Käyttäjän MJO kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1,421 - 1,430 (kaikkiaan 2,603)
  • MJO

    Yhteismetsä on hyvä vaihtoehto, jos metsänomistajalla ei ole aikaa, kiinnostusta, taitoa tai kykyä hoitaa metsätalouteen liittyviä asioita. Tulot ovat tasaisemmat vuosittain. Hallintokuluja luonnollisesti on, eikä niitä kukaan tee toisten puolesta. Tämähän on juuri se pointti. Joku muu hoitaa asiat. Ei yhteismetsä olekaan paras vaihtoehto aktiiviselle suurelle metsänomistajalle.

    Verotus ei ole koskaan tasapuolista ja se on tehokas keino ohjata toimintaa haluttuun suuntaan. Ei suunnitteilla oleva osake säästötilikään ole millään tavalla tasapuolinen muihin pääomantulomuotoihin. En kuitenkaan vastusta sitä. Puhumattakaan maa- ja metsätaloustukien vaikutuksista yms.. Progressiivinen ansioverokaan ei ole tasapuolinen.

    Tollopaiseen lakimiehille ei mene rahaa, sillä tollot hirvi änkyrät maksavat häviävänä osapuolina yhteismetsän lakimies viulutkin. Yhteismetsä on varmasti parempi paikka puolustautua riitelevää änkyrää vastaan, kuin riitainen kuolinpesä.

     

    MJO

    Minusta alkuperäisestä tilasta voisi tehdä metsäyhtymän. Tarvitseeko sen olla yhteismetsä? Yhtymän voi varmaankin myöhemmin muuttaa yhteismetsäksi tai purkaa ja jakaa esim. useammaksi kiinteistöksi.

    Yhtymässä mahtaa olla ainakin samat veroedut verrattuna yhteismetsään.

    MJO

    Koeta nyt itse käsittää että minun esimerkkini ei ole kuviteltu. Oikeuteen harvemmin kannattaa haastaa pääomistajia, eivät he toimi yhtiön etujen vastaisesti, sehän olisi aika ihmeellistä.

    Eikös se ole yhtiön vastaista (pois tuloksesta), jos  rahanarvoiset hirviluvat jaetaan ilmaiseksi?

    Koita itse käsittää.. Yhtiön etu ei ole sama asia, kun yhtiön osakkaan henkilökohtainen etu.

    Varmasti puututtaisiin Koneen toimintaan, jos Herlin alkaisi rakennuttamaan esim. kerrostaloja ja ”päättäisi itse” alkaa ottamaan Koneen hissejä ilmaiseksi niihin.

    Miten sitten ilmaiset hirviluvat poikkeavat siitä, jos ne voidaan myydä?

    MJO

    Miksi nuo omistajat möisivät kaatoluvat 1000€, kun saavat lihoista 2000€.

    Halukkaat osakkaat (ei omistajat) voivat itse ostaa luvat esim. 1001 euron hintaan, jos katsovat niiden arvon olevan yli 1000e. Silloin Rupusakkikin saa luvista 10% tuoton, joka heille kuuluukin. Tietysti suuret omistajat saavat osuutensa suhteessa maksamista luvista osan takaisin yhteismetsältä.

    HUOM. Yhteismetsä osakas ei omista yhtään hehtaaria, vaan pelkästään osakkuuksia. Yhteismetsään 200ha metsää liittänyt osakas voi omistaa enemmän osakkuuksia, kuin 1000ha suota ja taimikoita liittänyt osakas.

    Eikä niitä hirvilupia jaeta, vaan ne myydään. Koita käsittää.. Oikeudenpäätöstä voi hakea jokainen halukas, joka ei koe olevansa tasa-arvoisesti kohdeltu. Se ei ole mikään suuromistajien yksinoikeus.

    MJO

    Mielekiintoinen näkemys että osakkaan, joka saa kuusi hirvenkaatolupaa ei niitä itse maksaisi. Ei tietenkään maksakaan vaan kulut laskutetaan yhteismetsältä hyvistä palveluista.

