Mielestäni on tärkeää meidän metsäalalla työskentelevien tietää koristejäkälän erikoisuus. Palleroporon jäkälää on käytetty hautaseppeleiden ja kukkalaitteiden lisäksi luonnontuotteiden jäkäläuutevalmisteisiin ja lääketeollisuuteen. Metsän sivutuotteilla on ollut alueellisesti rahallista merkitystä esim. Kainuussa jäkälä on työllistänyt 150-200 henkilöä noin 5-6 kuukaudeksi vuodessa.
-pääkuva, kuivattu koristejäkälä varvi, 1 päivänkeruu saalis palstalla ja 2 luonnonilmakuivaamo
Tuo on hieno juttu. Ilmeisesti aika suuresta rahasummasta puhutaan, kun toiminta on noin mittavaa?
Koristejäkälä on pohjoisen havumetsävyöhykkeen eksoottinen tuote, kasvaakseen se on sopeutunut ilmastoitaan ja maaperältään kylmiin ja karuihin oloihin.
Jäkälän viennin edistämiseksi ja sen turvaamiseksi säädettiin 1931 laki jäkälän maasta viennistä. Sotien jälkeen viennin kehitykseen vaikutti keinokasteluun siirtyminen. Viimeinen viennin huippuvuosi on ollut 1970 jolloin vietiin 140 000 kartonkia jäkälää, euroiksi muunnettuna n. 1,6 miljoonaa euroa.
Jäkälännostolla on ollut paikallisesti huomattava taloudellinen merkitys, esimerkiksi Hailuodon kunnalle tuloista 15 % saatiin jäkälästä, vuonna 1978.
Metsänkäsittelyn vaikutus jäkälämaihin: Metsien käsittelylle koristejäkäläntuotanto asettaa omat haasteensa. Jäkälikön hoidon kannalta parhaan tuloksen antavat harvennus- ja harsintaluontoiset hakkuut, jolloin saadaan tuloa sekä jäkälästä että puusta.
Kokemuksen mukaan palleroporonjäkälä tarvitsee puuston suojaa viihtyäkseen ja kasvaakseen laadukkaaksi koristejäkäläksi. Jäkälä viihtyy parhaiten keski-ikäisten tai iäkkään puuston alla.
Laadullisesti hyvää ja määrällisesti parhaiten jäkälikkö tuottaa kun runkoluku on 180- 280 runkoa / hehtaari, latvuksen peittävyys 40- 50 %, rinnankorkeuskorkeusläpimitta n. 17 cm, pohjapinta-ala 18,6 m2, ja puuston tiheys 95-155, m3 / ha. Näitä pienemmällä ja suuremmalla arvoilla tuotantomäärät putosivat.
Jäkälän kasvu ja lisääntyminen
Pallerojäkälä vaatii menestyäkseen melko runsaasti valoa. Karuilla kasvupaikoilla metsikön kehitysvaihe ei vaikuta merkittävästi sen esiintymiseen. Optimilämpötila on noin + 10 C. Jäkälät pystyvät huomattavaan tuotokseen vielä 0- C asteessa.
Jäkälät kasvavat hitaasti ja lahoavat tyveltään. Kirjallisuudessa mainitut kasvunopeudet vaihtelee 3,3-5,8 mm /v. Nostamisen on todettu edistävän palleroporonjäkälän kasvua. Palleroporonjäkälä lisääntyy kaukolevintänä jäkälän murusten ja erilaisten lisääntymiskappaleiden avulla, levintä tapahtuu yleensä haaromalla.
Keinollinen jäkälän uudistaminen, jos paljas tuotantoalue halutaan vielä ennen suojuspuun hakkuuta uudistaa jäkälälle tai paikata entisiä tuotantoalueita, voidaan kuivaa palleroporonjäkälää murskata palasiksi esim. käsin ja suorittaa jäkälän hajakylvö.
Koristejäkälän keruu
Pohjanmaa- Kainuun metsäkasvillisuusvyöhykkeessä metsätyypeissä ( ECT ), jonkin verran jäkälikköjä on kunnostettu myös karukkokankaan metsätyypissä ( CIT ) näillä kasvupaikoilla jäkälää esiintyy runsaimmin, jossa muun pintakasvillisuuden kilpailu on merkityksetön.
Jäkälää voidaan nostaa silloin kun maassa ei ole lunta, vilkkainta nostoaikaa ovat kesäkuukaudet. Nostotapaa voidaan kutsua jäkälikön yläharvennukseksi, koska jäljelle jääville, pienille kasvatettaville yksilöille tulee kasvutilaa. Samalla lohkolla tehdään uusi nosto, n. 8 vuoden kuluttua, kun kasvamaan jätetyistä yksilöistä on varttunut uusi sato.
Jäkälän nostossa otetiin käyttöön keinokastelu. tällöin nosto muuttui ammattimaiseksi ja siirryttiin säännölliseen työviikkoon. Poimija asettelee kuivattavaksi tarkoitetun jäkälän standardikokoiseen ( 66 * 43 * 10 cm puulaatikkoon, laatikon sisältöä kutsutaan varviksi, joka on maksunperuste kerääjälle ja maanomistajalle.
Avoimella kentällä kuivattaessa kuivauskehikot ladotaan väljiin 2-3 metrin korkuisiin pinoihin, jotka tuuli kuivattaa. Koneellisessa kuivatuksessa kuivauskehikot siirretään sitä varten rakennettuun kuivuriin, jossa lämmintä tai kylmää ilmaa puhalletaan laatikoiden väliin. Täällä ko. erä kuivuu vientikuivaksi noin yhdessä vuorokaudessa.
Rikoslain mukaan jäkälä ei kuulu jokamiesoikeuksien nojalla kerättäviin luonnontuotteisiin. Mikäli jäkälää nostetaan toisen maalta, siihen on hankittava lupa.
Hyvä tieto metsä-masalta. Sitä alkaa ymmärtämään tuotakin ansaintatapaa. Paikallisesti merkittävää, täällä on niin vähäiset palleroesiintymät, että ei varmasti merkittävään elinkeinoiluun pääsisi, vaikka paikoin onkin noita kangasmaita, joilla jäkälääkin on.
Varmaan myös markkinat ovat suht rajalliset, eli ei kaikkien pidä alkaa tuottamaan jäkälää Euron kiilto silmissään, vaikka paikallisesti siihen erikoistuneille se on varmaankin kannattavaa.
Koristejäkälä elinkeinona
Jätkä; Koristejäkälää esiintyy pääasiassa Suomessa, Ruorsissa Ja Norjassa. Suomessa tärkeimmät jäkälännostoalueet sijaitsevat poronhoitoalueen eteläpuolella Oulunjokilaaksossa, Perämeren rannikolla ja Kainuussa. Tunnetuimmat nostoalueet ovat Hailuodon pohjoisosa, Utajärven Ahmasen ja Rokuan tienoo, Vaalan Manamasalo ja Neittävä.
Esimerkiksi on Vaalasta josta materiaalikin on kerätty, on neljä jäkälännostoyrittäjää jotka on toimittaneet pääasiassa vientiin menevää koristejäkälää jo vuosikymmeniä. Nämä yrittäjät ostaa myös ympäristöstä nostettua jäkälää ns. tienvarresta ja toimittaa ne kuivattuna vientisatamaan.
Markkinointi ja vienti
Palleroporonjäkälää on markkinoitu Keski-Eurooppaan jo useamman sukupolven ajan. Pääasiassa markkinakanavat syntyivät sukulaisuus- ja tuttavuussuhteiden kautta, eli palleroporonjäkälä on itseasiassa markkinoinut itse itsensä.
Vientimaita on Saksa (80%), Italia (6%%. Muita merkittäviä maita ovat Hollanti (4 %) ja Sveitsi (3 %). Muiden maiden osuus viennistä (7 %).
Jäkälän kierto ja laatu
Jäkälän keruualue jaetaan nostolohkoihin jo metsänkäsittely vaiheessa, jolla pyritään koristejäkälän kannalta parhaaseen tuottoon. Yleensä jäkälä nostetaan samalta lohkolta kerran kahdeksaan vuoteen. Vain latuvaatimukset täyttävä jäkälä kerätään ja varotaan tuottorajan ylinostoa.
Jäkälä jaetaan laatuluokkiin joista ykkösluokan jäkälä on perinteisesti laatuvaatimukset täyttävä. Kakkosluokan jäkälävarvissa sallitaan epätasaisuuksia ja podentioiden päät saavat olla rikkonaisia, kakkosluokan jäkälä on tarkoitettu värjättäväksi. Lisäksi heikkolaatuista jäkälää kerätään säkitettynä porojen ravinnoksi.
Kalusto ja laitteet
Koristejäkälän tuotantotilalla tarvitaan keruulaatikoita 1000-3000 kpl riippuen nostotavasta, määrästä ja kuivatusmenetelmästä, jäkäläkuivurin tai katoksen, traktorit, vesipumppuja ja paloletkuja 1-3 km. Nostetut jäkälälaatikot kuljetetaan yleensä omilla autoilla ensin kuivattavaksi ja siitä vientisatamaan Ouluun.
Jäkälästä saatava tuotto
Jäkälän nostajien palkkatulo ja maanomistajien vuokratulo lasketaan nostettujen jäkälävarvien perusteella.
Nostajan palkka 3,00 € / jäkälävarvi ja rehujäkälä poronravinnoksi 3,00 € / säkki, (sisältää n. 10 laatikon jäkälät). Poimijan työtulo vaihtelee poimijan ammattitaidon ja nopeuden mukaan, ollen keskimäärin n. 40 varvia / päivä
Jäkälikön vuokratuloa maksettiin maanomistajalle 1,10 € ja jäkälä toimitettuna märkävarveina 3,50 €. Kuivattuna jäkälä tuottaa välittäjälle 7,60 / varvi. Metsänomistajan vuokratulo laskettuna vuosituloksi oli 74,00 € vuosi / ha. Parhaimmilla lohkoilla vuositulo oli nelin kertainen verrattuna metsäntuottoon. Maatalouden tuloverolain mukaan sekä poimijan, että metsänomistajan jäkälätulo ovat veronalaista tuloa.
Tiedonkeruusta nykyhetkeen vuotuonen inflaatioprosentti on kehittynyt arvoon 1,73. Tiedot on poimittu opinnäytetyöstäni jonka tein jo vuosikymmeniä sitten mielenkiinnosta, koska puuntuotto ja jäkälän nosto täydentävät toisiaan ja ovat molemmat uusiutuvia luonnonvaroja.