Puron varteen kahdenpuolen jätetty lehtipuuvoittoinen säästöpuuryhmä. Ei ole puutetta lehtipuista.
Puron varteen kahdenpuolen jätetty lehtipuuvoittoinen säästöpuuryhmä. Ei ole puutetta lehtipuista.
Metsänhoito
En nyt tiedä sinun säästöpuistasi mutta normaalia ensiharvennusta vartoavaa nuorta kasvatusmetsää kyllä. Eikä raivaustarvetta.
Jospa siinä on metsokohde puron varressa ja siksi jätetty th tekemättä .
Taitaa olla 10§ lakikohde, joku ryökäle vaan mennyt raivaamaan…
Ei muuta kuin ympäristötuki sopimusta värkkäämään. Suojelualue varaus/ilmoitus tulee sitten kaupanpäälle…
Mitähän suojeltavaa tuossakin on, aivan normaali nuori koivumetsän alku. Siistikin vielä.
Näppärä tapa käyttää pilalle menneitä lehtimpuumetsiä säästöpuuryhminä. Keskellä koivikkoa kulkee vielä sopivasti puro. Kuvassa näkyvä alue oli liputettu erilleen ja sijaitsee palstan keskellä. Samantyyppisiä koivuhatelikkoja jätettiin alaville paikoille ja puronotkoihin ,kun 14 ha kontortamännikköä hakattiin aukoksi viime talvena. Tiukemman sertin lehtipuu-ja runkomäärävaatimus säästöpuiden suhteen täyttyvät kirkkaasti näin menetellen. Parasta metsää ja kasvupaikka ei uhrata suojeluun.
Kuvan suojelupuuston ympäröivällä kuviolla oli runsaasti monihaaraisia ja viallisia järeitä koivurunkoja. Niistä värkättiin lähes järjestään tekopökkelöitä. Luonto kumartaa syvään monimuotoisuuden vaalimisesta kuvan lähiympäristössä.
Näkeehän tuosta että tuo on joskus raivattu…
Kyllä se puronvarsi vaan on lakikohde, ei se selittelemällä muuksi muutu…
Tyypillinen hirvien tekemä puulajin vaihto männystä hieskoivuksi.
Tällä kertaa ,kuten yleensäkin, hirven esiintyminen on vain seuraus epäonnistuneesta uudistamisesta. Kuva on samalta alueelta ,kun kuvat ötökkähotelli,tekopökkelö ,puulaji vaihtumassa ja hirven kaluama haaparyhmä. Kyseessä on työohjeen mukaan kakkosharvennus ja alkuperäisellä pääpuustolla ikää päälle 45 vuotta.
Uudistaminen tapahtui usein lähes puoli vuosisataa sitten huonosti muokattuun maahan pari vuotta hakkuun jälkeen. Rehevät alueet valloitti heinä ja vesakko. Tuohon aikaan ei ollut tapana tehdä varhaisperkauksia. Taimikon alkuvaihetta rasitti 80-luvulla männynversoruoste ja raju halla yhtenä keväänä. Uudistusalalle pesiytynyt haapakin toi mukanaan riskitekijöitä, myös hirvet. Valitettavasti muutaman palstalaisen ymmärrys riittää toteamaan vain hirvet metsien huonon kunnon aiheuttajaksi. Vertailun vuoksi voin kertoa ,että samassa hakkuuohjelmassa olevalla kuviolla kasvaa täystiheä 35-vuotias männikkö ,jota parasta aikaa harvennan . Laatu ei tosin rehevästä maapohjasta johtuen päätä huimaa. Hoitohommat on kuitenkin toteutettu ajallaan.
Eikä hirvet tietenkään ole yhtääm vaikuttaneet männyn huonoon laatuun? Rehevä pohja ei automaattisesti tarkoita huonoa männyn laatua. Minulla ainakin kaikki ehjinä kasvaneet olivat suht tällissään mutta hirvien raiskaamat mitä ihmeellisempiä monihaaraisia ja paksuoksaisia. Kun ei ylöspäin pääse kasvuun valitsee puu yleensä oksat latvoikseen. Moninaisenakin useimmiten. Muutaman vuoden sisään ei hirven latvan katkaisu erotu puun rungossa mitenkään. Mutta puu on sökö.
On tuossa th:a tehty jotenkin mutta koivikossa ei vain riitä , että sieltätäältä poistaa taimia. Joillakin syy huonoon kasvuun /tuottoon on aina hirvet ja jollain toisella aina varhaishoidon tekemättömyys vaikka syitä voi olla ja usein onkin monenlaisia , alkaen kasvupaikalle sopimattoman puulajin valinnasta .
