› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 10,130 vastausta, 122 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 minuuttia sitten AvatarPerko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 4,831 - 4,840 (kaikkiaan 10,130)
1 2 3 … 483 484 485 … 1 011 1 012 1 013

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 11.5.2022, 07:44

    Myrkkyjen vähentäessä pölyttäjiä on avonaiset alat entistä tärkeämpiä niiden ötököiden selviytymisen kannalta.    Eikä kuusen kasvatuksen lisääminen sovi nykyiseen ilmastonmuutoksen aikaan, kun pitäisi lisätä lehtipuun ja männyn kasvatusta.  Keskiseen Suomeen on tullut muistaakseni n. 200 uutta perhoslajia ilmaston lämmettyä.  Lajit ja eri lajien määrät siis vaihtuvat eikä se johdu  metsätalouden harjottamisesta.

    Kiertoajan taloudellisessa kannattavuudessa kuusikon yläharvennus voi olla tuottoisampaa kuin vain alaharvennuksien tekeminen, jos tehdään siihen hakkuutapaan sopivaan metsään.

    Jk on  ”pilattu” osin epätoden markkinoinnin avulla . Kyllä se jossain tapauksessa sopii käytettäväksi ihan hyvin mutta ylioptimistinen tuputtaminen on pilannut sen mainetta.  Toisille taas mainos on mennyt perille ja se on ollut tietysti tarkoituskin . Vaikuttaa päätöksen tekijöihin jotka on olleet toisenkäden tietojen varassa.

    Jovain 11.5.2022, 07:51

    Aika paksu väite luonnonmukaisuudesta, heikoimmat yksilöt jäävät jatkamaan sukua. Ei edes jk hakkuissa näin toimita. Voi olla mielipiteissä, jopa metsälain suosituksissa tai laskennan malleissa täällä. Myös jatkuva peitteinen perustuu valtapuuston kasvattamiseen. Mikä ero siinä on monimuotoisuuden kohentamisessa. Luonto opastaa uudistumaan ja uudistamaan avovaiheen kautta, niin myös jatkuva peitteisessä. Ei taida jäädä Visan metsien asiaksi.

    Metsuri motokuski 11.5.2022, 09:43

    Niinhän se on. Harsintahakkuu ja jk- hakkuu on hieman eri asia. Kyllähän jk hakkuussakin ajatuksena on että valtapuita jätetään niin paljon että siementuotantoa muodostuu niistä metsän parhaista puista. Se että jatkuuko tämä kehitys vuodesta toiseen vai tapahtuuko hiljainen hiipuminen. Sen aika näyttää.

    Jätkä 11.5.2022, 10:16

    Kun jatkuvan kasvatuksen nimissä aletaan käsittelemään vähintää kolmos kehitysluokan – vaikkapa männikköä tavalla, että poimitaan sieltä niitä puita, joista tulee jo kaksi tukkia, ei periaatteessa ainuttakaan yhden tukin puuta. Välipuutkin männikössä ovat turhia kasvateltavia, niin kyllä se on puhdasoppista harsintaa. VOIDAAN tietenkin riukuja jättää ”elpymään” ja kehittämään valtavan kasvubuumin, mutta sitäpä ei tule koskaan tapahtumaan. Alle tulee – jos tulee – kuusentappeja, joista sitten toivottavasti joskus tulee täystiheä jatkuvapeitteinen (mutta reikäinen) huonolaatuinen kuusikko.

    Aloitettaessa kuusikossa sama projekti, eli järeiden puiden poistoa ensisijaisesti, tehdään käytännössä sama virhe, eli otetaan paraskasvuiset puut pois, jätetään huonompikasvuiset ( Kaikki puut ovat samanikäisiä)

    Minkä takia ihmisten keskipituus on lisääntynyt vuosikymmenten saatossa? V= Koska pitkät miehet ovat päässeet lisääntymishommiin paljon helpommin kuin pätkät. Usein he myös parittelevat pidempien naisten kanssa. Eli rodunjalostusta joka ikäluokassa  – sama pitää olla myös metsän puiden kanssa.

    Tolopainen 11.5.2022, 10:29

    Metsäkeskus on myös aloittanut harsintapelin. Kuvion puustotietoja muutellaan, että päätehakkuita ei tehtäis. Puuston iästä voi lähteä päivityksissä kymmeniä vuosia pois ja kuvioita jaetaan uusiin osiin mielivaltaisesti.

    Hiukan alkaa näyttää siltä, että metsään.fi palvelun käyttö metsänhoidossa ja hakkuissa pyritään tekemään käyttökelvottomaksi.

     

    R.Ranta 11.5.2022, 11:24

    Olosuhteet ovat kovin erilaisia, minkä vuoksi asioiden yksinkertaistaminen ja käytäntöjen yhdenmukaistaminen on ongelmallista. Vaatimattomissa kasvuolosuhteissa uudistamiskustannus on helposti iso ongelma. Siitä seuraa niissä olosuhteissa miespolven mittainen kuluerä.

