Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 3,121 - 3,130 (kaikkiaan 10,123)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä, mutta on esimerkiksi Sauli Valkonen Erika Roadshow -esityksissään tuonut esille: kun jk-metsän pohjapinta-ala vedetään alas, jäljelle jäävillä puilla kestää muutama vuosi vahvistaa juuristojaan ja latvuksiaan ennen kuin kasvureaktio pääsee vauhtiin. Tämä kasvua vähentävä seikka voidaan ottaa simuloinneissa huomioon.

    Puuki

    Jk-kuusikoissa v-kasvu romahtaa aina , kun hakataan vajaatuottoiseksi uusien  taimien synnyttämiseksi.   Sitä voi verrata tasaikäisen taimikon hitaaseen kuutiokasvuun alussa.  Jos vertailuun lisätään tasaikäisen metän viljelyn tuomat edut (maanmuokkaus, jalostus-ja siirtohyöty)  kiertoajan kok.kasvu ero on tod.näk.  suurempi kuin 20 %. Jalostushyöty on entistä suurempi tulevaisuudessa.  Sehän  parantaa metsänkasvua kuin sika juoksuaan ajan kuluessa.

    Gla Gla

    AJ: ”Tämä kasvua vähentävä seikka voidaan ottaa simuloinneissa huomioon.”

    Kunpa otettaisiinkin.

    Jovain

    Vuosikymmeniä jatkuneen jaksottaisen hoitojakson aikana metsien puumäärä ja kasvu ovat lisääntyneet. Nyt uuden metsälain myötä lisääntyneet harsintahakkuut ja nuorien metsien avohakkuut, ovat kääntäneet puustoarvot päinvastaiseen suuntaan.

    Omassa hoidossani on valtaosa jaksottaisen metsiä, on myös erirakenteisia metsiä. Tällä hetkellä on myös nuoria taimikoita, joista tulee erirakenteisia metsiä. Mennään valopuut edellä.

    Tuohon kysymykseen kaduttaako. Ei kaduta ja aina voi palata takaisin ja tasapäistää. Tuskin kannattaa vertailla vanhoihin kuusikoihin.

    Gla Gla

    Jovain: ”Omassa hoidossani on valtaosa jaksottaisen metsiä, on myös erirakenteisia metsiä. Tällä hetkellä on myös nuoria taimikoita, joista tulee erirakenteisia metsiä. Mennään valopuut edellä.”

    Termin ”erirakenteinen” kohdalla täytyy taas muistaa pysähtyä. Itsellänikin on sellaisia kuvioita, mutten kasvata niitä jatkuvana. Ne ovat jaksollisessa kasvatuksessa, mutta tällä hetkellä erirakenteisia.

    Juurikäävän takia itsekin suosin tietyissä tilanteissa valopuita, vaikka muuten kuusi olisikin oikeampi valinta. En silti mene valopuut edellä. Kaikilla on paikkansa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ehkä ”valopuut edellä” tarkoittaa aikaa? Jovainin taimikkoon odotetaan myöhemmin syntyvän elinvoimainen kuusialikasvos.

    Jovain

    Voihan tuon hoitotapojen erittelyn jättää kokonaan pois. Hoitotapoja yhdistelemällä pääsee jo hyvään tulokseen.

    Timppa

    Omassa hoidossani on valtaosa jaksottaisen metsiä, on myös erirakenteisia metsiä. Tällä hetkellä on myös nuoria taimikoita, joista tulee erirakenteisia metsiä. Mennään valopuut edellä.

    Onko siis tarkoitus kasvattaa mäntyä tai koivua ylispuuna ja alla kuusta vai miten.  Miten hakkuut pitää suorittaa, jotteivat ne kuuset kärsi liikaa?

    Ylivoimasesti paras kasvu on tutkimusten mukaan tasakorkealla mänty-kuusisekametsällä, jossa kumpiakin n 1000/ha.   Siinä mäntyjen ympäröimät kuuset kasvoivat 15 ensimmäisen vuoden aikana 50 % paremmin kuin kuusten ympäröimät kuuset.

    aegolius

    >Voihan tuon hoitotapojen erittelyn jättää kokonaan pois.

    Voit jovain itse jättää omassa toimintatavassasi erittelyt pois ja tehdä niin kuin parhaaksi näet. Ymmärrät varmaan kuitenkin, että valtakunnallisissa suosituksissa täytyy täysin erilaisiin tavoitteisiin tähtäävät menetelmät eritellä ja antaa molempiin omia ohjeita.

    Sitä Pukkalan ”vapaan kasvatuksen” ohjeistusta odotellessa…

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mänty-kuusisekametsä on varmasti hyvä vaihtoehto keskimääräisillä metsämailla eli mustikka- ja puolukkatyypeillä. Monimuotoisuutta lisääviä lehtipuita voidaan kasvattaa vaikka säästöpuuryhmissä ja jättää havupuiden sekaan jonkin verran leppää parantamaan maata. Tästä karumpaan mentäessä kuusi tippuu pois vaihtoehdoista ja rehevämpää kohti mentäessä mänty.

Esillä 10 vastausta, 3,121 - 3,130 (kaikkiaan 10,123)