› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 851 - 860 (kaikkiaan 10,132)
1 2 3 … 85 86 87 … 1 012 1 013 1 014

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 22.4.2021, 13:55

    Siihen lystiin kun pitäisi olla syksytalvella viikkokausien kunnon pakkaset kantavuuteen, sitten puoli metriä lunta taimien ja juurien suojaksi, ja sitten leuto korjuukeli ettei ne 40 vuotta lihotetut taimet katkeilisi!

    Juuri noin. Kun siihen lisätään vielä ammattitaitoinen motokuski, jk:n sopiva metsä (taimia ja muuta aliskasvosta riittävästi , niiden tilajärjestys kunnossa , ei liian karua kuuselle)  niin alkaisi olla palikat kohdillaan.  Harvinaista herkkua nykyään saada oikeaan aikaan tekijät paikalle , jos ei ole omaa kalustoa hommaan. Jo nuo reunaehdot rajoittaa jk:n tekemisen melko vähiin mh:n kokonaispinta-alasta mutta kannattaa (melkein pakko ) ottaa huomioon.   Onnistuu täällä lumisen talven seuduilla joskus.  Mutta miten etelämpänä, kun kunnon talvia ei ole kuin harvoin ?

    Avohakkuun jälkeen ei ole pakko yrittää saada aikaan yksipuolista puustoa, päin vastoin nykysuositushan on sekametsä.  Se onnistuu parhaiten mm. avohakkuun jälkeen viljelemällä eri puulajeja samalle kuviolle.  Tai sitten viljelemällä vain osa ja luontaisista taimista tulee osa tulevaisuuden metsästä.   3. ve. on esim. kaksijaksoisen metsän kasvatus ko+kuusi pelkän kuusikon sijaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.6.2021, 10:16

    Hyvä blogikirjoitus jatkuvapeitteisen kasvatuksen kokeiluista ja konsulteista.

    ”Uskon, että jokaisella enemmän metsää omistavalla järki lopulta voittaa, ja sopivimmat hakkuutavat valikoituvat kohteen ominaisuuksien mukaan”

    http://www.metsalehti.fi/blogit/jarkee-vai-ei/#23e3039d

    mehtäukko 9.6.2021, 10:38

    Olisi mielenkiintoista ollut tietää konsultin palkkio ja osuus kantohinnasta… 🙂

    Jokaisella on oikeus tehdä kuten lystää, mutta sumeilematon vain parhain päin mainostaminen tässäkin jk:ssa ei naurata. Kaikenlaisten ja myös hallitsemattomien riskien kuluttama puutili huonommalla hinnalla lisättynä vuosikymmenten odotukseen tasaisesta taimettumisesta kaataa kupin nurin, että se olisi varteenotettava vaihto-ehto.

    Puuki 9.6.2021, 12:29

    Melko kaluttu luu alkaa olla jk:n perkaaminenkin tällä palstalla mutta ehkä jotain merkitystä on kertaamisellakin, kun osa lukijoista on kuitenkin harvemmin palstalla käyviä.  Joku aina oppii jotain uutta ja itsekin samalla muiden jutuista ja esimerkeistä.

    Konsultin hommahan on mielenkiintoinen, kun ei tarvitse olla mitään koulutusta tai referenssejäkään , ja voi alkaa konsulentiksi kuka tahansa.  Jonkun aikaa voi mennä hyvin vaikka lopputuloksilla on vain ns. perävalotakuu.

    Blogin kuvassa näkyvä harveikkometsän puiden kaatuminen on tuttua , jos on ollut joskus asian kanssa tekemisissä.  Luont. uudistuminen vaatii yleensä pitkään valmistelua jotta on mahdollista saada edes tyydyttävä lopputulos aikaan.  2-vaiheinen  kuusikon luont. suojuspuuhakkuu käy hyvin esimerkiksi . Ja siihen liittyvät hankaluudet ja reunaehdot pätee pitkälti myös jk:n metsien uudistumiseen ja harvennuksiin.

    Timppa 9.6.2021, 13:27

    Tässä meikäläisen mielipide siihen blogiin:

    Miksi pitää yrittää epävarmaa jatkuvaa kasvatusta vaikka tiedetään, että se tuottaa vähemmän puuta, jonka kantohinta on pienempi. Lisäksi sekametsän kasvatus on käytännössä mahdotonta. Tiedetään myös, että sahat arvostavat päätehakkuutukkia, jolloin ne voivat ohjata kunkin kysyntätilanteen mukaan motonsa kuusi- tai mäntyleimikkoon. Kyllä minusta on viisaampaa kasvattaa metsää sillä tavoin, että ostaja on siitä aina kunnolla kiinnostunut.

    Siitä olen iloinen, että pystymme työllistämään niissä uudistustöissä paikallisia metsureita, joilla ei muita työmahdollisuuksia muuten olisi.

    Tämä jatkuva kasvatus-touhu menee kyllä yli minun ymmärrykseni.