    Se on selvä, että voimaperäisellä jaksollisella kasvatuksella saavutetaan hyvin todennäköisesti suurempi puuntuotos, mutta kun metsänomistajan taloudellinen tavoite ei ole puuntuotos vaan toiminnasta syntyvä ylijäämä.

    Korostakin täällä käydään hyvin erikoista keskustelua, vaikka asia on hyvin yksinkertainen. Pääomaa kannatta pitää siellä, missä se riski huomioiden tuottaa parhaiten. Sen luulisi jokaisen tajuavan. Metsä ei millään tavalla ole poikkeus tästä itsestäänselvyydestä.

    Puukikin jossakien edellä taivasteli, että laskennassa ei ole otettu huomioon jatkuvassa jäävän puuston korkoa. Käsittämätöntä! Mihin ihmeeseen se Puukin mukaan pitäisi NNA:ta laskettaissa sotkea. Kelaa nyt vähän!

    Tutkijana itseään pitävän pitää tutkia ja sitten esitellä tuloksiaan, toivon mukaan myös kansainvälisestikin arvostetuissa ympäristöissä. Sanotaan, että tyhjät tynnyrit kolisevat eniten.

    Lapissa olen monesti Jätkä hakannut siellä yleisiä ns. kakosnelosia, jossa olisi ollut erittäin tyhmää alaharventaa nämä kakkoset. Enkä tarkoita mitään oksattomia kakosia.) On toimittava olosuhteiden vaatimalla tavalla. Yleispäteviä ohjeita on vähän.

    Puuki 11.5.2022, 11:43

    R.Rannalle suosittelen kelaamaan ketjua taaksepäin ja lukemaan muutamia laskettuja esimerkkejä läpi ajatuksen kanssa.   Mutta kerrataan vähän tässäkin : Kun päätehakkuutulo on jossakin tietyssä kohteessa esim. 3000 €/ha suurempi kuin olisi ollut jätettäessä puustoa kasvamaan n. 100 m³/ha, niin siinä syntyy tuloero verrattaessa päätehakatun kohteen tuloa jk:n metsän tuloon .   Kun 3 k€:sta vähennetään esim. viljelykulut, niin jää jäljelle erotus jolle pitää laskea korkoa laskentakorko%;n mukaan (jos lasketaan prolongaamalla joka vastaa NNA-laskelmaa vertailussa lopputuloksen suhteellisen kannattavuuseron selvittämisessä).

    On käsittämätöntä jos ei osaa laskea korkoa korolle-laskuja , jos kerran kertoo ymmärtävänsä NNA laskelmiakin.

    Gla Gla 11.5.2022, 12:19

    Olosuhteet poikkeaa, mutta biologia ei. Luontaisesti voi uudistaa, vaikkei poimintahakkuita tekisikään. Silloin voi välttää ne miinat, joita Jätkä kuvasi.

    R.Ranta 11.5.2022, 15:58

    Laskentaperiaate on Puuki äärimmäisen yksinkertainen. Kannataavuudessa pyritään tulojen ja menojen mahdollisimman suureen määrään. Sitähän se kannattavuus yksiselitteisesti on. Kun tulot ja menot syntyvät kovin eri aikana, niinkuin metsätaloudessa, niin ne on koron avulla yhteismittallistettava eli muutettava nykyarvoiksi. Muutenhan tulojen ja menojen erotusta ei voi oikein laskea. Jos tätä yhteismitallistamista ei tehdä, se tarkoittraa että koron ajatellaan olevabn nolla. Ei todellakaan ole yhdentekevää saatko satasen nyt vai vasta viidenkymmenen vuoden kuluttua.  Perusteltu korko puolestaan on vastaavalla riskillä muualata saatavissa oleva korko.

    Siinä on koko asian laki ja profeetat.  Pitäisi olla päivän selvä jokaiselle normaalin järjenjuoksun omaavalle.

    Yhtälöön sijoitettavista arvoista ja Gla:n biologiasta voimme väitellä maailaman tappiin. Tulevaisuus on meille kaikille tuntematon. Jo tuhansia vuosia sitten on kirjoitettu, että sijoita yhdeksälle ja kymmenellekin taholle. Et voi tietää onniostuuko tämä vai tuo, vaiko kenties molemmat. Kaikki on ajan ja kohtalon vallassa.

     

    Timppa 11.5.2022, 17:08

    Laskentaperiaate on Puuki äärimmäisen yksinkertainen. Kannataavuudessa pyritään tulojen ja menojen mahdollisimman suureen määrään. Sitähän se kannattavuus yksiselitteisesti on.

    Olen tähän asti ymmärtänyt, että ratkaisevaa on tulojen ja menojen erotus.  Uutta talousoppia edustanee R. Ranta, joka pyrkii myös mahdollisimman suuriin menoihin.

    Koska emme tiedä tilanteesta 50 vuoden kuluttua, niin monet sijoittajat tekemät sijoituspäätöksiä myös laskemalla sijoitetun pääoman tuottoa.  Ovatko he väärässä?

Esillä 10 vastausta, 4,831 - 4,840 (kaikkiaan 10,130)
1 2 3 … 483 484 485 … 1 011 1 012 1 013