Kuusikon raivausta

Vaihtelevaa kuusikkoa noin 10ha. Pääosin kerran perattu, osittain alueita kai tekemättä. Koivuja jätetty liian lähelle kuusia. Toipuuko noista koivun piiskaamista millaista puuta. Noin joka neljäs kärsinyt. Kovin huonon kuusen jätin koivu kylkeen niin poistelee sitten joskus kuiduksi. Osittain hyvääkin aluetta vastassa. Nyt noin vajaa puolet alasta raivattu.

Kommentit (34)

  1. Tuon kokoisessa kuusikossa lisäpuuna koivu pitää olla pari metriä lyhempi kuin kuuset.
    Tuntuisi ehkä kuitenkin tarpeelliselta mitata koealoilla jäävän puuston tiheys, ettei yritä kasvattaa puita Jeessimäisissä lukemissa.
    Kun te ette ole koskaan mitanneet runkolukuja, niin tämän kerran neuvon: – Ottakaa koealan keskipisteeksi joku runko = puu numero yksi. Siitä vedätte oikoiseksi tasan tarkkaan 399 cm pitkän mitan ja kierrätte täyden ympyrän. Jokainen jäävä puu säteen matkalla lasketaan. Saatu lukema – ( Kaikki puut lasketaan vain kerran) – kerrotaan luvulla 200 = runkoluku/ ha.
    Eli kuusi runkoa = 1200, seitsemän runkoa = 1400, kahdeksan runkoa = 1600, yhdeksän runkoa = 1800. Enempää ei pidä jättää.
    (Jeessillä viisitoista runkoa = 3000 kpl / ha.)

  2. pihkatappi

    Runkolukua tärkeämpänä pidän sitä että parhaat havupuut jää kasvamaan ja niillä riittävä tila ympärillä. Vaikka jossain kohti jäisi vain 1000 runkoa/ha, on se parempi kuin se että on 1600 runkoa hehtaarilla ja noista ne 600 kaksihaaraisia koivuja, jotka selkeästi hyvälaatuisia kuusia pitempiä ja tuhoavat osin tulevan tukkipuuston. Moni metsuri orjailee annettua runkoluku tavoitetta ja jätetään vaikka pari haapaa, kaksihaarainen koivu jne. koealalle havupuu taimikkoon, että runkoluku olisi kohdillaan.

    JS tehnyt hyvää työtä. Noita etukasvuisia koivuja on naapureiden taimikoissa tarpeeksi, omissa ei kannata säästää.

  3. Jos joitain kohtia jäänyt ensimmäisellä kerralla raivaamatta niin itse jättäisin ne riistatiheiköiksi. Jos tietysti alat kovin suuria niin voihan niitä reuna-alueilta pienentää.
    Itse olen kuusikkoon jättänyt joitain koivuja vaikka ne tulevaisuudessa haittaavatkin lähimmän kuusen kasvua. Tuleepahan kariketta metsään ja ei metsä ole niin yksitoikkoisen näköinen.

  4. Aivan oikein toimittu. koivua kannattaa säästää siinä missä kasvutilaa vain hiukankin on. Ei se niin paha tuho ole mitä nämä kauhuskenaarioiden maalarit kuvittelee. Aika roiman tilin otin juuri raskaasti ylispuustoisesta (koivuja paljon) kuusikon päältä. Nyt aluskuusikko toipuu pikkuhiljaa varjostuksen jälkeisestä valoshokista ja alkaa noin parin vuoden päästä normaaliakin rajumman kasvun.

  5. Gla

    Epätasaisuus tasoittuu ensiharvennuksessa. Tietysti kannattaa koittaa miettiä, millainen leimikko tulee vaihtelevasta puustosta. Jos harvoja alueita on paljon, joutuu tiheämpien kohtien takia tekemään harvennuksen tilanteessa, jossa poistuma jää pieneksi eli joko leimikko voi olla vaikea kaupata / saa huonon hinnan tai sitten motokuski ottaa leimikosta sen verran puuta, että korjuusta tulee kannattava eli lopputulos ei omistajan kannalta ole hyvä. Tältä pohjalta itse koitan puustoja raivailla. Runkoluvusta ei niin ole väliä.

