Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 9,821 - 9,830 (kaikkiaan 10,214)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Puuki

    Kunkin kohteen kannattavuusvertailu pitää tehdä sen todellisen tilanteen mukaan.  Siinä ei ole montaa vaihtoehtoa ”halun” mukaan, jos esim. kyseessä on päätehakkuuvalmis metsä ja mietitään sille vaihtoehtoja . Typerintä olisi alkaa verrata sen leimikon tuloja joihinkin vuosikymmenten taakse ulottuvien mahdollisten uudistuskulujen suhteen. Sitähän nämä jk-huru-ukot tekee.

    Perko

    Helppoa,   en roiku uskosta,  miulla on dataa, puita kasvamassa  ja saatu saldo varmenteena.  Aukon  + tulos   on paljolti selityksen harhaa, oletan se on tottumusta josta on lähes mahdotonta kampeutua irti  menneillä opeilla.

    Puuki kumppaneineen voitte  vertailla  numeroilla  kuinka raha liikkuu plantaasiltanne.  -Energiapuun myynti  voi olla hyvä apu taloudellisesti korjata menettelyä.   Avohakkuumetsästä ei yleensä saada nopeasti uutta tuottoa, koska avohakkuu tuhoaa metsän kasvuston ja sen luontaisen monimuotoisuuden. Uuden puusukupolven kasvattaminen ja kehittäminen vie usein vuosikymmeniä. Lisäksi avohakkuu altistaa maaperän eroosiolle ja vesistöille haitallisille ravinnekuormituksille.

    Sen sijaan kestävän metsänhoidon periaatteita noudattamalla metsästä voidaan saada säännöllistä ja pitkäaikaista tuottoa jatkuvasti uusiutuvien puuntuottamismenetelmien avulla.  Näillä menetelmillä metsä säilyy terveenä ja monimuotoisena, ja tuotto saadaan kestävällä tavalla ilman metsän luonnonarvojen merkittävää heikentymistä.

    Jovain

    Se on valitettavaa, että tällaisilla Puukin ”laskentamalleilla” ja vastaavilla väittämillä hallitaan palstan metsänhoidosta käytävää keskustelua. Jk ei ole mikään ”reservaatti”, josta hyvitetään. Sillä myös tehdään tulosta ja lukuisat tutkimukset ovat sen osoittaneet.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Veit sanat suustani Perko: allekirjoitan tuon jälkimmäisen kappaleen kestävästä metsänhoidosta. Taisit käydä lainaamassa sen edellisen kriittisen kappaleen Silva ry:n sivuilta?

    Sinun Perko olisi hyvä tutustua jonkun tuttavasti metsäsuunnitelmaan. Olisiko jollain käytössä järjestelmä, jossa voidaan laskea tulevat hakkuut ja tulot. Metsäyhtiöillä tai mhy:n asiakkailla on näitä sähköisiä metsävarajärjestelmiä. Onnistuu taulukkolaskennan tai paperisen suunnitelman kanssa mutta vaatii vähän laskimen käyttöä. En ole tutustunut saako metsaan.fi palvelusta jo esiin ennusteita.

    Ennustelaskelmaan voidaan sisällyttää tavoitteet ja rajoitteet. Esimerkiksi voidaan sanoa, että maksimoi nettotulojen nykyarvo, mutta niin että peräkkäisinä 10-vuotiskausina puustopääoma pysyy vähintään samana tai hakkuumahdollisuudet tasaisina. Huomataan, että haluttaessa myös jaksollinen malli voi tuottaa tasaisia tuloja.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Perko ja Joovain on oikias’. Nuo ympäristöasiat meinaa jäärä oikiauskoosilta liian vähälle huomiolle. Kun viimeisen euron perääs juoksoovat.

    Assi taisi aikoinansa kertoa notta kukaan muu ei ole Suomessa omalla nimellään niin paljua jk:ta puolustanut kuin hän ihre. Ajat muuttuu, kavereiden painehes’.