Tuohan on lakikohteen säästöpuuryhmä. Riippuen täysin siitä mikä sertifikaati on kyseessä. Jos on pefc niin varovainen harvennus on sallittu. Jos taas fsc niin toimenpide kielto. Käytännössä pefc sertifikaatissa on suoja-alu 5 -10 m joten vaikutus on pieni. Sfc on 15 m suoja-alue ja täys kielto.
Tuollahan kohteella on aika merkityksetön puun laatu kun hakkuu on rajattu luontokohteen vuoksi.
Ihmeelliseksi alkaa nuo suorittavan selitykset jo menemään, kun samalla alueella on ajallaan hoidettua ja hoitamatta jätettyä samanikäistä metsää. Tuota ei usko suorittava itsekään. Vanha viisaus pätee jälleen, eli jos mikään selitys ei tunnu auttavan, voi vielä kokeilla totuutta.
Toimintatavat ovat kehittyneet valtavasti 50 vuodessa. Jotkut pysyvät kehityksessä mukana ,toiset eivät. Olen yrittänyt kertoa varovasti toimivista käytännöistä ,mutta jotkut näyttävät jumiutuneet vanhoihin tapoihin. Hirvissä vain on vika ,jos jokin menee pieleen. Metsäyhtiöt tekevät kokeiluja ja toimivat edelläkävijöitä muutamaa harvaa yksityisen puolen poikkeusta lukuunottamatta. On ollut mukava seurata ,kun onnistumiset seuraavat toisiaan. Tehdyistä virheistä on opittu ja kehitetty käytäntöjä. Suojeluunkin riittää sopivia kohteita puuntuotannon kärsimättä.
Verasin edellisessä kommentistani eri aikakaudella perustettuja uudistusaloja samoissa olosuhteissa. Toinen oli hoidettu ,toinen ei. Hoidettu kohde kasvoi täystiheänä ja toinen vajaapuustoisena. Hirvikantakin oli runsaimmillaan hoidetun männikön alkutaipaleella.
Visakallo jatkaa vain energiapuun kasvattamista. Hirviä riittää niissä olosuhteissa. Lukuisat lähialueen autiotilat hoitamattomine tiluksineen varmistavat ,että nelijalkaiset vieraat eivät lopu.
Mitä tekemistä autiotiloilla ja hoitamattomilla metsillä on keskenään tai hirviongelman suhteessa? Metsähän on todennäköisesti jo aikaa vaihtanut omistajaa ja se lahoava pirtin rohjo ei kerro silloin muusta kuin maaltapaosta.
”Tällä kertaa ,kuten yleensäkin, hirven esiintyminen on vain seuraus epäonnistuneesta uudistamisesta.”
Mihin hirvet menee, jos uudistaminen onnistuu, pakastimeen?
Suorittavan on hyvä muistaa, että olen erittäin vaikeissa olosuhteissa onnistunut uudistamaan männylle soveltuvat maapohjat männylle, kun moni on nostanut kädet pystyyn ja valinnut kuuseen liian karulle maapohjalle. Minun ei tarvitse selitellä mitään, kun esittelen omia ratkaisujani. Tiistaina alkaa taas tarjouskierros uudesta 11 hehtaarin energiapuukohteesta.
Pysyvät paremmin autiotilojen umpeen kasvavien peltoheittojen pajukoissa ,kun taimikoissa on kriittisellä hetkellä niukasti syötävää. Hoitamattomat taimikotkin houkuttelevat aikansa. Niitäkin on maassamme lähes puolet uudistusaloista. Lisäksi jotkut tietoisesti jättävät ensimmäisen taimikonhoitokierroksen väliin saadakseen kemeran maksimoitua risukontuotantopalkkiona. Varhaisperkaus on kuitenkin vahinkojen torjunnan kannalta tärkein juttu. Sillä pienennetään hirviriski minimiin ja saadaan taimikot tuottamaan.
Saattaisi se uusi metsänomistaja uudistaa sen peltoheitonkin metsäksi mutta ei tee sitä koska tietää että hirvikannan runsaus sen pilaa. Sotkevat kuuset, syövät männyt ja koivut. Mitä jää mahdolliseksi?-ei mitään.
Eihän kemera ole mikään ongelma ollut, vaan päinvastoin. Ensin käytetään kemera varhaisperkaukseen ja toisen kerran nuoren metsän kunnostukseen puunkorjuuseen. Olen ollut nykyiseen järjestelmään erittäin tyytyväinen.
