Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 4,851 - 4,860 (kaikkiaan 10,134)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ehkäpä noin, mutta en näe että ennustamisen suurin ongelma liittyisi laskennan tekniseen toteutukseen. Se liittyy itse metsän kasvun ennustamiseen, riskeihin ja puun hintatason kehitykseen.

    R.Ranta

    Kaikessa sijoittamisessa on tulevaisuuden ongelma – emme tiedä tulevaisuutta. Niitä me joudumme pohtimaan ratkaisuja tehtäessä. Mitä tapahtuu kuusikoille etelässä seuraavan viidenkymmenen vuoden aikana? Metsässä on omat riskinsä. Minullakin on iso ala ensiharvennusta odottamassa. Jos olisin sen vuosi sitten harventanut, olisi tullut todella iso vahinko lumituhosta. Ei minun aikanani koskaan tuolla alueella vastaavaa. Uhkat ovat monella tavalla mielestäni selvästi  lisääntyneet viimevuosina.

    Timppa

    Katseltiin paria korpikuusikkoa Saarijärvellä (puuta 300-350 m3/ha) myhistyksen kaverin kanssa siinä mielessä, että voisiko tehdä poimintahakkuun.  Kyllä tuomio oli helppo.  Ei voi.  Liian suuri riski kuusten kaatumisille ja kuolemille.  Uudistetaan.

    Katseltiin myös ensiharvennettua lannoitettua mäntyrämettä.  Siihen pystyi tekemään uuden perinteisen harvennuksen.  Haihduttavaa puustoa on tarpeeksi vaikka ojat olivatkin jo ummessa.   On seuraavan sukupolven asia mitä sitten tapahtuu, kun pitäisi uudistaa.  Ehkä silloin on erilaisista käsittelyistä enemmän kokemusta.

    Annelin Hesarin kirjoituksen mukaisia erirakenteisia turvemaita taitaa olla aika vähän ja niissäkin on isojen puiden pystyssä pysyminen ongelmallista.  Sellainen kokemus meillä on ainoasta kokeilusta.

    On siis aika utopistista, jos ajatellaan, että turvemaiden hakkuita voisi laajasti  järkevällä tavalla tehdä poimintahakkuina.

    Luonnontuhoriskeihin voi varautua vakuuttamalla.  Totta kai se maksaa, mutta aina niitä tuhojakin on, joten saa siitä vakuutuksesta palautustakin.  Puun hinnan positiiviseen kehitykseen kyllä uskon.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Juu. Aika näyttää tuleeko turvemaiden jatkuvapeitteinen kasvatus lunastamaan lupaukset vai ei. Kivennäismaiden tuoreilta kankailta saadaan kyllä kasaan tarvittava määrä jatkuvapeitteistä metsäalaa jos sitä on tarvetta lisätä. Jotkut metsänomistajat ovat jo lisänneetkin.

    Puuki

    Sehän se tullee olemaan jonkinlainen ongelma ,jos tehdään poimintahakkuita turvemailla, jos/kun pohjavedenpinta nousee ja puusto harvenee reilusti.  Huono on se yhdistelmä.  Muun haitan lisäksi lisääntyy metaanipäästöt.    Teoriassa voi kehitellä kaikenlaista uutta mutta kun sen pitäisi toimia käytännössäkin edes välttävästi.

    Yläharvennus on monissa tapauksissa muuten kyllä toimiva menetelmä.  Mutta vain hoidetuissa metsissä eikä ryöstöhakkuuna.

    Timppa

    Nuo kuusikot olivat n 90-100-vuotioaita.  Ei siis mitään mahdollisuuksia yläharvennuksiin.  Ainoa mahdollisuus olisi jättää mäntyjä ja hieskoivuja, mutta niitä ei ole tarpeeksi ja kyllä nekin kaatuvat..

    Mielestäni on aikamoista sumutusta sanoa, että joku kivennäismaametsä on  jatkuvapeitteistä ja sillä harjoitetaan kannattavaa metsätaloutta.  Molemmat eivät toimi samalla kuviolla.  Jonkun huonosti menestyvän yläharvennuksen voi tietysti tehdä tuohon Berzan kuvaamaan tyyliin, mutta sitten todellisuus iskee.

    Ajelin taas kerran Jyväskylästä etelään.  Kyllä sen tien varrella puita on ja hyvin kasvavia metsiä.  Aukkoja hämmentävän vähän.  Tarvitseeko metsän olla tuota parempi?

    Puuki

    Useiden tutkimusten mukaan lievä yläharvennus lisää metsän kasvua ja tuottoa.  Mutta ei se sovi tietenkään yleismenetelmäksi jota kannattaisi tehdä joka paikassa.  Liian harvaksi hakkuu (kuten Berzan esimerkissä) saattaa pilata metsän.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Timppa: Mielestäni on aikamoista sumutusta sanoa, että joku kivennäismaametsä on  jatkuvapeitteistä ja sillä harjoitetaan kannattavaa metsätaloutta.

    Puuki: Useiden tutkimusten mukaan lievä yläharvennus lisää metsän kasvua ja tuottoa.

    Edellisissä lausumissa on yksi yhteinen piirre: hyväkuntoisia alemman latvuskerroksen puita on mahdollista kasvattaa edelleen jonkin aikaa. Tällöin kahden avohakkuun välinen kiertoaika pitenee ja metsänkasvatuksen kannattavuus kohenee. Tässä on ”jatketun kasvatuksen” idea pähkinänkuoressa.

     

    Timppa

    Mekin kasvatamme männiköitämme mahdollisimman pitkään useita harvennuksia hyödyntäen.  Ei se kuitenkaan mielestäni ole jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta, jonka idea mielestäni on, että uusi puusukupolvi syntyy sinne vanhojen puiden sekaan.   Meillä kuvio päätehakataan ja ja homma alkaa alusta.

    Siis edelleen kyse siinä jatketussa kasvatuksessa on kyse sumutuksesta, jos väitetään, että alue säilyy jatkuvasti puustoisena.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Minä en väitä että pysyy jatkuvasti puustoisena – johan sen sanoi menetelmän nimikin eli ”jatkettu”.

    Tästä tulee kyllä jonkinasteinen ongelma jos tulevaisuudessa jatkuvasti peitteisenä pitäisi olla tietty osa metsistä. Jatketun kasvatuksen metsiköillä ei ole minkäänlaista suojaa vaan ne voi milloin tahansa avohakata.

Esillä 10 vastausta, 4,851 - 4,860 (kaikkiaan 10,134)