Luminen talvi teki honteloille pitkille taimille ongelmia. Talvi oli oikukas, uudenvuoden aikaan lunta oli 40-50 cm, heti perään pitempiaikainen suvi, jonka jälkeen miestä kantavat hanget.
Kolme neljäsosaa taimista on jokseenkin oikeassa asennossa, mutta osa on auteltava pystyyn lisäämällä maata paakun päälle ja loput jää epävarmuuden varaan.
Istutusaikaan taimet oli tasaisen pitkiä terveitä hyvän kuntoisia. Opetus tästä oli, että taimet liian pitkiä lumiseen vaaranrinteeseen.
Vähemmästäkin siinä tarkastajan hartijat lysähtää. Mutta on melko lyhyt jalkanen kaveri – tai sitten upottava maastokohta.
Kovaa on kyyti kuusiuskontokunnassa.
Hyvä tulee, kun nostelee taimet pystyyn.
Kyllähän se vähän alakuloa pukkasi kun lumi istutus alueelta suli !
Istutusalalla oli hyviä istutusjälki vuosi sitten. Paakku ei ole noussut, mutta hanki painoi pitennät taimet maata vasten. Täysin kuolleita taimia oli vain jokunen hirven polkema. Kasvupaikka OMT kivinen, joten mänty siinä olisi nippa, nappa ollut mahdollinen, mutta täydennys tehtiin rauduskoivun kylvönä elävöittämään tulevaa nuorta metsää.
Nykyisin taimet tulee laatikoissa kuvion laitaan, eikä sisältöä pääse tutkimaan ennakkoon. Lyhyempi, vanttera taimiaines olisi ehdottomasti parempi.
Ihan samoja ongelmia minullakin vastaavassa kohteessa, tosin kasvupaikka oli vain mt, mutta korkeutta 260 m mpy. Tänä vuonna vaihdoin vähän lyhyempään taimilaatuun, juuri sen vuoksi, että olisivat tanakampia.
Viime vuosina lumiolosuhteet ovat olleet aika hankalia ja haasteellisia korkeilla alueilla, joissa tykkylumesta ja isoista lumikertymistä on tullut näköjään uusi normaali. Harjavallan Jees-miehelle toteaisin, että korkeilla ja lumisilla alueilla ei se lehtipuukaan ole ongelmaton.
Meidän istutusalue oli rinteessä suorakaiteen muotoinen ja vaaranpuolella 04:n kuusikko, eli tuulen paineesta lumet suorastaan putosi istutusalalle.
Kuusen taimet oli 1,5v. ja osa taimista oli latvastaan taitoksissa, koska pituus oli n. 32-35 cm paakun yläreunasta, täällä yleensä kunnollinen istutus on riittänyt täystiheään taimikkoon.
Huomasin saman,kun istutin 2000kpl pitkiä honteloita.Tanakampia ei myöskään heinä paina niin helposti mutkalle.Minulla oli tänä keväänä poikkeuksellisen paljon ahavan ruskettamia,tosin ovat yleensä tyvestä vihreitä.Ekhä joku täysin kuiva tukkimiehentäin tappamia.Talvi oli Pirkanmaalla vaikea,suli j taas pakastui.Männynkylvöissä poikkeuksellisen paljon roustetta
Männynkylvöalat viimekeväältä näytti täälläkin kärsineen ensimmäisen kasvukauden kuivuudesta, Varsinkin korkeammalla olevat harjanteet, 2-3 aarin alueita aivan tyhjiä, syksyllä ei vielä näyttänyt aivan näin pahalta.
Sääennuste on luvannut alkavalle viikonlopulle sadekuuroja useammalle päivälle, eli mä- pikkupaakkuja peräkärriin ja kiertelemään kylvöaluetta.
Kaikki männynsiemenet eivät välttämättä idä ensimmäisena vuonna, joskus sirkkataimia näkyy vasta kolmantena vuonna, joten kiirettä täydentämään ei välttämättä heti ole. Nyt näyttäisi kehittyvän myös hyvä siemenvuosikin, jos sellaisia mäntyjä on alueella tai sen reunoissa pystyssä.
Hyvä huomio Visakalio; Niin se tosiaan on, itämistä tulee viiveellä. Tälläkin sen huomasi kun lämpimän viikon jälkeen kuivien kumpareiden alareunaan oli ilmestynyt uusia sirkkataimia joita ei aiemmin keväällä ollut !