Visakallo on jonkinasteinen poikkeus. Varhaisperkauksen tuki ei tunnu yleisellä tasolla kiinnostavan . Tästä kielivät tilastotkin taimikoiden huonosta kunnosta. Myös se ,että hirvivahinkojen tarkastusten yhteydessä todetaan taimikoissa olevan liikaa lehtipuita , kertoo vahinkoalueiden tilasta aika paljon. Tämä siis yleisellä tasolla. Kyllähän se järkytys on varmasti myöhemmin iso ,kun myöhästyneen taimikonhoidon tai hoitamattomuuden seurauksena alkuperäinen kasvatussuunnitelma menee uusiksi. Hirvi ainoastaan hieman lisää ongelmaa ja toimii lähinnä indikaattorina taimikonhoidon tasosta
Jospa lopetettaisiin viimeinkin puheet hoitamattomuuden seurauksista ja alettaisiin puhua asiasta eli hoidettujen metsien ongelmista.
JEES: *** Mitä suojeltavaa?***
MM : **Tuohan on lakikohteen säästöpuuryhmä. Riippuen täysin siitä mikä sertifikaati on kyseessä. Jos on pefc niin varovainen harvennus on sallittu. Jos taas fsc niin toimenpide kielto. Käytännössä pefc sertifikaatissa on suoja-alu 5 -10 m joten vaikutus on pieni. Sfc on 15 m suoja-alue ja täys kielto***
Puronvarsi ja tuplasertifikaatti. Vaikka kuinka hotsittaisi perata niin kyllä ei tehdä niin.
Vaikka olisi vanha puro, joka aikanaan oiottu ja kaivettu auki, niin se pitää jättää toimenpiteiden ulkopuolelle. Korkeintaan ennallistamistoimenpiteitä tehdä. Metsänhoito- ja hakkuutoiminta on kielletty.
Huomaan, että joidenkin on vaikea uskoa, että metsälakikohteet PEFC ja FSC kohteet voivat näyttää herkulliselta talouskohteilta mutta ne vaan on jätettävä sinne. Oli se puusto mitä vain; ERITYISPIIRTEET merkitsee. Varsinkin on kohdeltu puroja, noroja, kosteikkoja, lähteitä kaltoin pitkään. Moni mikroilmasto ja erityiseliöt menetetty.
Minusta on hyvä, että kuvan kaltaisia esimerkkejä näytetään. Ulkopuoliselle kuva ei varmaan kerro yhtään mitään. On vain jaksettava kertoa: että se on puron ja erityispiirteiden, pienilmaston ym suojelemiseksi ja monimuotoisuuden säilyttämistä. Siksi jätetään käsittelyiden ulkopuolelle.
SP: ***Keskellä koivikkoa kulkee vielä sopivasti puro. Kuvassa näkyvä alue oli liputettu erilleen ja sijaitsee palstan keskellä. Samantyyppisiä koivuhatelikkoja jätettiin alaville paikoille ja puronotkoihin ,kun 14 ha kontortamännikköä hakattiin aukoksi viime talvena. Tiukemman sertin lehtipuu-ja runkomäärävaatimus säästöpuiden suhteen täyttyvät kirkkaasti näin menetellen. Parasta metsää ja kasvupaikka ei uhrata suojeluun.***
No, kyllä vaan uhrataan mahdollisesti parastakin puuta ja paikkaa suojeluun, jos siinä on FSC kohde juuri sillä paikalla. Useimmiten ne on pienialaisia kuitenkin.
Kuvan leimikkokonaisuuteen liittyen on mainittava,että karttaan on merkitty useita riistatiheiköitä hehtaaria kohti ,jotka metsuri on jättänyt raivaamatta ja merkinnyt karttaohjelmaan. Helppo kiertää,kun on ennakkotieto olemassa.
GLA:ole totean ,että asianmukaisesti hoidettujen metsien ongelmista ei montaa lausetta synny…siis oikeasti ja oikea-aikaisesti hoidetuista metsistä.
Oikeasti ja oikea-aikaisesti hoidetuista metsistä ei poistu hirvivahingot suorittavan selityksillä. Ne poistuvat vain pienemmän hirvikannan myötä.
Suorittavan kommentteja lukiessa täytyy muistaa, että hänen pelipaikoilla hirvieläinkanta on suuruusluokkaa 1/10 siitä, mitä se on Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja osassa Hämettä ja Pirkanmaata.
