Berza: Itä ja Pohjois Suomen karut valtion laajat maat voitaneen unohtaa tästä mallista.

Osa noista karuista mäntymaista (ja omistajan kukkaro) hyötyisi siitä, että vältyttäisiin maanmuokkauksilta ja aukealta vaiheelta. Esimerkiksi poronhoitoalueella poron ravintoa eli poronjäkälän ja puussa kasvavan lupon menestymistä auttaisi, jos ei tehtäisi aukkoa tai siemenpuuhakkuuta. Olisiko heinittymättömillä karuilla mäntymailla suurimpien puiden poimintahakkuu mahdollinen? Kesällä tehtynä hakkuu ja kuljetus tekisivät tarvittavan kevyen maanmuokkauksen uusille taimille.

Jotain tällaista Metsähallitus varmaan kokeilee. Lisäksi kokeiluissa mukana lienevät myös ne jo ennestään tiedossamme olevat mahdolliset jk-kohteeet: turvemaan korvet ja rehevien kivennäismaiden sekametsät. Perästä kuuluu.

Suurin osa Lappia on kannattamatonta risujen siirtelyä. Jos kuormassa on 60 m³ ja hinta 10€/m³tien varressa, siitä sitten voi päätellä että ei kannata kovin kauaksi kuljetella.

Pari asiaa, ensten;  keskenkasvuset  terveet puut ovat kasvaneet ja melko varmasti jatkavat kasvuaan harvennuksen jälkeenkin.   Toiseksi; puut eivät tiedä kenen opeilla niiden on kasvettava eikä siitä välitä.  Puun kasvua on hankala seurata töllistelemällä vaikka avaisi suun, etenkin jos ei käytä mittaa. Tämä ihan vaan kun teette seuraavaa arviota  metsästänne, vieraasta metsästä mittaus on laitonta!

Tuo paikka on miulle tuntematon. Ainut tieto,  että on 600 puuta / ha  vaikutta optimille ja on tarkoituksella jätetty 90 m3 niitä ohuita. Otetaan matematiikka avuksi. Oletus ja  arvio että luston sädekasvu rk 1,3 m on keskimäärin 2mm /v.  Saamme hehtaarin kasvuksi 84 m3 kymmeneltä vuodelta, tuottoa tuli n0in 7 % vuosi ja hinnan muutos sahapuuksi. Siitä tuli 11000 € /ha   tilille nykyhinnoin.  Siitä  poljät saa miettiä mitä haluaa. Huomataan, että vanhoilla ajourilla on jo valmiit taimet eikä niitä tuhottu!

Melko varmana oletuksena Perzan kuvaama tilanne  ei mennytkään kuten oli suunniteltu ja Perko oletti ja esitti sen muka menneen.