Käyttäjän Timo Heikki kirjoittamat vastaukset

Noi kaupat on tapahtuneet niin, että osakas on ottanut puheenjohtajaan yhteyttä ja kertonut tahtovansa myydä osuuksia. Tapana oli ollut, että hoitokunta ilmoittaa myytävistä osuuksista koko osakaskunnalle.
Puheenjohtaja oli kuitenkin käyttänyt tilanteen hyväkseen ostanut ko. osuudet kertomatta muille. Myyjä ei ymmärtänyt osuuksien takana olevaa metsän todellista arvoa ja myi luottaen puheenjohtajan arvioon.
Tätä samaa temppua on joissain hoitokunnissa käytetty aiemmin useamminkin. Joku tai jotkin hoitokunnan jäsenistä on ”etuostaneet” osuudet ns. Käyvällä hinnalla, joka ei perustu metsän arvoon.

Metsäkeskuksen määräämä tilintarkastaja myönsi julkisesti tässä Turun tilaisuudessa, että hänen yhteismetsä tietoutensa on varsin heikko. Vasta perustettuaan oman yhteismetsän hän on oppinut uutta.
Hän on toiminut pitkään yhteismetsien tilintarkastajana.
Olen ihmetellyt miksi tilintarkastaja ei puutu holtittomaan hoitokunnan toimintaan, mutta syynä on mahdollisesti ollut asiantuntemattomuus.
Piiri pieni pyörii.

Huomenna 13.2 lustokatu 7 Turussa on yhteismetsätilaisuus. Nähdään siellä. Minut tunnistaa valkoisesta vyöstä.
T. Timo

Jotenkin tuttua juttua tuokin alle kopioitu ceissi. Valvova viranomainen ei tiukan paikan tullen osaa sanoa yhtään mitään!
Onkohan metsäkeskuksen virkamiehet ollut muissakin puitteissa yhteistyössä noiden tontin omistajien kanssa?

Heinolalaisen yhteismetsän osakaskunnan päätös jakaa perustajajäsenilleen rantatontteja käytännössä ilmaiseksi on Päijät-Hämeen käräjäoikeuden mukaan pätemätön.
Oikeuden mukaan osakaskunta päätti lokakuussa 2012 jakaa mahdollisesti jopa 22 rantatonttia, joiden yhteenlaskettu arvo on noin 1,1 miljoonaa euroa.

Asian vei oikeuteen yksi osakas, joka katsoi, että päätös antaisi osalle osakaskunnan perustajaosakkaista epäoikeutettua etua toisten osakkaiden kustannuksella. Käräjäoikeus oli asiasta samaa mieltä.

Tontit ovat olleet yhteismetsän perustajajäsenten henkilökohtaisessa käytössä ilman vuokraa parikymmentä vuotta. Tonttiasia on kuitenkin häirinnyt pääasiaa eli metsänhoitoa, kun se on noussut jatkuvasti esille osakaskunnan kokouksissa. Osakaskunta halusi eroon tonttiasiasta voidakseen keskittyä pääasiaan.

Tontteja jaettiin vuosina 1991 ja 2006 painotetuilla arvonnoilla. Ennen vuoden 2006 arvontaa rannat oli kaavoitettu.
Oikeus ei pitänyt hyväksyttävänä, että perustajajäsenet asetettiin luovutuspäätöksessä eri asemaan kuin muut osakaskunnan jäsenet. Lainsäädännöstä ei löydy tukea tällaiselle erityisasemalle.

Oikeus huomautti, että rantatonttien myyminen käyvällä hinnalla voisi sekin johtaa epäoikeudenmukaiseen lopputulokseen.

Tavallisesti riidan hävinnyt osapuoli, tässä tapauksessa yhteismetsän osakaskunta, joutuu maksamaan voittajan oikeuskulut. Päijät-Hämeen käräjäoikeus piti kuitenkin juttua oikeudellisesti niin epäselvänä, että määräsi osakaskunnan maksamaan vain kolme neljäsosaa, noin 6 500 euroa, voittajan oikeuskuluista.

Osakaskunta oli aikanaan kysynyt asiasta neuvoa Metsäkeskuksesta. Metsäkeskus ei ollut osannut antaa varmaa ohjetta, sillä sen tiedossa ei ollut ollut aiempaa vastaavaa tapausta tai tilannetta.

Tilanne jatkuu. Toiminnanjohtaja ei antanut metsäsuunnitelmaa nähtäväkseni. Samoin tilinpäätöstietoja en saanut. Pyynnön tein sähköpostilla.
L-s metsäkeskus ei suostu ottamaan mitään kantaa tehtyyn metsäkauppaan. Myöskään mitään ohjeita, joilla rahojen väärinkäyttöön voisi puuttua, eivät suostu antamaan.
Kauppahinta oli aivan posketon yhteismetsän maksamaksi.
Muutamat hoitokunnan jäsenet katselee lasittunein silmin muualle kun usein tapaamme muissa puitteissa.