› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 871 - 880 (kaikkiaan 10,228)
1 2 3 … 87 88 89 … 1 021 1 022 1 023

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 9.6.2021, 20:44

    Omaisuuden suojaan kuuluu myös että metsänomistaja voi tehdä ratkaisuja itse. Ei tarvitse kysyä tai perustella pelleparaatille.

    Kerrankin ollaan samaa mieltä hapan kanssa. Arvometsän ukkoja ei todellakaan  tarvita päivittelemään metsiin 300  €:n  kustannuksella.

    Perko 9.6.2021, 21:30

    aegolius,  mie en huomannut jotta kysymyksesi oli sinulle tärkeä, pahoittelen.

    Vertaileva laskelma näyttää jotta 70 v tuottavuuden etu ilman aukkoja antaa 11400 € paremmin/ ha , tiliä tulee 2- 3 kertaa alun 40 vuodessa.  Aukkojen hoito oli tappiollista aiemmin esittämässäni jaksollisen puuston tuotannossa. Vain kaksi koealaa kolmesta riitti nollatulokseen.

    Ongelmana vaikuttaa olevan siirtymä pois aukkojen pidosta ja ymmärrys mitä oikea  jk on.   Puun ostajat tarkoituksellisesti  haittaavat hinnassa yläharvennusta, ei kaikki mutta sellutuottajat tekee kaikkensa ettei pakollisesta ensiharvennuksesta luovuttaisi. Siinähän se syy on. Kyllä Rane tiesi mutta haluaa vedättää.

    Sellutellisuuden  tavoitteet eivät ole yhtä jaloja kuin Timpalla. Heille ei ole motiivia työllistää, parantaa mo:n elintasoa tai maksaa veroja Suomeen. Nuo em kumppanit ovat pelkkää haittaa businekselle.   Ainoastaan osakkeenomistajan etu on kirkkaana mielessä.

    mehtäukko 10.6.2021, 06:58

    Selitähän nyt Perko jk-viisaana 9.6.2021 20:02 esitettyjen ristiriitaisuuksien syy. Markkinamielessä lätkityt summat mielivaltaisesti suuntaan ja toiseen eivät vakuuta.

    Portimo 10.6.2021, 07:14

    Jatkuva kasvatus on hyvä bisnes monelle firmalle. ”Ympäristöpainotteinen” metsäsuunnitelma maksaa 20 eur/ha, kun normaali suunnitelma on 10 eur/ha.

    Myös puunkorjuupuolella on firmoja, jotka tekevät hyvää tiliä jatkuvan kasvatuksen uskovaisten rahoilla.

    kmo 10.6.2021, 08:25

    Mitäs se ensiharvennuksen tyypillinen kertymä olikaan, 30-60 kuutiota kuitupuuta hehtaarilta? Päätehakkuulta sitten taas, Etelä-Suomessa 300-400 kuutiota, josta kuitua vaikka 15% eli samat 40-60 kuutiota kuitupinossa. Tukkipuista taas menee sahalla hakkeeksi ja edelleen sellutehtaalle noin kolmannes, eli päätehakkuusta kertyy lopulta sellu/massatuotantoon raaka-ainetta n 150 kuutiota/ha, ei ne ensiharvennukset mikään ykköskohde ole sellutehtaille.

    Perko 10.6.2021, 08:42

    Jatkuva myynti on hyvä homma tulonkannalta, eikä parikymppiä/ ha ole paljon kun vuosituotto on plusalla 300- 500 € / ha ( huom tukinhinta on noussut).  Jotenkin vaikuttaa, että hölmöläisten hommaa on maksaa tappiollisen aukon suunnittelusta, jospa se mopokuski osais sen listiä suunnittelematta.  Suotta vaivaatte päätänne kun hyöritte vatukoissa tamppaamassa, ei se ole jk tai eri-ikäiskasvatusta. Ei pitäis vaivata nuo toisten metsät.  Ottaa mukaanne tamppaukseen kumulatiivisen tappion käyrät vatukkoon, niitä vilkaisten tahti  kiihtyy. Muistakaa vesi ja NITROT!

