› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,741 - 2,750 (kaikkiaan 10,123)
1 2 3 … 274 275 276 … 1 011 1 012 1 013

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 4.12.2021, 19:34

    Selvin ero  paljaaksihakkuuseen  oikeassa monikerroksellisessa metsässä on ettei alue ole  taimettomana  ja tuottamattomana.   Puuta voi myydä  nopeaan tahtiin parhaaseen hintaan ja hukkatyö ja tavara  on vähäinen. Luontaista taimettumista on kymmenkertaisesti kertakasvatukseen verraten.

    Tätä ei  kenenkään ole tarpeellista mitenkään kopioida, otettava ohjeeksi tai neuvoksi eikä laskemalla yrittää vertailla hyväksi tai huonoksi.  Se vaan on sellainen ja jatkuvasti kehitettävä menetelmä tuottamaan  myyjälle parempaa tulosta pitkälle  tulevaisuuteen.  Sopii mainiosti silloin kun  aukontuotto tuntuu hitaalle.

    jees h-valta 4.12.2021, 19:47

    Minulle ei aukon tuotto ole koskaan tuntunut hitaalle. Kun jää puustoa on se nopeasti taas metsää pienialaisesti ja ympärillä oleva taimetus nousee ensiharvennusikään nopeasti. Niillä jättöpuilla saa enskaa mukavasti aikaistettua. Noin viidentoista vuoden aikajanalla ollaan taas metsästä tuottoa hakemassa, ( niistä jättöpuista on tullut tukkiakin ) niin mikäs se tahti jk:ssa olikaan? Ja onhan tässä jaksollista tehty kahdenkymmenen vuoden uudelleen päätehakkuullakin.

    Perko 4.12.2021, 20:16

    Jees h- v ;  Noin yritin aikoinani mutta kun oli ne uudistustakuut ”metsänviisaan” takana pankissa, piti parturoida puhtaaksi 180 – 200 kpl /ha. Oli jäänyt vahingossa joku puu kaatamatta ja pari vuosikymmentä jälkeen oli motolle vaikeuksia niin suurista puista.  Siksi ja muutenkin en halua niitä entisiä ongelmia metsääni.    Oletko seurannut millä tiheydellä varjostus estää heinänkasvun  mutta taimet lähtee starttiin?

    Jovain 5.12.2021, 08:02

    Pukkalan vapaa malli on kieltämättä hyvä malli. Se pitää sisällään kaiken metsänhoidosta, jatkuvan kasvatuksen, jaksottaisen metsänhoidon ja myös avohakkuun. Toimitaan samassa metsässä ja toteutetaan sellaista metsänhoitoa, mikä hyvälle tuntuu ja on kulloisessakin tilanteessa järkevää. Tämäntyyppistä ohjetta sieltä on kuulunut.

    Eihän metsänhoitoa voida toteuttaa sen mukaan, että laskenta kärsii, jos metsänhoidossa tulee muutoksia. Onkohan vertailu samassa metsässä edes tarpeen. Eiköhän ole isommissa kokonaisuuksissa ja enemmän tapauskohtaista.

    mehtäukko 5.12.2021, 08:08

    ”…Toimitaan samassa metsässä…. Eihän…Onkohan… Eiköhän…”

    Joko tuosta on lotrattu tarpeeksi? Valmista ei tule.

    jees h-valta 5.12.2021, 08:13

    Perko, tuohan siinä on juuri tarkkailtava asia eli mäntykin on varjostukselle arka. Mutta nyt istutustaimet ainakin ovat hyvinkin vahvoja ja vahvaneulasisia. Ottavat varjostavan puuston vielä kiinni tuolla menolla. Sikälikin syytä tarkkailla että sorkalliset käyttävät noita puustosaarekkeita ja hyväoksaisia kuusipuita suojana ja lepopaikkoinaan. H-vallassahan tuo heinän kasvu on aivan järjettömän kovaa joten syytä taimien lähdönkin seurantaan on. Toki muokkaus eli mättäät auttavat. Ja kyllä istutusmänty on kyllä aivan järkyttävän kova lähtöön.

    Puuki 5.12.2021, 09:40

    Ei kannattaisi laskea mitään ettei tulis kenellekään paha mieli .  Siltä kuulostaa nuo parin innokkaan jk-miehen jutut.   Myös laskeminen kuuluu asiaan mm. siksi jotta saa selvää onko toisten esittämissä laskelmissa perää.  Juuri vertailemalla kannattavuutta laskelmilla on jk-firmat koettaneet edistää omaa agendaansa.    Minusta ne laskelmat on olleet useimmiten lievästi sanottuna erikoisia.            Ei ole toki mikään pakko laskea eikä lukeakaan toisten höpinöitä , jos ei halua.      Voi sitä mennä ja tehdä tohertaa  mutullakin, vaikka  ihan vaan  aina  kulloisenkin tunnelman mukaan.

    Timppa 5.12.2021, 10:14

    Kuule Jesse ne ”kiinni ottavat” taimet eivät kasva koskaan kunnon puiksi.  Olen niin montaa mäntykuviota perannut ja katsellut.  Männyllä on tosiaan tyyli, että latvakerroksen tasalle pitää päästä hinnalla millä hyvänsä.  Kasvun alkuvaiheessa jälkeen jääneetkin taimet yrittävät.  Panostavat pituuskasvuun juuriston ja rungon vahvuuden  kustannuksella.  Lopputulos on hujoppi, jonka joku lumitalvi kaataa.  Osa kuolee jo matkalla.

    Mänty pitää kasvattaa mahdollisimman tasakokoisena.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.12.2021, 10:48

    Kyllä koivu ja mänty ovat valopuita. Varjossa kituva mänty on hirvellekin kaikkein maukkain.

    aegolius 5.12.2021, 11:10

    >ettei alue ole taimettomana  ja tuottamattomana. Puuta voi myydä  nopeaan tahtiin parhaaseen hintaan

    Perko katsoo tuloksi edelleen pelkän kassavirran. Tuo jälkimmäinen täytyy korjata parhaaseen harvennushintaan.

    Eipä siinä mitään. Omistaja saa toimia kuten parhaaksi katsoo, mutta tämä seuraava pitäisi ymmärtää jättää kirjoittamatta:

    >menetelmä tuottamaan myyjälle parempaa tulosta pitkälle tulevaisuuteen.

    Tämä on se vale, joka on näissä Perkon jutuissa ainoa oikea ongelma. Se, että saa usein vähäsen ei riitä siihen, että tulos olisi parempi. Perustelemista ja keskustelua ei aiheesta voi aloittaa, koska luvut eivät kiinnosta eikä myöskään muut mielipiteet. Silmät pysyy kiinni. Sekin olisi ok, jos suu pysyisi myös.

Esillä 10 vastausta, 2,741 - 2,750 (kaikkiaan 10,123)
1 2 3 … 274 275 276 … 1 011 1 012 1 013