  6. Jeessi”Aivan oikein toimittu. koivua kannattaa säästää siinä missä kasvutilaa vain hiukankin on. Ei se niin paha tuho ole mitä nämä kauhuskenaarioiden maalarit kuvittelee. Aika roiman tilin otin juuri raskaasti ylispuustoisesta (koivuja paljon) kuusikon päältä. Nyt aluskuusikko toipuu pikkuhiljaa varjostuksen jälkeisestä valoshokista ja alkaa noin parin vuoden päästä normaaliakin rajumman kasvun.”

    Jeessi on muutaman vuoden ”hoitanut” metsiään, eikä ole vielä joutunut omille jäljilleen näkemään, miten laho kehittyy. Hänelle tavanomaista on, että kaikki hommat sujuu hänellä paremmin kuin kenelläkään muulla. Mutta kun on päästy puoliväliin, niin on jo epäilys, että ei ne juuri kullaalta päässeet nuoret konehemmot ehkä ihan huippiammattilaisia olleetkkan. Kun lavetin perävalot lakkaavat näkymästä, niin vasta sitten alkaa paljastua valtavat juuristovauriot ja hakkaamattomat alueet leimikossa. Kai lopuksi vielä sekin, että maksu on suoritettu katteettomilla sekeillä.
    Eli ainakaan siitä suunnasta ei kannata neuvoja kysyä – missään asiassa.

  7. Tänään homma jatkui koko valoisan ajan. Koivuja työläämpää oli ranteen paksuiset pihlajapuskat joita riittää.
    Tiheyttä en ole mitannut. Isompia aukkoja ei ole. Joissain kohdin ei kuusta mutta erikokoisia koivuja vara valita jätettäväksi. Se on totta että varmasti jää osittain liian tiheäksi kun kuusi ryppäitä seassa. Koitin niistä huonoimmat tai pienet poistella, mutta varmasti jäi istutustiheyttä tiukemmaksi. Ei tullut kuvattua vieressä olevaa istutus männikköä.. Raivaustarvetta ei onneksi ole, mutta ei niistä tukkia tarvitse odottaa. Pääosin ei pituutta kasva, paksuutta kyllä ja hirvet syöneet latvoja nuorempina. Jokunen hehtaaria sitäkin, ensivaikutelta ei hyvä ollut.

  8. pihkatappi

    Jätkä tuossa kirjoitti noista tiheyksien mittaamisista, kyllä kannattaa mitata ja kuusen taimikossa ainakin ankarasti laittaa se 2000 kpl/ha maksimiksi. Amatöörimäistä kasvattaa kuusryhmiä tiheämmässä, kun niillä ei juuri tuhoja tuossa pituusvaiheessa ole ja juuriston toispuoleisuus voi jatkossa myrskyllä olla suuri ongelma. Parhaat ensiharvennus leimikot on itsellä olleet ne missä taimikonhoito on tehty niin että puita ei ole alle 2 metrin päässä toisistaan ja havupuustoissa lehtipuita ei ole ollut yksittäisinä sekapuina havupuiden latvoja mutkistamassa. Tiheitä ryhmiä sisältävistä leimikoista tulee korjuun kannalta hankalia ja jäävät helposti tiheiksi ensiharvennuksissa. Hyvässä enskassa jäävä puusto on tasaisesti tukkipuu kokoa tai vähän alle.

    Ojan varsilla, kun puustossa on selkeä ero saran ja ojanvarren välillä ja ojanvarressa jo taimikonhoidossa kuitukokoisia tiheämmässä, voi ojan penkkaan jättää tiheämpään kasvatettavia puita, tuollakin raivauksessa etukasvuiset huonolaatuiset lehtipuut pois. Ojan varren myllätystä maasta tulee ensiharvennuksessa usein enempi puuta, kuin saralta ja harvennuksen saa tehtyä riittävän ajoissa mielekkäällä kertymällä. Ojan varren puiden oksat ja latvat tekevät ajourasta kantavan ja ojavälistä riippuen saran keskellä voi olla viisaampi jättää jopa kaista hakkuun ulkopuolelle ja harventaa vain hieman raivaussahalla, kuin avata ura keskelle, missä kertymänä lähinnä ajouran yhden kuitupölkyn puut ja lopulta juurivauriot uran vieri puihin.