    Metsän tuottavuudesta  kiinnostuneille  on netissä reilusti jo tutkimuksia   ja kirjastossa amanuenssit avustaa siellä jos usko horjuu aukonlaidassa.

    Sitten heille joita ennustus ja helppomatematiikka kiinnostaa  niin Bayesin teoreemalla voi laskea ennusteita epämääräisistä sattumista ja vaihtelevasta puunkasvusta.

    mehtäukko 10.6.2021, 09:29

    Ei pysty Perko perustelemaan mitään. ”Tappiollisen aukon suunnittelusta” ei tarvitse maksaa senttiäkään kenellekään. Mistä tuonkin koplasit?

    Puuki 10.6.2021, 09:52

    Perko  helppoheikkinä heittelee mihinkään perustumattomia lukuja jk:n paremmasta kannattavuudesta. Ei mene läpi.

    Ensiharvennuspuu on heikompilaatusta sellun keittoon kuin havupuutukkien sahaushake josta saadaan pidempikuituista sellua.     Mo pystyy säästämään kasvatuskuluissa mm. käyttämällä viljelyn ohella luont. uudistumista apuna.

    Arvom. mainoksessa kerrotaan 20 vuoden ajan tuloeroja tasaikäiseen metsään verrattuna liian yksinkertaistettuna ;  ei ole huomioitu esim. lähtötilanteessa huonompaa kantohintaa eikä  jk:n metsän puustopääomakuluja.  Eikä raivaustarvetta kuin tasaikäisen metsän puolella, sehän ei pidä paikkaansa että jk-metsää ei tarvitsisi raivata  koskaan.  Täydennysistutustakin tarvitaan usein.      Viljelymetsän tuotto paranee myöhemmässä vaiheessa huomattavasti , kun on kasvatusmetsien paras kasvuikä .    Se lyhentää kiertoaikaa joten metsän  NNA nousee samalla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.6.2021, 10:22

    Perko ja muut jatkuvat kasvattajat ihannoivat ajatusta, että isot ja pienet puut voitaisiin kasvattaa yhdessä optimaalisesti. Käytännössä käy usein niin että sekä pienet että isot puut kärsivät valon, ravinteiden ja veden puutteesta ja kokonaistuotos jää paljon alemmaksi kuin jaksollisessa mallissa.

    Miten mielestänne jäävän puuston arvo pitäisi käsitellä jaksollisen ja jatkuvan mallin vertailulaskelmassa? Arvometsä on laittanut sen pluspuolelle johdonmukaisesti, mutta näin pitänee tehdäkin jotta aloitus ja kasvatushakkuut voitaisiin verrata samoin kriteerein.

    Uudistamisesimerkissä jk-metsän arvokasvu lasketaan tuloksi, mutta vastaavasti myös jaksollisen mallin taimikolle pitää laskea tuloa, onhan 0-20 vuosien välillä taimikon arvo jo noussut.

    Kasvatusmetsien esimerkeissä näyttää olevan Arvometsän ylä- ja alaharvennettujen arvokasvut hyvin lähellä toisiaan, mutta aina niin päin että yläharvennetussa se on isompi. Jos puustopääomaa on alaharvennetussa enemmän, voi aivan hyvin käydä päinvastoinkin, eli että arvokasvu onkin siinä suurempi.

    mehtäukko 10.6.2021, 12:26

    ”Jatkuva myynti…” on jo liian paksu väite. Huononeva puuvaranto reuhkassa metässä ei tulon kannalta ainakaan tule lyömään leiville.

Esillä 10 vastausta, 871 - 880 (kaikkiaan 10,228)
1 2 3 … 87 88 89 … 1 021 1 022 1 023