vaihtoehto kuin pari kolme vuotta sitten, kun metsätilojen hinnat olivat korkeimmillaan ja isot sijoitusrahastot imuroivat markkinoille tarjotut kohteet.
Kuusamon yhteismetsä on maan suurin. Se hallitsee 96 000 metsähehtaaria.
Ajankohtaista metsäasiaa
Levin rinteillä riittäisi vielä lunta, mutta yhteismetsäpäivilleen kokoontuneelle monisatapäiselle joukolle riittää virikkeitä omasta takaa Levi Summitissa. Siellä on tarjolla tukeva kattaus ajankohtaista metsäasiaa niin Suomen kuin Euroopankin näkökulmasta.
Torstai alkaa kysymyksellä, joka varmasti askarruttaa monen yhteismetsäihmisenkin mieltä. Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston päällikkö Erno Järvinen vastaa alustuksessaan kysymykseen, miten metsiä voi käsitellä.
Samaa teemaa jatkaa MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola, joka pohtii torstaiaamun esitelmässään haittaavatko hakkuut uhanalaisia lajeja vai lajit hakkuita. Tätä on viime aikoina jouduttu pohtimaan käytännössäkin.
Yhteismetsäpäivät järjestetään kolmen vuoden välein vuorotellen etelässä ja pohjoisessa, viimeksi oltiin Tampereella ja nyt Levillä. Yhteismetsäaatetta mukaillen etelästä on tultu kimppakyydillä Kittilään.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään