Dendrokronologisella ajoituksella on päästy muistikuvieni mukaan yli 7000 vuoden taakse. Se, että puita on löytynyt tunturilompoloista puurajan yläpuolelta viittaa siihen, että ilmasto on ollut ennenkin hyvin lämmin.

Keskustelu tainnut lähteä vähän laukalle, kun on näitä EDIT tekstejä näin paljon.

Turpeen luokittelu ei ole pelkkää tiedettä vaan myös politiikkaa.

Eija-Riitta Korholan kirjoitus oli ihan järkevä, turve kannattaa säilyttää polttoaine hätävarana pienessä mittakaavassa.

Kyllä turpeen poltosta pitää luopua hallitusti ja oikeudenmukasesti huomioiden turveyrittäjien investoinnit. Turve on sen verran  suuri CO2-päästöjen lähde. Kuitenkin sen vähäinen käyttö varmuuspolttoaineena pitää säilyttää. Itse asiassa turpeen laajamittainen käyttö Suomessa alkoi vasta 1970-luvullä öljykriisin jälkeen. EU:lta on tiettävästi rahaa alan työntekijöiden tukemiseen. Turpeelle kyllä varmaan jää muita pienempiä käyttömuotoja kuten kasvuturve ja aktiivihiilen tuotanto yms. Käytännössä turpeen poltto korvautunee lyhyellä aikavälillä metsähakkeella ja pitemmällä aikavälillä myös erilaisilla lämpöpumpuilla. Runkopuuta pidä polttaa. Nythän tiettävästi Suomi vie vieläkin pellettejä ukomaille, vaikka niillä olisi käyttöä Suomessakin.

Tutkijoita on monenlaisia, osa hakee kovasti julkisuutta ylikorostamalla tuloksiaan osa taas on turhankin vaatimattomia. Ylikorostaminen voi taas liittyä seuraavien rahoitusten hakemiseen. Jos tutkimusalue ja aate on sama, tuppaa tulemaan aatteellista tutkimustulosta. Tämä on ongelma. Monista ympäristöalan tutkimuksista näyttää virhearvioinnit puuttuvan täysin, vaikka se on eksaktimmissa tieteissä ehdoton vaatimus.

Kyllähän kiky koski myös teollisuutta  vaikka kaikki liitot eivät olleet siinä mukana. Mm metalliliitto solmi sopimuksen 2016. Huvittavinta on että kikyä inhottiin niin  ettäoltiin valmiita hyväksymään heikennyksiä toisellanimellä. Kiky tunnituutettiin 24 juhannustunniksi.