Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 10,126 vastausta, 122 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 minuuttia sitten AvatarPerko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 3,141 - 3,150 (kaikkiaan 10,126)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • R.Ranta

    Näkemykseni perustuu aegolius omistuksiin, josta pohjoisin Kittilässä ja eteläisin Rymättylässä. Tuotot tietysti vaihtelevat mm. lämpösumman ja puuston ikäjakautuman mukaan. Kasvu on huima, kun kuitupuusta saa ensimmäisen tukin. Todellinen sirppihalla tapahtuu, kun kaadat juuri tukille tulossa olevan kuitupuun.

    Mehtäukko tuolla aiemmin kertoi aivan oikein, että uudistaminen pitää suoritta heti avohakkuun jälkeen. Jk:ta harjoittavat menevät tämän suhteen  vieläkin pidemmälle eli että uudistaminen pitää tehdä jo ennen avohakuuta.

    aegolius

    Kyllä meillä RR yhteinen tavoite arvokasvun suhteen on. Siitä ei pääse mihinkään. En ole täällä huomannut sitä kovin paljoa korostettava muiden kuin Sinun toimesta. Pisteet siitä.

    Kittilässä tuskin kannattaa istuttamista tehdä. Ymmärrän sen toki hyvin – ellei ole jokin erikoisempi pieni kuvio. Rymättylässä näet varmaan vähän erilaista puunkasvua?

    Edit. >uudistaminen pitää tehdä jo ennen avohakuuta.

    Tätä keinoa en ymmärrä etelämpänä. Se uudistumisen tavoittelu kun on moneen kertaan todettu tarkoittavan niin harvaa asentoa, että kasvutappiota tulee ja onnistuminen vaatii onnea. Voi jäädä kokonaan hyöty saamatta ja riskit voivat lisäksi toteutua.

    Rane

    Eipä ole kukaan vielä NNA-laskelmiaan esitellyt mutta ehkä tulevaisuudessa?

    Puuki

    Kärjistin vähän ed. kommentin ”talousmetsän kasvatus” -kappaleessa.  Ei tosiaan kannata viljellä, jos ha:n vuosikasvu on muutaman motin /v -luokkaa kiertoaikana joka on yleensä n. 120 v. kuten karukkokankailla.   Siellä varsinni ei ole niin  nuukaa vaikkei  koettaisikaan etukäteen pohtia  tuottoja ja mahdollisia tappioita pitkällä aikavälillä.     Pääasia kuitenkin on että valopuut kuten mänty kasvaa yl. parhaiten tasaikäisenä taimikosta lähtien.  Jos on paljon isompia puita ylispuina, niin mä- taimet kasvaa toivottoman hitaasti ja jäävät honteloiksi.  Siksi sp-hakkuu on tavallisesti parempi ve. kuin  jk:n harveikkohakkuu, jos pyritään metsän uudistumiseen.

    Eihän Kuusamon korkeudellakaan enää  kannata juuri tehdä uudistusta viljelemällä, jos lasketaan vain NNA:ja.    Mutta kannattaa silti,  jos arviolaskelmia tekee, ottaa huomioon myös leimikon hakkuutulojen erot ja puustopääoman kulut jokaisessa tapauksesssa erikseen.

    Kurki

    Linkki: https://arvometsa.fi/kolmas-jatkuvan-kasvatuksen-hakkuuni/?replytocom=200#respond

    Pukkalan blogia ei voi kommentoida, kun ”olen ihminen enkä robotti” ei näy onnistavan. Ilmeisesti minut on blokattu.

    Laitetaan  kommentti tänne blogin kuvista.

    Noista kuvista kommenttina, että 15 vuoden päästä ei ole ottaa kuin mäntyjä ja seuraavan 15 vuoden päästä loput männyt ja sitten oltaisiin kuusen jk-ssa ja kun kuusi näkyy kasvavan huonommin kuin mänty ollaan alemmalla kasvutasolla ja hakkuita pitää vähentää. Näin myös hiilinielu pienenee.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    sp-hakkuu on tavallisesti parempi ve. kuin  jk:n harveikkohakkuu

    Näillä on kaksi merkittävää eroa. Jos jättää mäntyä vaikkapa kuivalle kankaalle sen verran paljon, että uudistamisvelvoite ei astu voimaan, alueelle ei tarvitse palata eikä tarvitse hermoilla uudistuuko vai ei. Toinen ero on se että harveikossa on hankalampi muokata, joten uudistuminen on epävarmempaa. Katsoisin siis syntyykö taimia vai ei. Jos syntyy, jk-poimintahakkuu on mahdollinen vaihtoehto.

