› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 4,841 - 4,850 (kaikkiaan 10,123)
1 2 3 … 484 485 486 … 1 011 1 012 1 013

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla Gla 11.5.2022, 17:28

    RR: ”Yhtälöön sijoitettavista arvoista ja Gla:n biologiasta voimme väitellä maailaman tappiin. Tulevaisuus on meille kaikille tuntematon.”

    Kyllä biologiasta jotain jo tiedetään, eikä edes ilmastonmuutos kaikkea muuta, kun se ei auringon paikkaan tai maapallon pyörimisakseliin vaikuta.

    Ei tarvitse hypätä tuntemattomaan, pitkälle pääsee lukemalla biologian perusasiat puiden osalta. Paljon pidemmälle kuin jk-kannattavuuslaskelmilla ilman, että on noita tietoja hankkinut. Kannattavuuslaskentaa on turha muuten tehdä ja siksi edelleen hämmästelen haluttomuuttasi keskustella aiheesta.

    R.Ranta 11.5.2022, 17:54

    Oikein Timppa, erotusta tietenkin arkoitetaan. Sana jäi huolimattomuutta  pois.

    Puuki 11.5.2022, 20:00

    Ei pitäisi olla liian vaikeaa opetella korkolaskuja sen verran, että selvittää mikä yhteys on NNA-laskennalla ja prolongauksella.    Paljaan maan arvon laskemisella ja siihen kuuluvalla samanlaisina toistuvien kiertoaikojen summafunktion käyttämisellä saadaan harhautettua pois nykytilanteen puunmyyntitulojen  ja menojen erotuksen vaikutus lopputulokseen, kun oletetaan että kantarahatulo onkin edelliselle kiertoajalle laskettavaa tulosta.   Todellisuudessa on ihan selvää, että ei niin pidä laskea kannattavuusvertailua vaan kunkin kohteen toteutuneilla oikeilla tuloilla ja menoilla.

    R.Ranta 12.5.2022, 09:38

    Harhauttele sinä poika mitä harhauttelet ja pohdi pääsi puhki minkä kiertoaja tuloja mitkäkin kantorahatulot ovat.

    Kun minulla on joku metsä, niin sen arvo on kaikkien tulevien tulojen ja menojen nykyarvo. Korkoa käyttäen muutetaan kaukana tulevaisuudessa olevat erät nykyarvoiksi. Jos korko olisi nolla eli olisi yhdentekevää saatko sen satasen nyt vai vasta viidenkymmenen vuoden kuluttua, niin sirkataimikon arvo olisi sama kuin tuklkimetsän arvo.

    Kuten sanottu, metsäni arvo on kaikkien tulevien tulojen ja menojen nykyarvo. Olen taloudellisessa mielessä kiinnostunut vain ja ainoastaan siitä, miten toimien tästä eteen päin, tulevaisuudessa tämä nykyarvo olisi mahdollisimman suuri. Menneisyydesta en ole taloudellisessa mielessä pätkääkään kiinostunut.  En ole karvan vertaa kiinnostunut sinun harhautuksistasi tai siitä minkä kiertoajan puita metsässäni kasvaa. Niinkuin sanottu – kelaa nyt vähän1!

    Ei se hammaslääkärikään yritä peräreijän kautta niitä hampaita korjata vaan suun kautta. Tulevaisuuden toimista me olemme kiinostuneita ei menneisyydestä.

    Gla Gla 12.5.2022, 09:55

    Reima: ”Tulevaisuuden toimista me olemme kiinostuneita ei menneisyydestä.”

    Hienoa! Nyt suomalaisuuden päivänä historiallisen nato-kysymyksen aikana saamme viettää menneiden metsälakien hautajaisia. Muistotilaisuutta ei järjestetä.

     

    Jovain 12.5.2022, 10:05

    Onko tarpeen hoidettua ja tuottavaa metsää lähteä muuttamaan jk metsäksi. Jos on tarvetta muuttaa, metsissä on myös siihen tarkoitukseen sopivia kohteita, jotka ovat metsänhoidollisesti vaihtoehtoisia kohteita ja voihan olla myös taloudellisia lähtökohtia. Kun arvioidaan kannattavuutta ja sitä, jatketaanko jk metsänä vai lähdetäänkö uudistamaan jaksottaisen metsäksi. Metsissä on esim. säästettäviä taimistoja ja nuoria metsiä, on myös edelleen kasvatettavia varttuneita metsiä.  Ei ole itsestään selvää missä se raja kulkee ja se voi olla laskennallisesti vaikea osoittaa. Sitä on myös tuottavasta jaksottaisen metsästä muuttaminen jk metsäksi.

