Kuka hoitaa Suomen metsät?

Paras teko on istuttaa puuntaimi, toiseksi paras on hoitaa oma metsä kuntoon.

Taimikon varhaishoito on puuston kasvun kannalta tärkein työmuoto, jonka ajoituksessa on vain parin vuoden aikaikkuna.

Huolestuttavasti metsien hoidon rästi ovat kasvaneet. Uusi ilmiö on myös, että metsätulot eivät ole lisänneetkään hoitotöiden määriä kuten ennen. Metsätöiden tekijöiden keski-ikä on korkea, hoitotöiden koneellistaminen on edistynyt hitaasti. Teollisuuden investointeja puun käytön lisäämiseen on tullut ja tulossa. Nyt on yhdessä tekemisen paikka ratkaista metsien hoitomäärien kasvattamisen kysymyksiä.

Mistä lisää tekijöitä?

Jos emme saa koulutettua työntekijöitä omista nuoristamme ja metsänomistajien omatoimisen työn määrä vähenee jatkuvasti, on ulkomaalaisen työvoiman käyttö iso mahdollisuus. Metsänhoitotöissä on ollut jonkun verran ulkomaista työvoimaa, lähinnä Baltian maista. Työn laadusta kuulee sekä positiivisia että negatiivisia kuvauksia. Varmastikin mahdolliset työn laatuongelmat on saatavissa kuntoon perehdyttämisellä ja työnjohdolla.

Metsänhoitotöiden koneellistuminen hidasta

Metsänhoitotöiden koneellistamisessa on edetty istutuksen suhteen ja kalustoa on töissä jonkin verran. Taimikon varhaisperkauksen ja taimikonhoidon koneellistamisessa on joitakin koneita käytössä, mutta ne eivät ole yleistyneet. Jäinpä tässä kuullessani raivaussahan äänen linjan raivaukselta illan hämärtyessä miettimään, että eikö taimikonhoidon koneellistamista voisi testata ja kehitellä linjatyömailla?

Markkinointi ratkaisevaa

Metsänhoitotöiden markkinointi on vaikeampaa kuin puukaupan, selkeät hyödyt ovat nähtävissä vasta pitkän ajan päästä. Puukaupan yhteydessä metsänhoitotöiden myynti on kuitenkin suhteessa helpointa, onhan tällöin metsästä tuloja, joilla kattaa menot eikä tarvitse rahoittaa metsänhoitotöitä palkasta tai eläkkeestä. Uuden työntekijän palkkaaminen metsäpalveluyrittäjän, yhdistyksen tai yrityksen toimihenkilön alaiseksi vaatii isoa työtilausten määrän kasvua ja tietoa, että määrä pysyy samalla tasolla pitkään. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työnjohto sitoutuu markkinoimaan metsänhoitotöitä aktiivisesti työllisyyden takaamiseksi.

Toiseksi parhain teko kunniaan

Hyvin hoidettu metsä turvaa metsään tehdyn sijoituksen tuoton, sitoo hyvin hiiltä ja tuottaa metsänomistajalle ja tuleville sukupolville taloudellista tuottoa sekä muita arvoja metsänomistajan tavoitteiden mukaan. Metsien monipuoliset mahdollisuudet niin taloudellisen tuoton, virkistyksen, metsästyksen, maiseman, marjastuksen ja sienestyksen saroilla ansaitsevat metsänomistajan sekä toimihenkilöiden huomion. Haastankin teitä kaikkia tekemään, teettämään tai markkinoimaan metsän toiseksi parhainta tekoa: hoitamaan metsä kuntoon!

 

Veikko Iittainen
Kirjoittaja on metsäammattilainen ja metsänomistaja 

Kommentit (1)

  1. En jaksa uskoa, etteikö meiltätekijöitä, mutta vieraan työvoiman käyttö edellyttää metsänomistajalta byrokratiakynnyksen ylittämistä ja samoin on laita metsurin ryhtyä yrittäjäksi.
    Kynnykset pitä poistaa ja turvautua tässäskin kotimaiseen.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut

Kuvat