    Puuki

    Pukkalan blogin linkeissä on kerrottu miksi pitäisi olla jo varmaa , että jk on parempi metsänkasvatustapa joka suhteessa (ellei olla iäkkäässä tasaikäisessä kuusikossa.)

    Kerrotaan että molempien kasvatustapojen vertailussa pitäisi molemmat tavat olla optimoitu, niin hälvenisi väärinkäsitykset .   Eli se tarkoittasi ymmärtääkseni  molempien tapojen parasta mahdollista tilannetta samalla kohteella tuoton kannalta, jos kyse on  kiertoajan kannattavuudesta.  No sitten lopuksi professori kertoo, että tasaikäisen metsän kasvatuksessa käytetään vertailussa vain alaharvennuksia.  Se ei silloin ole mitään optimointia  kuin vain jk:n osalta.

    PS käppyröitä joissa esitetään poimintahakatun (yläharvennuksella) ja tasaikäisen metsän kok.kasvueroja en ymmärrä , kun esim. tasaikäisen metsän vuosikasvu n. 120 m³/ha tiheydellä on vain 2 m³/ha ja saman käppyrän jk -metsässä se on samalla kohtaa 4 m³/ha.  Toisen käppyrän (Ruotsi)  vuosikasvut on vielä ihmeellisempiä, kun tasaikäisen metsän kasvu on vain 1 m³/ha .      Tuommonen 2-khl:n kasvatusmetsä kasvaa yleensä paljon enemmän motteja/ha/v jos tilavuus on esim. n. 100-120 mottia/ha ellei olla lähes kitumaalla yli 1oo vuotiaassa metsässä tai karukkokankaalla. Mutta jos kasvupaikat on olleet niitä tai vastaavia , niin eipä siellä jk:n kitumetsässäkään kasva 2 x enemmän puuta vuodessa millään opilla.

    aegolius

    >Puhutaan että molempien kasvatustapojen vertailussa pitäisi molemmat tavat ola optimoitu, niin hälvenisi väärinkäsitykset

    Olikos siellä näin todettu? Tämähän alleviivaa sen, että professori hakee vain teoriassa mallinnuksissa toimivaa tapaa, kun lukuisat riskit ja todennäköiset kustannukset jätetään huomioimatta. Kyllähän hän voi olla oikeassa siinä, että jatkuvalla kasvatuksella saadaan paras taloudellinen tulos, jos
    – tuulituhoja ei tule
    – juurikääpä ei vaivaa
    – puut saadaan myydyksi hyvään hintaan ja korjuuketju saapuu aikataulussa (talvellakin)
    – puusto uusiutuu riittävästi ja on hyvälaatuista

    Kaunista. Paperilla.

    Puuki

    Ei ehkä ollu juuri noilla sanoilla ilmaistu mutta idea oli se.

    Jk:han ei ole huono kasvatustapa, jos palikat on siihen kohdillaan.  Mutta teoria ja käytäntö ei läheskään aina kohtaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Keskustelupalstoja kun lukee, tulee sellainen vaikutelma että jatkuva kasvatus on joillekin viisasten kivi, jonka kuvitellaan ratkaisevan aika pitkälti metsätalouden kestävyyden ongelmat (loput ongelmat ratkeavat sitten lisäämällä suojelualueita).

    Itselleni on jo paljon uskottavampi se tulos joka on Timon blogissakin mainittu, että vapaa kasvatus tuottaa monitavoiteoptimoinnissa parhaan tuloksen. Vapaa kasvatus tarkoittaa sitä että valitaan aina paras menetelmä, yhdistellen vapaasti jatkuvapeitteistä ja jaksollista kasvatusta. Siis kun kysytään kumpi on parempi, vastaus ei ole joko tai vaan sekä että.

Esillä 10 vastausta, 3,141 - 3,150 (kaikkiaan 10,126)