    L

    Timppa

    Taas kerran.  Olen katsellut niin paljon metsien taimettumista, että tiedän jatkuvan kasvatuksen yleensä kaatuvan jo huonoon taimettumiseen, kun uutta metsää ei kasva, niin toiminta väistämättä loppuu.

    Kuten olen kertonut, niin kävin syksyllä katsomassa 8 vuotta aiemmin tehtyä jatkuvan Jos sama puumäärä olisi hakattu aukoksi ja istutettu, niin siinä kasvaisi monimetrinen taimikko, joka olisi kustannettu jaksollisen paremmalla ,myyntitulolla.

    Siis kerraten.  Kummassakin vaihtoehdossa alkuperäisiä puita olisi saman verran ja kasvukin samaa luokkaa.   Jatkuvan hakkuun, ”jatkuvuus” on pysähtynyt, koska uutta metsää ei synny.  Jaksollisessa taimikko kasvaa huimaa vauhtia.  Vuosikymmenissä ero jaksollisen hyväksi jatkaa kasvuaan, kun jatkuvan hakkuun metsä harvenee hakkuusta toiseen ja jaksollisella puolella kasvaa koko ajan täystiheä metsä.

    Vertailu on siis hyvin yksinkertaista.  Ei tarvita monimutkaista laskentaa.  Eivät Perko ja Jovain tietenkään ymmärrä näinkään yksinkertaista.  Sille ei tietenkään voi mitään.

    suorittava porras suorittava porras

    ….ja kun eivät ymmärrä, vastaukset etsitään runokirjasta.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Tahi kaupungistumisesta, maanpuolustuksellisesta näkökulmasta ja JSN:stä.

    L

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Vuosikymmenet ovat vierineet, mutta suhtautumista jiikooseen ei ole kyllä tarvinnut oleellisesti muuttaa. Sillä on etuja erityiskohteissa, kun halutaan mistä tahansa syystä säilyttää metsä peitteisenä. Yleismenetelmäksi – ei jatkoon. Jos eteen tupsahtaisi sopiva kohde, niin ilman muuta käyttäisin. Sisarellani on kivikkopohjalla kuusivaltainen erirakenteinen sekametsä, jota olen ehdotellut jk-kohteeksi, mutta hän ei ole vielä ottanut kuviota hakkuuseen. Alue on notkossa suojassa tuulilta, joten siinä olisi mahdollisuudet onnistua.

    Gla Gla

    Reva-Leena: ”Nuo ympäristöasiat meinaa jäärä oikiauskoosilta liian vähälle huomiolle. Kun viimeisen euron perääs juoksoovat.”

    Metsätaloudessa pitää viimeisen euron perässä juosta, jotta homma säilyy kannattavana. Nyt puhutaan siis jatkuvasta vs jaksollisesta. Mutta kuten olen ennenkin todennut, ympäristöasioiden vertaaminen on vaikeaa. Pitää määritellä, millaisia kohteita verrataan. Otetaanko ojitusmätästetty tasarakenteiseksi yhden puulajin kohteeksi raivattu turvekuusitaimikko vastaan sekapuustoinen poimintahakkuuta odottava kuvio. Vai erirakenteinen jaksollinen sekapuusto vastaan taantuva, muutamaan kertaan harvaksi poimintahakattu ja maapohjaltaan heinittyvä kuusikko. Vai jotain muuta. Ja paljonko ympäristöasioissa annetaan painoarvoa raaka-aineen saatavuudelle. Onko taantuva harsintakohde hyvä, koska sinne ei tarvitse motoa 40 vuoteen viedä.

    Jälleen kerran siis lähtöarvot ratkaisevat, aivan kuten tunnin junan kannattavuuslaskennassa. Vm:n mukaan hanke on kannattamaton, hankeyhtiön laskelmissa kannattava.

    ”Assi taisi aikoinansa kertoa notta kukaan ei ole Suomessa omalla nimellään niin paljua jk:ta puolustanut.”

    Mitä tarkoitat, niin paljon kuin mikä/kuka?

Esillä 10 vastausta, 9,821 - 9,830 (kaikkiaan 10,214)