Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 611 - 620 (kaikkiaan 851)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Gla Gla

    Tarkoitatko, että menetelmässä ei ole vikaa. Ei vaan olla opittu sitä käyttämään.

    Timppa

    Se metsän hävittäminen oli kielletty metsälaissa jo paljon ennen Harsintajulkilausumaa.   Mutta ei siis harsintahakkuuta.  Edellinen omistajaporukka oli tehnyt 1916 varsin vapaamielisen harvennuskaupan.  Hermostui nähtyään tuloksen ja riitautti työn laadun.  Asia tutkittiin asiantuntijoiden voimin kahteen kertaan ja ratkaistiin lopulta Korkeimmassa Oikeudessa.  Ei ollut rikottu voimassa oleviä metsän hävityskieltoa koskevia lakeja.  Hakkuu jatkui.

    Merkittävä tukkipuuhakkuu tehtiin sillä tilalla 1933.  Leimauksen suoritti Keski-Suomen piirimetsälautakunta.  Pystyyn jätettiin tukkipuista 38 %.  Mikä tarkoitti 11,6 kappaletta yhden tukin 6 tuuman puita hehtaarilla.  Hakattiin siis 20,8 kpl/ha, mikä tarkoitti n 4,5 m3 tukkia/ha.   Seuraava merkittävä hakkuu olikin jo 30 vuoden kuluttua 1963.   Vastaavasti viimeksi päättyneenä 10-vuotiskautena hakattiin tukkia vuodessa 2,7 m3/ha laskettuna yhteismetsän metsäpinta-alalle.

    Kyllä nämä luvut ovat niin kiistattomia, että Suomen taloudelle ratkaisevaa oli siirtyminen jaksolliseen kasvatukseen.

     

    Planter Planter

    Kyllä kuusialikasvos voi kasvaa yli 3cm vuodessa. Ennen lain muutosta itselläni oli likimain kuvan mukainen kuvio. Metsäasiantuntija ”määräsi” putsamaan kuuset pois. Pistin hanttiin, että onko tässä järkeä. No vedettiin kaikki pois ja istutettiin männylle, jotka hirvet söivät. Nyt siinä on luontainen  alle metrinen epätasainen kuusitaimikko ja jokunen kolmen latvanvaihdon mänty.

    Kyllä on tullut oltua supertyhmä, niin kuin on tämä keskustelukin. Joskus on pakko tehdä aukko, mutta päähänpinttymä, että se se pitää tehdä aina ja ehdottomasti 60-80 vuoden välein on kummallinen. Nykyinen metsälaki on ihan hyvä ja antaa metsänomistajalle valinnan vapautta.

    jk

    Puuki

    Alikasvoskuusikon kasvu jatkossa vapautuksen jälkeen riippuu sen kasvusta ennen ylispuuhakkuuta.  Jos kasvu on ollut ~ alle 7 cm , niin ei kasva kunnolla seur. 10 vuoteen ainakaan. Pitäisi olla min 10 cm vuosikasvut niin sitten lähtee paremmin muutaman vuoden viiveen jälkeen kasvuun.

    Gla Gla

    3 senttiä on mitattu kuusikosta. Koivikko ja männikkö on eri asia, mutta kun noiden alle kasvaa kuusikko ja se varttuu hakkuukelpoiseksi, ollaan kasvatuksen jatkuvuuden suhteen kiinnostavan asian äärellä.

    Jovain

    Kuin myös Plander. Eihän täällä kukaan ole kiistämässä Timpan hyvää, suorastaan esimerkillistä metsänhoitoa. Ja onhan sen jukilausuman myötä talouden kannalta ollut ratkaisevaa siirtyminen jaksolliseen kasvatukseen. Harsinnan jäljiltä metsät olivat taantuneet. On siihen vaikuttanut muitakin tekijöitä, kaskeaminen, aikainen tervanpoltto, laiduntaminen, rakentaminen jne. yhtä kaikki harsinnasta ja sen aikaisesta jatkuvasta kasvatuksesta on ollut kysymys.