    Heh heh.. Voit olla varma, että sen kokoisessa yhteismetsässä joka myy 10000 mottia puuta vuosittain ja hakee 10 hirven kaatoluvan vuosittain ei pari päsmäriä mellasta oman mielensä mukaan. Kun paikalle ilmaantuukin innokas ”palvelun tarjoaja”, joka on jopa valmis maksaa tästä ”palvelusta”. Se yhteismetsän myytävä kaatolupa voi maksaa esim. 1000euroa. Ei pelkästään valtiolle tilittämä maksu, johon tollo on tottunut.

    Suuri osakas ei saa yhtään kaatolupaa, vaan yhteismetsä saa ne 6 kaatolupaa. Suuri osakas voi tietysti ostaa ne 6 kaatolupaa yhteismetsältä. (jollei pieni osakas maksa enemmän)

    Tutustu yhteismetsän toimintatapoihin metsästyksen osalta vaikkapa tuolta.

    https://www.eraverkko.fi/palveluntarjoajat/kuusamon-yhteismetsa

    Tuossa keskustelussa selviää, miten laki alkaa koskemaan ”änkyrä” osakkaita  yhteismetsissä.

     

     

    MJO

    Tottakai on varaa, mutta pointti onkin toinen. Metsästysseuran jäsen, joka ei ole yhteismetsän osakas on myös 5e jäsenmaksu.

    Jäsenmaksu on sama yhteismetsän suurimmalla osakkaalla ja yhteismetsän ulkopuoliselle jäsenelle. Syy koska osukkuusalennus olisi pois yhteismetsän jakokelpoisista tuloista.

    Samoin hirvenkaatolupa maksaa suurimmalle osakkaalle yhtäpaljon, kuin pienimmälle osakkaalle. Ei metsästävät osakkaiden ei tarvitse rahoittaa muiden harrastuksia yhteismetsässä.

    Sama asia kuin osakeyhtiössä. Ei pidä sekoittaa omia ja yhteismetsän intressejä.

    MJO

    Muutama vuosi sitten oli keskustelu yhteismetsien ongelma. Siinä tulee selväksi, ettei yhteismetsän metsäsrysseuraan voi osakkaat saada allennusta jäsenmaksuista.

    Tolppa jakelee kaatoluvatkin jäsenille ilmaiseksi. Heh..

    MJO

    En ole koskaan kuullut yhteismetsästä, jossa hirviluvat jaettaisiin osakkaille osuuksien suhteessa. Tuonlaista yhteismetsää ei ole edes olemassa, kuin tollopaiseen fobioissa.

    Aivan turhaa ajan hukkaa jaaritella tästä enää.

    MJO

    Kyllä enemmistö päätöksetkin voidaan ratkoa oikeudessa, jos ne eivät ole kaikkille osakkaille tasapuolinen. Esimerkiksi 2 enemmistö osakkaan päätöksellä yhteismetsät maat myydään 2 lle enemmistö osakkaalle alihintaan. Tai heiltä ostetaan lisämaata ylihintaan. Tai heidät palkataan ylihintaan tekemään hankintahakkuita yms.

    Enkä usko hirvilupien jakaminen on mahdollista tolpan mallin mukaan. Ja osa osakkaista joutuisi itse myymään omia kaatolupia, ettei ne jäisi käyttämättä.

    MJO

    Yhteismetsillä täytyy olla metsäsuunnitelma, jonka mukaan metsiä hoidetaan. Eikä kukaan niissä yksin ilman kilpailutusta puunmyyntiä hoida tai hirvilupia jakele yms.. Varmaan niihinkin pesiytyy kaiken maailman tolopaisia päsmäröimään.

    Raastuvassa sellaiset saadaan kuriin, jollei pelisäännöt jäärille sovi.

Esillä 10 vastausta, 1,421 - 1,430 (kaikkiaan 2,603)