Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 1,141 - 1,150 (kaikkiaan 10,123)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Perko

    A.J  juu, arvasin jotta tilille joudun .  Tuosta puustosta 174 m3 / ha  kertomalla tukkipuun hinnalla  se tuli propsit tais unohtua , niin tais mennä paljaaksi mutta kun siellä on ne ajourien taimet niin jonkinmoinen jatkumohan on ja välissä mini- aukkoja .  Miullehan tuo on virtuaalimetsän hoitoa.. heh heh!

     

    Puuki

    Ajourille ei läheskään aina tule niitä uusia taimia eikä harsittu metsä ala heti kasvaa kuten ennen harsintaa, voi mennä toistakymmentä vuottakin (kuten oli mennyt esim.  jäsen Perkon kuusella ) ennenkuin harvennusreaktio tulee.    Harveikon puut heiluu paljon tuulissa alkuun ja kasvattaa juuristoa ja sitten tyville paksuutta. Siksi norm. metsän tilavuusmittaus saattaa aluksi kertoa liian optimistisia tuloksiakin harsintametsistä varsinkin.    Arvokasvu%:n nouseminen on toki olemassa ja joskus voi olla  kannattavaa jättää varsinkin yhden tukin-/ pikkutukkikoon  puita pystyyn. Mutta metsän pitää olla hyvässä kunnossa jo ennen yläharvennusta jotta se kannattaa yleensä tehdä.

    Ei tarvita tehdä edes virtuaalikasvatusta , kun em. asiat saa yleensä melko hyvin selville.

    Perko

    Puuki kertoi jossain, että ” ollaan yhtä mieltä”,   hyvä jos olet itsesi kanssa  yhtä mieltä.   En oo havainnut moista kasvunlakkoilua puilla, eivät kai ole puoluesidoksissa se vielä puuttuisi jos ammattiyhdistys puuttuu asiaan.

    Puuki

    Se kasvuviipymä näkyi hyvin kerran postaamassasi kuvassakin. Onko nyt ehkä jonkinlainen  dementiasenilis iskenyt vai mikä on Perkolla ?

    Joko muuten olet selvittänyt itsellesi usein toistamasi kumulatiivisen kasvukäppyrän mysteerin , josta sinulle kerrottiin hyviä vihjeitä kuinka ja miltä kantilta sitä kannattaa miettiä ?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Korjattu 2.8.

    Tuo 11000 oli siis avohakkuun tuotto, ei jatkuvan kasvatuksen, jos oikein ymmärsin. Vaikea kyllä ottaa kantaa noihin lukuihin, ellei ole tiedossa metsän lähtötila ja lopputila, kasvu ja hakkuumäärät.

    Mikä olisi realistinen tukin tuotos MT-kuusikossa Keski-Suomessa? Tolopaisen mielestä liioittelin. Jos metsän kehitys menisi kuin Strömsössä, voisi kuusikossa 60 vuoden kiertoaikana käydä poimimassa tukkia vaikka neljä kertaa, eli hakkuut vuonna 0, 20, 40, 60. 4 hakkuuta x 50 mottia x 60 euroa/motti tuottaisi noin 12000 euroa plus kuidut päälle. Tämä olisi siis bruttotulo.

    Käytännössä harvoin menee noin hyvin, että jk-metsä olisi koko ajan tukkipuun tuotoksen kannalta optimaalisessa tilassa, ja lisäksi hoitotoimiakin pitää tehdä, ehkä ainakin täydennysistutusta ja taimikonhoitoa.

    Sen sijaan jos samalle kasvupaikalle istuttaa jalostetut kuusen taimet mättäille, saa melko varman ja suuremman tuotoksen. Edellisen esimerkin tukkipuun kasvu oli 3,3 mottia vuodessa, mutta mitä se olisi tasaikäismallissa, ehkä 1,5-kertainen? 5 mottia per vuosi per 60 vuotta tekisi yhteensä 300 mottia tukkia kiertoaikana.300 mottia x 70 euroa/motti tekisi tuloa 21000 euroa plus kuidut.

    En tiedä miten realistisia olivat em. esimerkit. Mutta jos olivat, niin miten on kannattavuuden laita?

    Perko

    Hanki Puuki lasit! Viipymiä ei oo, kakkara on viiden metrin tukin latvasta!  se viipynyt liki 40 vuotta kasvussa.  Tappionne  selvittäkää ihan itse.  Se kumulatiivinen tappio on tutkijoiden tekemä  mittaus josta on tulos laskettu, eivät kai ole peruneet laskelmia.  Ei kuulu minulle miten saatte mustan valkoiseksi.

    A. J.  Kuusia, koivua, mäntyä ja leppää sekaisin.    Kasvaa hyvin näissä olosuhteissa kun kasvua on ettei ravinteita tarvii lisätä on mahdollista onnistua ennekuin jokin tauti tuhoaa systeemin.  Riittävä harvuus pitää olla kaiken aikaa ja kyllä lähtee kuin Kummelissa.

    Puuki

    No niin mitä minä sanoin : viipymää oli tullut ja se näkyi  n.5 m korkeudella hyvin.  Tyvestä tukki oli saattanut jo ehtiä 11 vuodessa lihoa vähän aiemmin mutta ylempää ei vielä.    Kumulatiivinen tappio saadaan oikaistua ihan yksinkertaisesti laskemalla korkoa vähän aiemmin tehdylle hakkuutulolle. Katsos kun metsän kasvatukseen käytetty aika  vaikuttaa tulokseen myös.

    Perko

    Voisko tappiota hallita tekemällä suuremman aukon?  Odottamalla sopivan kotvan niin sitten vävyt harvennukselle!

    Tai sitten  harhauttamalla metsän puita etteivät heti huomaa, ovatkin  jatkuvapeitteisessä metsässä, aatelista perimää ja jatkavat sukua villisti ilman estoja. Johan tuottaa hiiltä ja kuitua.    Olen havainnut  kasvu on riittävä näinkin ja kelpaavat jopa sahapuuksi.

    Yritähän Puuki ratkaista mikä on siinä pölkyssä mennyt väärin!

    Lisätty 2.8. 15:12

    A. J.  mistä koppasit tuon 3,5 kasvuluvun?  Mahdollisuuksia on muuhunkin. Tuosta Puukia vaivaavasta  pölkystä vois päätellä ihan muuta. Tais olla liki 20m3 /ha vuosikasvu.

    @Tolopaisen pohdinta johtaa  kysymykseen; miksi emme ole miljonäärejä?

    On vasta hetki kun on itse saanut päättää tuotantomenetelmästä. Syitä on varmaan monia muita mutta päällimmäisen tulee mieleen mennyt hallinto ja ohjeistus. No, kartellit ja savujaot, eikä niistä saanut mainita. Yrityksestä ja ahkeruudesta ei voi ketään syyttää. Asiaa on syytä pohti syvällisesti.

     

    Tolopainen

    Lienee tämä palsta miljonäärejä pullollaan, jos hehtaari tuottaa 30k€/60v. Meilläpäin ei edes kolmannesta tuosta. Tai sitten meillä on lattiassa vuoto, josta rahat valuu ulos, pitää tarkistaa.

    Visakallo Visakallo

    Niin, ei Tolopaisellella se vika lattiassa ole, mutta maapohjassa saattaa olla, ja osansa toki on aika pohjoisella sijainnillakin. Kyllähän täälläpäin ajallaan hoidetulla ja harvennetulla 35 hehtaarin 60v. kiertoajan kuusikolla miljonääriksi pääsee.

Esillä 10 vastausta, 1,141 - 1,150 (kaikkiaan 10,123)