  9. Hyvä kuusikko, itse en olisi jättänyt yhtään koivua. Nuo muutamat hankala poistaa ja tekee tuhoa .

  10. Miksi ne pitäisi poistaa. kai ne ensiharvennuksella tarveharkitaan että ottaako vai jättääkö. Konemies joutuu aukkoihin jättämään ja se on hyvä se. Sekametsä vain on yksinkertaisesti paras.

  11. Kun nykyään käytetään ku-istutuksissa hyvin kasvavia pottitaimia, niin luontaisia koivuja voi jättää aukkopaikkoihin saman pituisina kuin istutuskuuset 2 m pituudesta lähtien.

  12. Itse suosin sekametsää mahdollisuuksien mukaan, mutta istutuskuusikoissa yliskoivut pilaavat kuusikon kasvun täysin. Jokainen koivu pilaa 4-5 lähimmän kuusen kasvun. Ja tarpeeksi isoksi kun kasvattelee niin korjuussa särkyy sitten loputkin.

  13. Miksi ne pitäisi poistaa. kai ne ensiharvennuksella tarveharkitaan että ottaako vai jättääkö. Ihan kokemuksesta sanoin pois vaan. Niitä nähnyt metsissä ensi harvennuksessa sinne jää suuri kolo jossa ei kasva mitään. Toinen vaihtoehto jää oksat toiselta puolelta pois kuusia. Koivu vetää ravinteet maasta kuusen kasvu kärsii jne.

  14. Helpostihan ne koivut piiskaa kuusen latvat pilalle. Mutta pieni koivulisä ei vähennä kuusten kasvua yhtään kunhan koivut ovat siemensyntyisiä, aukkopaikoissa eikä pidempiä kuin kuuset. Siitä n. 2 m :n pituudesta lähtien kasvavat samaa tahtia.

  15. Hyviä miettimisen arvoisia mielipiteitä. Taidan vielä kävellä sahan kanssa jo raivatut alueet läpi kunhan nyt saa koko alan roskapuut pois ja tästä lähin harventelen kuusia enemmän. Raivatulle alalle jäi jonkinverran omastakin mielestä tiheään esim puolenmetrin välein 2-4 kuusen ryppäitä. En vaan raaskinut kaataa kun näytti niin kasvuvoimaisille. Ajatus oli että poistellaan niitä sitten ensiharvennuksessa kun ovat jo niin kookkaita. Tuo juuri kehitys jne mielipiteet hyvä pointti. Nyt noita helppo kaadella kun puskat pois alta. Palstalla noin 15ha 4-6 vuotiasta kuusikkoa, niitä pääsee pienestä pitäen itse hoitamaan niin ei jää liikaa koivua tai tiheikköjä.

  16. Jeessi:”Miksi ne pitäisi poistaa. kai ne ensiharvennuksella tarveharkitaan että ottaako vai jättääkö. Konemies joutuu aukkoihin jättämään ja se on hyvä se. Sekametsä vain on yksinkertaisesti paras.”
    Kunhan teet jokaisessa asiassa päinvastoin, kuin Jeessi neuvoo, niin ei voi mennä vikaan!

  17. suorittava porras

    Taimien tiheys alkaa olla kohdillan , kun pystyy kävelemään joka välistä kädet levällään läpi . Sitten koealamittaus ja muutama runko vielä pois.

    Kannattaa tosiaan pyrkiä oikeaan tavoitetiheyteen jo varhain . Tänään ajelin ylitiheänä kasvaneen kertaalleen harvennetun kuusikon ohi . Näky oli järkyttävä viime talven lumituhojen jäljiltä . Yli puolet rungoista oli kärsinyt tuhoja . Veikkaan , että tuhot eivät jää tähän. Korjaamattomat tuhopuut ovat olleet kiinnostava kohde tuhohyönteisille.
    Lumituhoille alttiiden alueiden metsät kannattaa kasvattaa tiheyssuositusten alarajojen mukaan , jotta puut kasvavat ympärysmittaa eikä vain pituutta. Juuriston tasapainoinen kehitys on myös tärkeää . Toispuoleisuus oksissa ja juuristossa kasvattaa lumi- ja tuulituhojen riskiä.