    Taviokuurna 9.6.2021, 15:47

    Soille, ah soille, ojakkaille, turvemaille, sinne jatkuvaa kasvatusta monet tutkijat kampeavat. Tukkia talteen hakaten, ”juurmehtä”, kasvukisan hävinneet, geneettisesti kehno aines elpyy tukkipylväiköksi eli poimintakuntoon 15 vuodessa. Ja sivuhyödyt, niistä isoin on se, ettei tarvitse ojia  perkailla, aukoa, em. juurmehtä haihduttaa vettä niin sopivasti, etteivät puut kärsi märästä, eivät kuivasta, hieno homma!

    Alkusuven sateet nostivat Hkin Malmilla hylättyyn peltoon syntyneeseen hieskoivikkoon vedet, eivät puutu kuin telkiltä pöntöt. No hies kestää juurtensa hapen pulaa ainakin hetken, mutta yltääkö imemään haihdutettavaa itseensä, jos on niin kuivaa kuin kesällä 2019? Pintajuurinen pimeän sietäjä kuusi ainakin voi kuolla janoon.

    Metsäliitto esitteli onnellisena Kemin tehtaan puunhankinnan kohteiksi hiesvaltaisia, kuusen sekaisia metsiä, jatkuva kasvatus menetelmänä. Aina ovat näyttäneet aamun valossa junan ikkunaan pohjoisen korvet kurjilta, jatkuvan kasvatuksen jälkeen näkymät voivat olla surkeita. Eikö riitä tuhkaa lannoittamiseen, jolla metsiin saataisiin vähä vähältä siirtymää ojikoista turvekankaisiin?

    Pennin latia en laittaisi pörssissä yhtiöön, jonka puunhankinnan kulmakivet ovat jatkuvassa kasvatuksessa — ihan kyllin kallista luulisi olevana puun keräilyn huonolle hoidolle jääneistä nuorista kangasmetsistäkin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.6.2021, 16:52

    Pessimisti ei pety! Vähän lievennystä tuskaan.

    Myös juurimehtä on vaihtanut geenistöä tuulipölytyksen kautta ympäröivien alueiden kanssa. Mehtään on jätetty siemenpuiksi myös edellisen puusukupolven parhaimmistoa.

    Vuosien väliset vaihtelut pohjaveden korkeudessa voivat olla ongelma turvemaan jatkuvassa kasvatuksessa, mutta myös jaksollisessa mallissa yhtä lailla. Säädettävä pohjapato laskuojassa auttaisi pienentämään vuosien välisiä eroja veden korkeudessa.

    Tuhkalannoitus olisi kyllä kova juttu. Kohtahan sitä tuhkaa pitäisi riittää, kun turpeen sijasta poltetaan energiahaketta. Ravinteiden kierrätys tuhkana turvemaille antaisi niille ehkä suurenkin kasvusysäyksen ja taas hiilinielut kiihtyvät!

    Perko 9.6.2021, 17:42

    Taas tarvitaan vähintään yksi tohtori oikomaan viittä  tuupelo selittäjää.  Äijän käppänöillä ei ole esittää ensimäsistäkään  faktaa eikä laskelmaa.  Pelkkiä höpinöitä ja selityksiä niistä miten ovat sotkeneet metsiään.  Tappiollista tamppausta rahatta 50 vuotta ja etsiä alipalkattuja tai vieraskilisiä ihmisiä ilman oikeuksia siivoamaan aukkoa ja  metsänhoidon virheitä. Yhtiöt vielä ”palvelulla” vetää välistä, jättävät eläkkeet ja verot hoitamatta. Lopussa kumulatiivinen tappio  odottaa  metsänomistajaa!  Se  on  ihan sitä aukko systeemiä ja syvältä!

    A. J. mie repäsin irti tuosta jutustasi.

       Selkeästi metsätalouden takia kärsineille pitäisi laatia pelastusohjelmat.  Just niin,  ja 70 vuotta  piinatuille  mo korvaukset mielivaltaisesta kohtelusta.

    mehtäukko 9.6.2021, 18:10

    Keitä ”sotkijoita” Perko koettaa tarkoittaa?

    Rane 9.6.2021, 18:13

    ” Pelkkiä höpinöitä ja selityksiä niistä miten ovat sotkeneet metsiään.”

    Juuri näin Perko.Mutta jatkuvan kasvatuksen jäljet voi korjata.

    Kuten olen aikaisemmin kertonutkin  konsulttifirma Arvometsä hakkasi täällä neljä vuotta sitten  United Bankersin rahaston metsät ”jatkuvan kasvatuksen” asentoon.Viime kesänä myrsky kaatoi nämä alueet melko täydellisesti.

    Arvometsän motoketju hakkasi nämä alueet harvaan siemenpuuasentoon ja teki myös ensiharvennukset tosi nätisti.Molemmat toimenpiteitä jotka Pukkala oli kuulema viime hakkuukerralla kieltänyt.Kaupan päälle siemenpuualueet vielä äestettiin ja todennäköisesti tupsuteltiin samalla siemenet.

    Jos professoritason ihmiset pystyvät antamaan periksi vääriksi osoittautuneista periaatteistaan niin miksi ei Perko?

Esillä 10 vastausta, 851 - 860 (kaikkiaan 10,132)
1 2 3 … 85 86 87 … 1 012 1 013 1 014