    Harsintajulkilausumassa jatkuvaa kasvatusta ei ole kielletty. Se hoitomuotona määriteltiin paremmin. Ja käytettiin jaksollisen ohella ja rinnalla, ei kuitenkaan eriytettynä, vaan samassa metsässä. Kunnes ns. ”metsäsodassa” kiellettiin vuosikymmeniksi.

    Nyt metsälain mandaatilla on jälleen mukana, mutta kovin lyhyt aika on vielä olemassa. Metsänomistajana en väitä mitään, onko sen huonompi tai parempi, mutta elementit on olemassa. Omassa metsänhoidossa on n. 20-30 % osuudella mukana ja menee tilanteen mukaan.

    Gla Gla

    ”Metsänomistajana en väitä mitään, onko sen huonompi tai parempi, mutta elementit on olemassa.”

    Elementit mihin?

    Jean S

    Niin, siis persaukiset edelliset omistajat olivat suomeksi sanottuna hakanneet Timpan metsän kynimällä sen tyhjäksi hakkuu kerrallaan, kunnes piirimetsälautakunta määräsi jättämään edes muutaman tukkipuun hehtaarille. Ei mikään ihme, ettei kasva kuutioita, jos ei ole runkolukuakaan.

    On muuten hauskaa, että harsinta on jotain pahaa ja harvennus on jotain hyvää, vaikka sanat tarkoittivat aikanaan kai ihan samaa.

    Asiallinen kysymys on tosiaan se, mitä metsänomistajalle maksaa se, että pyritään tuottamaan olot, joissa alikasvosta voi syntyä.

    Joku, jolla on Motti, voi pyöritellä lukuja vaikka sellaisille skenaarioille, että

    1) kasvatetaan jaksollisesti 2 kiertoa kuusta alaharvennuksin, yhteensä 140 vuotta. Mätästykset ja taimikonhoidot normaalisti.

    2) istutetaan 300 mäntyä / ha (tai lehtikuusta) muokkaamattomaan maahan ja hyödynnetään luontaisesti syntyvä koivikko runkoluvun täydennyksenä. Harvennetaan pelkkiä koivuja ja päätehakataan koivu 55 vuoden kuluttua lähtötilanteesta.  Oletetaan, että kohteelle on syntynyt alikasvos, jossa on 200 mäntyä ja 800 kuusta/ha tasaisesti jakautuneena ja että kuusialikasvoksen pituus on vapautettaessa 4 metriä ja männyn 2 metriä. Koivun päätehakkuun jälkeen alueelle syntyy jonkin veran koivuntaimia taimikon täydennykseksi. Isot männyt poistetaan vuonna 80 ja metsää hoidetaan tämän jälkeen 20 vuoden välein yläharvennushakkuin, joissa poistetaan ensisijaisesti koivua ja toissijaisesti kuusta.

    Oletetaan että pohja on MT, paikkana vaikka Laukaa, ja että molemmissa tapauksissa kierron aikana on jonkin verran muuta raivaustarvetta, joka jätetään huomioimatta.

    Jälkimmäisen esimerkin metsä on nyt oletettu päätehakattavaksi 140 vuoden jälkeen, mutta sitä pystyisi todennäköisesti venyttämäänkin vielä tuonnemmaksi.

    mehtäukko

    Ei kyllä oikein kiinnosta nuo horisontit. Miksei kerralla 200-300 vuotta..!!?

    Erään jäsenenlaskuperiodit koroilla ja nna:lla 60 vuoden putkessa tuntuu kuin kaavoihin kahlinta on oikein himohommaa?

    Visakallo Visakallo

    Kun on elämänsä aikana nähnyt kaskimaiden lepikoiden, ja veden vallassa olleiden puuttomien soiden muuttumisen sorvikuusikoiksi, sekä surkeakasvuisten harsintakuusikoiden muuttumisen erittäin hyvin kasvaviksi tukkimänniköiksi, on tullut 100% vakuuttuneeksi metsän keinollisen uudistamisen, metsänhoidon ja jaksollisen kasvatuksen ylivoimaisuudesta. Mikään laskelma eikä selitys ei muuta tässä asiassa mielipidettäni, koska vain kaikkien tulojen ja kulujen erotuksella on ollut minulle merkitystä, ei millään muulla asialla.

Esillä 10 vastausta, 611 - 620 (kaikkiaan 851)