    Voi olla paikallaan tarkastella roolijakoa, mitä yleensä metsänhoidolta tavoitellaan, kun jatkuva kasvatus lähtee kuitenkin avohakkuuttomasta vaihtoehdosta.

    Puuki 12.5.2022, 10:06

    Siihen harhautukseen menee moni NNA-laskelman avittaessa ajattelua , kun joku jk rohveetta laittaa kannattavuusvertailulukemat pöytään , jos oma matemaattinen ajattelu on heikkoa tai muuten tauolla.    Aloitusvuoden tuloissa voi joskus olla tuhansien eurojen ero/ha. Se unohdetaan mieluusti jotta ei tulisi liian todenmukainen vertailutulos.  Samoin unohtuu yleensä optimoida tasaikäisen metsän kasvatus kiertoaikana käyttämällä vain alaharvennusta ja unohtuu ne jk- metsän raivauskulutkin tietysti.

    Mutta täytyy myöntää, että alun jk:n markkinointi on parantanut entisestä, kun nykyään voi esim. tehdä avohakkuunkin tarvittaessa tai korjata tehtyjä virheitä korjaamalla tuulenkaadot pois ja äestämällä männikköjä.  Se on edistystä –  kallis kokeilu saattaa olla  hintana mutta mitäpä sitä ei tieteen nimissä kannattaisi jättää tekemättä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 12.5.2022, 10:48

    Aloitusvuoden tuloissa voi joskus olla tuhansien eurojen ero/ha.

    Jos ajatellaan että menneisyydessä olisi tehty jokin uudistamisinvestointi ja lisäksi metsänhoitotyötä, niin avohakkuuta edeltävän kierron puuston arvo voidaan ajatella kuuluvan niille kuluille tuotoiksi. Sitten tehdään avohakkuu tai jk-hakkuu.

    Laskenta alkaa tästä ja siinä katsotaan tuottaako kumpi todennäköisesti paremmin: avohakkuun jälkeen tehtävät investoinnit (uudistaminen ja taimikonhoidot yms.) vai jiikoo-hakkuussa metsään jääneen puutavaran arvo plus hoitoinvestoinnit. Tämä ajattelutapa on ainakin minulle ajatuksellisesti helpompi kuin se jossa avohakkuun hintapreemiolla katetaan uudistaminen. Tässä ei tarvitse huomioida myöskään metsätalouden ulkopuolisia tuottoja, vaikka ei oman talouden optimointikaan haitaksi ole.

    R.Ranta 12.5.2022, 10:54

    En ottanut Puuki mitään kantaa edellä metsänhoitomenetelmään – jatkuvaa vai jaksollista. Vain siihen, mihin taloudellisessa mielessä pyritään. Visalle jaksollinen noissa olosuhteissa on mitä ilmeisimmin aivan oikea. Minäkin männiköissäni toimin käytännössä pääosin niin, mahdollisuuksien mukaan lauontaista hyödyntäen.

    Menneisyydestä on turha höpistä. Vain siitä olemme kiinnostuneita, kuinka meidän kannattaisi toimia tästä hetkestä eteenpäin, oli metsän tila sitten ihan mikä tahansa. Sitä se NNA meille yrittää kertoa. Asia on päivänselvä, eikä se kaipaa mitään selittelyjä.

    Puuki 12.5.2022, 11:14

    AJ:  Siinä se tulikin se ero teorian ja käytännön välillä.   Kun lasketaan vain teoriassa, niin käytetään oletuksia jotka ei käytännössä päde (tulot katsotaan kuuluvan edellisen puusukupolven tuloihin laskelman takia = paljaanmaan arvon laskenta ,kun kiertoaikojen oletettu tapahtuvan samanlaisina jatkuvasti).  Mitä tekemistä sillä on oman metsätalouden optimoinnissa ? Harvempaa kiinnostaa yleinen teoria kannattavuudesta, jos on kyse esim. oman metsän jonkin kuvion tuotosta ja sen kasvatusketjun kannattavuuden arvioinnista.    Pelkästään NNA:a laskemalla päästään lopulta juuri samaan lopputulokseen suhteellisesta kannattavuuserosta kuin laskemalla samoilla oletuksilla prolongaamalla .

Esillä 10 vastausta, 4,841 - 4,850 (kaikkiaan 10,123)
1 2 3 … 484 485 486 … 1 011 1 012 1 013