› Keskustelut › Luonto › Ennallistaminen

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 176)
1 2 3 … 7 8 9 … 16 17 18

  • Ennallistaminen

    Lähetetty: 14.5.2026, 10:39

    Merkitty: 

    Ennallistamisesta keskustellaan nyt varmaan sen verran usein, että laitetaan sille oma ketju. Ennallistaminen liittyy läheisesti maankäytön muutokseen. Turpeennostoalue palautetaan kosteikoksi tai metsäksi, pelto kosteikoksi tai metsäksi, metsä muuttuu pelloksi tai rakennetuksi maaksi kuten voimalinjoiksi. Aletaanko metsäkadon aiheuttajilta vaatia kompensaatiota? Jos esimerkiksi Fingrid velvoitettaisiin kompensoimaan, saataisiin paljon rahaa ennallistamishankkeisiin.

    Piia Elonen kirjoittaa Hesarissa turvepeltojen ennallistamisesta otsikolla ”Veden paino”. Hyvässä artikkelissa on käyty haastattelemassa maitotilallista.

    Osa turvepeltojen ennallistamistavoitteesta voidaan saada kasaan vajaakäytöllä olevista pelloista. Osa kommentoijista on sitä mieltä, että äskettäin turvepeltoja raivanneet kärsikööt yrittäjäriskin, mutta asia ei ole ihan yksinkertainen. Tilakokoja on kannustettu kasvattamaan. Lannan levitykseen tarvitaan tietty pinta-ala, eli jos eläimiä tulee enemmän, pitää olla enemmän peltoa. Peltojen poisto viljelystä aiheuttaa kerrannaisvaikutuksia kansantaloudessa kuten metsienkin ennallistaminen.

    Peltojen ilmastopäästöistä on saatu Ilmatieteen laitoksen hankkeessa uutta tietoa ja uusi mittausmenetelmä, joten voi olla että jatkossa voidaan tunnistaa paremmin runsaspäästöiset kohteet ja myös osoittaa päästövähennysten teho. Vesistöpäästöissä maatalousmaillakin on vielä paljon tekemistä rakenteisssa ja asenteissa. Maataloustuen ehdoilla voidaan kannustaa.

    https://www.hs.fi/alueet/art-2000011940076.html

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Teema Luonto Luonto
  • Nostokoukku 24.5.2026, 11:06

    Jos puhutaan, että hakataan liikaa, muistutetaan nopeasti, että vain vähän reilu puolet vuotuisesta kasvusta käytetään teollisuuden tarpeisiin. Jos puhutaan ennallistamisesta, ovat teollisuuslaitokset jäämässä heti vaille tarvitsemiaan puumääriä, tehtaita joudutaan lopettamaan ja maaseutu autioituu. Ennallistaminen kohdistuu kuitenkin enimmäkseen niille kaikkein surkeimmin onnistuneille pankkitilinhoidon ( metsänhoidon ) kohteille, missä tavoitteet eivät ole onnistuneet ja merkittävää puunkasvua ei ole saatu aikaiseksi. Metsähallitus on ennallistanut ehkä eniten tähän mennessä. Esimerkkinä viime vuosina pyörinyt Helmi hanke. Ennallistamistoimet ovat kohdistuneet karuille kitu- ja joutomaan soille, virtavesien ja rantametsien ennallistamiseen ja muutamiin metsän polttoihin. Myös aikoinaan kuivatuksella pilattuja pienvesiä on palautettu kosteikoksi. Ennallistamiskohteilla ei ole ollut merkittävää puuntuotannollista menestystarinaa. En oikein jaksa uskoa, että ennallistajia kiinnostaa kenenkään parin hehtaarin päätehakkuukuusikko, mikä on ollut metsänhoitotoimien vaikutuksessa jo kolmatta puusukupolvea peräkkäin. Tuskin on tarkoitus ennallistaa kallioisella kasvupaikalle varttuvaa kylvömännikköä avokallioksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 24.5.2026, 11:37

    Metsissä ennallistetaan pääasiassa pienialaisia luontotyyppejä ja aloittaen valtion mailta. Se on jonkin verran avoin kysymys kuinka paljon halutaan palauttaa boreaalisia luonnonmetsiä, mutta veikkaan että asia koskee lähinnä suojelualueita tai sellaisiksi lunastettavia alueita. Ennallistamisessa suuret pinta-alat koskevat soita.  Vaikutus puuntuotantoon riippuu siitä kuinka paljon hyvin puuta kasvavia reheviä soita ennallistetaan.

