Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 3,131 - 3,140 (kaikkiaan 4,852)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Visakallo Visakallo

    Eri puulajeja sisältäviä taimikoita perustaessa kannattaa toimia samoin kuin luonto tekee eli  valita puulajit aina maapohjan mukaan. Vaihtelevalla pohjalla on luonnonmukaisempaa kasvattaa pienialaisia yhden puulajin metsiköitä, kuin yrittää tehdä tekemällä koko alueesta sekametsää.

    Timppa

    Karuhkolla tuoreella kankaalla se sekametsä on selkeä ratkaisu.  Sitten samalle kuviolla saattaa sattua sekä kuivahkoa että lehtomaista kangasta.  Eikä aina tiedä mitä sieltä sitten lopulta alkaa kasvaa.  Silloin sitä sekametsää voi säätää sen mukaan mikä parhaiten soveltuu kasvatettavaksi.

    Jovain

    Voi käyttää myös vaihtoehtoisia tapoja. Omat kylvöni ovat sakasiemenellä ja taimiston hoidot lehtipuut edellä, mänty kannoilla ja kuusi viimeisenä. Korjuu onnistuu myös,  mutta ei kaikkina vuodenaikoina.

    En oikein ymmärrä jatkuvan kasvatuksen puuntuotoksen vähättelyä. Jatkuva kasvatus myös tuottaa puuta siinä kuin jaksottainen, mutta onhan tässä se ropleema. Jos vaaditaan jatkuva toteutettavaksi ilma avohakkuita, jaksottaisen metsänhoidon puolelle tämä menee.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jovainilta hyvä historiakatsaus ”Nuoresta metsästä” ketjussa.

    Harsintajulkilausuman lausujat tosiaan painottivat luontaista uudistamista harsinnan sijaan, koska he olivat huolissaan metsien uudistumisesta. Tuon ajan jälkeen ovat viljelymenetelmät ts. maanmuokkaus ja viljelymateriaalit (taimet ja siemenet) kehittyneet huimasti, ja ovat nyt selvästi käyttövarmempia kuin luontainen uudistaminen. Erityisesti jos ulkoisia uhkia ei ole, kuten liikaa sorkallisia eläimiä.

    Luontainen uudistuminenkin pääsee huimalle etumatkalle verrattuna poimintahakkuuseen, koska siinä voidaan käyttää apuna maanmuokkausta.

    Keskisessä osassa maata (Suomenselkä, Kainuu) uutena jk:n käyttökohteena voisi huomioida metsäpeuran tarvitsemat karut jäkäläkankaat, joiden jäkälikkö säästyy parhaiten ellei maata muokata. Kaikista karuimmat kannatta jättää uudistamatta metsäpeuran ja töyhtötiaisen luppometsiksi. Nämä olisivat myös oivia Metso-kohteita.

    Kalle Kehveli

    Ei taida kelvata metsokohteiksi nämä karukkokankaat. Ihminenhän sen lopulta sitten päättää.

    Maanmuokkaus on avainsana taimettumisessa, myös luontaisessa. Näin saadaan täystiheät taimikot ja myöhemmin laatupuuta. On myös pöljää säästää ja olla käyttämättä jalostettua siementä / taimea. Näin menetetään kehityksen tulos, parempi kasvu ja laatu. Harsituissa metsissä on yleensä jäljellä huonoimmat puut ja huonoin siemen aines. Ei niihin tule enään luontaisesti kunnon metsää.

    Lumituhoille ei mahda mitään, se on tuurissaan. Hirvi on ihmisen aiheuttama ongelma. Se on hoidettavissa, mutta jatkuvan kasvatuksen taimetkin menevät hirvien suihin, ei onnistu, vaan taimiainesta pitää olla runsaasti.

     

    Puuki

    Karukkokankaita ei muokata koska ei tarvitse .   Taimettuu männylle muutenkin sp-hakkuun jälkeen.  Jk-hifistelyhakkuita voi tehdä niissä , jos ei halua kasvattaa talousmetsää.  Saman asian ajan minun mielestä monimuotoisuuden kannalta , jos jätetään mm. säästöpuuryhmiä,  jätetään  suojakaistoja, lahopuut korjaamatta  ym.  Jk:n tekemisestä  männiköissä on melko lyhytaikainen hyöty.  Voi se silti jossain tapauksessa kannattaakin, jos on omistaja esim. enemmän halukas muuhun metsänhoitoon kuin tuottavaan metsänkasvatukseen .

    R.Ranta

    Talousmetsä! Mitä se on?

    Puuntuotantoa voi eittämättä lisätä investoimalla puuntuotantoon. Minkälaiset investoinnit sitten ovat kannattavia, onkin jo huomattvan hankala kysymys – johon valitettavasti ei ole yhtä vastausta. Siksi täällä käytävä eipäs juupas keskustelu on mieltä vailla – typerää!

    Vastaus riippuu siitä minkälaista tuottovaatimusta, korkoa (tai mitä ilmaisua ko asialla halutaan käyttää) on ”käytettävä”. Euro on euro tänään ja huomenna, mutta mikä sen arvo on nyt ja sadan vuoden kuluttua? Euro ei ole mikään vakio kuten fysiikassa metri tai sekunti jne. Kymmenien vuosien päähän emme voi tietää sitäkään, minkälainen toiminta on edes säädösten mukaan mahdollista jne.

    Metsän tuotto on suhteellisen vaatimaton ja investoinnit tuppaa vielä kallistumaan enemmän kuin puun hinta. Puun korjuu on alkanut määrittämään koko sadan vuoden kasvatustapahtumaa.

     

    aegolius

    No niin. Kokemuksesta viisastuneena ymmärrän nyt olevan kyse poronhoitoalueen talousmetsistä. Siitä kulmasta katsottuna ok.

    Marjametsä

    Minusta jatkuva harvennus kuvaa paremmin tätä ilmiötä kuin jatkuva kasvatus. Kertoo nimittäin asiasta huomattavan paljon enemmän ainakin liiketaloudellisesta näkökulmasta.

    Per Ä Reikäs

    Varsinkin Brasian metsissä on täys avohakkuut osoittauneet tuotoisimmiksi nauta karjojen laudun maiksi, jotta yhä halpoja hampurilaisia,joissa puolestaan sopisi puolet olla pettua, egolisesti ajateltuna, kettua  EI EU mailtani.

    Siis ei kettua, vain pettua.

Esillä 10 vastausta, 3,131 - 3,140 (kaikkiaan 4,852)