Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 9,831 - 9,840 (kaikkiaan 10,210)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Vastaan Glaalle. Minä kerroin aiemmin että olen puolustanut julkisuudessa mielipidekirjoituksin ainakin lähes eniten jk:ta omalla nimellä. Tämä vastauksena Perkolle jota kismittää menetelmän kritiikki: kyllä on kerrottu myös ne hyvät puolet!

    Parasta työtä ovat tehneet tietenkin menetelmän kehittäjät (Erkki Lähde, Olavi Laiho, Yrjö Norokorpi) ja entiset ja nykyiset markkinamiehet (Timo Kujala, Lauri Vaara, Arvo ???, Timo Pukkala).

    Virassa toimivista objektiivisista jäävittömistä tutkijoista ehkä jiikoota eniten ovat tutkimuksin tukeneet Sauli Valkonen ja Olli Tahvonen.

    Perko

    Mistä sen tietää ketkä  ovat myös omalla nimellään  konsultoineet?    A.  J.  on miulla  niitä myh:n tekemiä  metsäsuunnitelmia   tuloslaskelmineen.   Olen  jättänyt heidät kuin ovat sen muutamat  asiantuntijatkin vaihtaneet maisemaa!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Nyt on aika kovaa settiä Timpalla Ekin haastattelussa Hesarissa. Varmaan monella nieleskelemistä kun lukee…

    Perko

    Saisiko siitä Timpan höyrystä  kopion tänne.  Mitä  pitää nieleskellä?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Timppa voi itse laittaa jos haluaa, mutta esimerkiksi tämä kappale:

    ”Metsänomistajat eivät tuhoa luontoa. En myöskään ymmärrä miten metsänomistajien oikeuksia voisi lisätä. Vuonna 2014 tuli voimaan metsälaki, joka poisti kaikki hakkuurajoitukset ja käytännössä myös vastuun metsän uudistumisesta. Tämän lain voimakkaita ajajia olivat jatkuvaa kasvatusta kannattavat. Esimerkiksi eräs edellä mainitun Arvometsän osaomistaja. Normaalin metsätalouden harjoittajat kauhistelivat lakia. Vastuunsa tunteva metsänomistaja hakkaa metsänsä silloin, kun on sopiva aika ja uudistaa sen huolella. Emme tarvitse mitään rajoituksia, mutta olisivat ne tarpeen juuri metsiä tuhoavan jatkuvan kasvatuksen vuoksi.”

    Timppa

    Monta olen tuonne edelle kopioinut.  Tämä taisi puuttua:’

    On siis edesvastuutonta ajaa sellaisia metsänkäsittelytapoja, joista varmuudella tiedämme, että ne vaikuttavat metsänkasvua heikentävästi. Professori Lähde on ahkeroinut tällä saralla vuosikymmenet. Olin takavuosina Suomen Metsäkeskuksen järjestämässä jatkuvaa kasvatusta käsittävässä tilaisuudessa Helsingin Yliopistolla. Siellä silloisen Metlan, nyk Luke, tutkija Sauli Valkonen esitteli Suomen, Ruotsin ja Norjan metsäntutkimuslaitoksien tuloksia asiasta. Nämä viralliset tutkimuslaitokset olivat tulleet tulokseen, että jaksollinen on 20-40 % edullisempi. Kertoi myös, että eräs ruotsalainen tutkimus kekeytettiin, koska se ei taimettunut
    Tilaisuudessa myös professori Lähde esitteli tutkimuksiaan, jotka kertoivat, että jatkuva kasvatus oli 40  edullisempi. Kumpaa lukija uskoo, kolmea virallista tutkimuslaitosta vai Lähdettä?

    Kävin siis kerran Luken jatkuvan kasvatuksen tutkimuskohteella Lapinjärvellä. Siellä erittäin edullisissa olosuhteissa oli päästy kuusikon kasvuun 4-5 m3/ha/v. Tiedämme 60 vuoden kokemuksella, että olemme päässeet jaksollisella kasvatuksella tasolle 6,5 m3/ha/v. Tämä on se suuruusluokkaero, jos jatkuvan kasvatuksen metsä taimettuu hyvin. Jos taimettumisessa on ongelmia, niin ero kasvaa.

    Perko

    Tuossa  edellä kuutioitten kasvulla  ei ole merkitystä kun haetaan  kummasta  tuloa euroissa  puuntuottaja saa   parhaiten.   Noissa kasvuluvuissakin  keskimääräinen  kasvu  notkahtaa   startin  vuokymmenillä  ja  unohtui  eikä ole  mukana 6,5 m3/ha/v arviossa.  Monikertaiset  kasvun herätykset  aukosta viivästyttää  tamppauksineen  myyntiä.  Koko homma menee tappiolle  niin kuin  Timpan itse antamat tulokset myynnistä  osoittaa.      Esitys on täyttä hölynpölyä loppuselityksellä ettei lopputulokseen  eurotuotolla ole merkitystä.

    Timppa

    Voi voi Perko.  Kyllä kasvulla on merkitystä ja vielä erityisesti siksi, että uudistaminen kustannetaan paremmilla myyntihinnoilla.

    Älä kuitenkaan sure Perko.  Olet arvokkaassa seurassa Erkki Lähde, Lauri Vaara, Timo Kulmala, Yrjö Norokorpi.

    Jovain

    Timppa se jaksaa yrittää, kustantaa metsänhoidon kustannukset kuvitteellisilla jk:n tuotoilla.

    Timppa

    Voi voi Jovain. Pärjään kyllä omia puita myymällä kuten tuossa edellä kirjoitin.

    Sitten tulee lisäksi henkinen hyvinvointi katselemalla hyvin kasvavia taimikoita ja metsiä sekä isoja puutavarapinoja odottamassa kuljetusta.

Esillä 10 vastausta, 9,831 - 9,840 (kaikkiaan 10,210)