Kysyin taannoin suorittavalta, mitä hirvet syövät silloin, kun kaikki taimikot ovat asianmukaisesti hoidettuja, mutta vastaus on jostain syystä antanut odottaa itseään. Meilläpäin kun on se tilanne. Olemme kaikki metsänomistajia, joille metsä on tärkeä elinkeino. Meillä ei ole ollut varaa jättää metsiämme hoitamatta. Varhaisperkauksetkin on tehty jo ennen raivaussahoja. Sitä varten oli olemassa oma vesurimallikin.
Mitäkö hirvet syö?Uusia versoja raivatulta alueelta ja sopivassa tiheydessä kasvavien mäntyjen sivuoksia sekä hakkuutähteitä harvennushakkuilta. Saanto sillä puolella jää riukumetsissä laihaksi.
Vesakkojen kasvukin on kiihtynyt ilmaston lämmetessä. Ennen riitti tälläkin alueella yleensä se yksi th ihan hyvin hoitamaan taimikon kasvukuntoon. Nyt joutuu rehevimmillä kohteilla tekemään kaksikin varhaishoitoa ja sitten varsinaisen th;n jos/kun haluaa oikein hyvin kasvavan taimikon.
Jos th:en tekemättömyys on liian iso haitta joillekin energiapuunkorjaajille, niin oikea osoite valituksille on esim. meteorologian laitos , nehän ne kertoo lämpenevistä ilmoista. Toinen osoite vois olla urakan antajana toimiva metsäyhtiö ja metsäkeskuksen henkilöt; aiemmin kun oli ihan mh:n suosituksissa kerrottu kuinka yksi vaihtoehto on kasvattaa taimikoita tavallista reippaasti tiheämmässsä ( 2 x tiheys) energiapuun saantia varten. Siihenhän sopi hyvin, että th:n tukea ei maksettu kuin kerran NMH:oon. Ennen oli ennen ja nyt on vähän erilaista… Mutta koska metsä kasvaa suht. hitaasti niin minkäs teet jälkikäteen.
”Uusia versoja raivatulta alueelta ja sopivassa tiheydessä kasvavien mäntyjen sivuoksia”
Fiksuja otuksia teidän suunnalla. Tuollainen geeniperimä pitäisi saada levitettyä koko Suomeen.
Se täytyy sitten varmaan olla joku muu elukka, joka syö mäntyjen latvat, ja katkoo koivuntaimikot keskeltä poikki…
Hirvi hakeutuu sinne ,missä on sopivaa evästä sopivalla syöntikorkeudella. Hoitamattomassa taimikoissa käy herkästi niin ,että lehtipuu kasvaa riukuuntuen hirvien ulottumattomiin ja syötäväksi jää alla kituva männyntaimikko. Ei ole suuremmasta ihmeestä ja perimästä kyse.
Minulla on uusimmat männyt tänä vuonna sellaisia, että elukka joutuu oikein kurkottelemaan alaspäin yltääkseen nappaamaan latvan. Ajattelin silti laittaa niihin Tricoa, kun on valkohäntien vasojakin jokunen kymmentä/1000 ha ja melkein saman verran kauriita. Ylettyvät noihin helpommin kuin hirvi.
Muutamana seuraavana vuonna hirvieläinten elämä helpottuu, kun latvus tulee valmiiksi kuonon korkeudelle. Jos otukset nämä vuodet onnistuu välttämään kiusausta napata latvus, joutuu se sen jälkeen vähitellen nostamaan leukaansa, jotta saa latvuksen.
Koivulla sama juttu, mutta Tricon käyttökelpoisuus on vielä kysymysmerkki.
On se kovaa tuo hirvieläimen elämä. Lisäksi Keski-Suomessa syötävää on sopivalla korkeudella vain hoitamattomissa taimikoissa.
Täällä etelässä keväällä istutettu männyntaimi ei seuraavaa kevättä nää kun menevät hirven per……
Ne taimet on varmaan silloin sopivalla syöntikorkeudella. Eikä siinä turhanpäiväiset selittelyt auta…
Kävin nyt elämäni ensimmäisen männyntaimialan aitaamassa että tällaisia terveisiä täältä Satakunnasta jossa ei oteta sitä riskiä että hirvikanta asettuisi sidosryhmien sopimalle kantatasolle vaan nyt pienennettiin lupamäärää ettei tuollaista vahinkoa pääse tapahtumaan. Kanta alkoi lähestyä sovitun ylärajaa joten päätettiin pienentää lupamäärää 7 prosenttia. Kiitti vaan Satakunnan riistavastaavat!
En vielä (kään) ymmärrä, mitä tekoa hirvikeskustelulla on
PEFC ja FSC mukaisen säästö-kohteen esittelemisessä?