    Rane2 24.5.2026, 16:38

    Yli puolet Suomen soista on syntynyt kun nimenomaan metsät ovat soistuneet.Se että nämä suot kasvavat nyt metsää on se alkuperäinen olomuoto.On näitä ”luontoväen” ja -tutkijoiden outoja periaatteita ettei tätä voi hyväksyä vaan pitää hukata miljardeja tyhjään ”ennallistamis” askarteluun…

    Suot – Soistumisen historia ja suotyypit | Geologia.fi

    Nostokoukku 24.5.2026, 19:19

    Olen Ranen kanssa samaa mieltä. Olen tästä maininnut vanhojen turvesoiden yhteydessä. Pohjakerroksissa on sen kokoisia liekoja ja kantoja joita on nykymetsistä vaikea löytää. Ja paikoitellen niitä on ns. luokonaan. Näiden soiden palauttaminen kosteikoksi ei ole mitään ennallistamista.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.5.2026, 12:57

    Ennallistamisen aiheuttama vesistöpäästöjen ongelma on kai väliaikainen, samoin kuin on kunnostusojituksissakin, muutaman vuoden kestävä. Metaanipäästökin voi olla aluksi suuri, mutta tasaantua myöhemmin. Näin muistelen lukeneeni. Se on kuitenkin selvää että ennallistamisen pinta-aloissa ei pidä pyrkiä maksimaaliseen suoritukseen vaan kaikki vaikutukset huomioivaan.

    Muista haitoista ei ole tähän mennessä puhuttu, ainoastaan kustannuksista. Mahdollisiin haittoihin voidaan lukea ainakin metsämaan muuttuminen kosteikoksi  (kitu- tai joutomaaksi). Tässä ei tarkoiteta lintukosteikkoa vaan suota, joka kasvaa alle 1 m3 vuodessa. Toinen voisi olla ilmastopäästöjen pysyvä kasvu soita vetettäessä, ja tätä voi tapahtua myös turvemaan pelloilla ja turvetuotantoalueilla.

    Pitäisi muistaa lukea ja kommentoida suunnitelmaa.

    http://www.mikkotiirola.com/l/orpon-ja-purran-hallitus-ratkaisemassa-ennallistamisen-hintalapun/

    PetriJokinen 25.5.2026, 15:01

    Kysykää vihreiltä miten ennallistetaan 90 vuotias kuusikko.

    Huomasinpa tänään että metsä groupin sivulla oli suunnitelmassa: poimintahakkuu 70 vuotiaaseen kuusikkoon- varmaankin koska on turve pohja. Miten hyvin onnistuu? Mitä sieltä poimitaan ja olisiko se ”ennallistamista”?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.5.2026, 16:05

    90-vuotias kuusikko voidaan ennallistaa vaikka aiheuttamalla siihen luonnollinen häiriö, ts. puiden kuolemista ja niiden kuivuttua lopuksi metsäpalo. Poimintahakkuu kuusikossa on jatkuvaa tai peitteisenä kasvatusta. Voi onnistuakin, jos kuusikko on erirakenteista.

    MaalaisSeppo 25.5.2026, 19:03

    Jos turvemaan vanhaan kuusikkoon tehdään poimintahakkuu, kuusikko ennallistuu itsekseen. Eli myrsky kaataa loput. Naapurissa hyvä esimerkki.

    suorittava porras suorittava porras 25.5.2026, 19:40

    Kokemuksesta MaalaisSepon kanssa täysin samaa mieltä. Yli 30 vuoteen motohommissa mahtuu monta…liian monta…tarinaa siitä kuinka turvemaiden suojuspuuhakkuut ovat olleet väärä ratkaisu. Kannattaa käydä näidenkin tuulien tekosia tarkastelemassa  turvemailla ennen, kun sortuu samaan virheeseen.

    suorittava porras suorittava porras 27.5.2026, 07:30

    Iltalehti kertoo pahsti pieleen menneestä ennallistamisyrityksestä Savossa. Toteuttajat joutuivat vastuuseen seurauksista, mutta kuka ottaa vastuun ,jos suunnitelma on huono? Ennallistaminen sisältää isoja riskejä. Kaivinkoneelle ojan tukkimista varten raivattu reitti laajeni tuulen kaataessa isoja puita ja kirjanpainaja iski. Nyt syytä vieritetään yrittäjän niskoille.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 176)
1 2 3 … 7 8 9 … 16 17 18