  18. Jättäisin tosiaan täysin rauhaan ne 2-4 kuusen ryhmät. Niissähän kuusen kasvu näyttää olevan melkoista kilparallia ja terveys suorastaan loistaa. Kun ensiharvennus tehdään suht ajallaan on turha vielä murehtia juuriston tai oksien toispuoleisuudesta. Kerkiää tasottua myöhemmin harvennetulla aivan loistavasti.

  19. Kakkosharvennuksella sitten tulee tilaa jo järeytyä ja jos kasvaa ilmankin antaa mennä vaan hiukan taajana päätehakkuuseen. Kuusi kyllä sietää pientä ahtautta. Koivu ei oikein hyvin.

  20. suorittava porras

    Jessen malliilla ajautuu helposti lukijoiden kuvissa sivulla 351 näkyvään tilanteeseen. Kuva tiheässä kasvatuksen riskeistä . Edellä mainitsemani kuusikko näytti juuri siltä , kun kuvanäkymä sivulla 351. Tuskin kukaan moista haluaa omille tiluksilleen.

  21. Oma kokemus taas kertoo että hyvin näytti nytkin juuri tällainen minun kasvattamani kuusikko kelpaavan ensiharvennukseen ja nyt sitten onkin hyvä seurailla millainen metsä siitä jää harvennuksen jälkeen. Hyvin kasvavia maita ja järeyttäkin mukavasti vaikka on aika taajana kasvatettua.

  22. Gla

    Sopivasti kosteassa paikassa ensiharvennusikäinenkin kuusi kaatuu yllättävän herkästi tuulessa. Juuri nyt on sellainen keli, ettei kovia tuulia kaivata, kun maa on viime päivien sateista vedellä kyllästynyt. Ei siis kannata vähätellä tätä puolta asiasta.

    Kuusi on siitä mukava raivattava, että sen voi jättää kerralla oikeaan tiheyteen. Koivuissa ja männyissä pitää otta huomioon laatu ja hirvieläintuhot, se aiheuttaa enemmän pohdintaa. Mutta vaikka edellisissä kommenteissa korostettiin runkolukua, pitäisin epätasaisessa kohteessa tärkeämpänä sopivaa tiheyttä suunnitellun harvennuksen mukaan. Suositukset pätee normaaliin taimikkoon, mutta jos sinulla tiheys vaihtelee, voi suosituksia harvempi olla perusteltu, jos ensiharvennus tulee harvuuden takia normaalia myöhemmin. Silloin tiheidenkin paikkojen seuraava käsittely kannattaa ajoittaa noiden mukaan. Runkolukua ei pidä alkaa kompensoida liialla tiheydellä joissain paikoissa. Suorittavan ohje kädet levällään kulkemisesta on hyvä minimietäisyys. Itse olen pitänyt n. 1,5 m miniminä, jos ja kun tällaisia valintoja joutuu tekemään. Mutta nuo eivät siis keskimääräisiä tiheyksiä, vaan minimietäisyyksiä.

    Se hyvä puoli tässä kuitenkin on, että jos nyt jättää tiheäksi, parin vuoden kuluttua voi käydä ne parsimassa. On opettavaista nähdä, miten tila täyttyy. Itsekin olen joutunut ihmettelemään omia ratkaisuja puuston tiheyden suhteen.

  23. Kai sitä ensiharvennukselle jotain myytävää pitää olla? Ei taida firmoja liioin kiinnostaa laahata alueelle kalustoa jos kertymä on muutama motti hehtaarilta. Kuusi järeytyy taajemmassakin nuorella iällä.

  24. Gla

    Juuri myytävän takia ei tiheäksi kannata jättää varsinkaan, jos seassa on harvempia paikkoja. Harvennus tehdään sitten, kun on harvennuksen aika. Ei silloin, kun puusto on suositusten mukaisessa pituudessa.

  25. Hyvältä näyttää, mutta jätetyt koivut ovat liian suuria. Ellei kuva ”valehtele” puiden etäisyydet pienemmäksi.

  26. Varsinkin juuri jos on jo luontaista aukkoa jäänyt on joissain kohdin hyvä olla hiukan taajempaa. saadaan edes jonkinlainen ha-saanto. Sillä kuitenkin kaupallista merkitystä on. Minulla sellainen on juuri ennakkoraivauksessa. Aukkoja ja taajaa, molempia löytyy.

  27. Onko nyt jeesillä termit hallussa, kun ennakkoraivauksella nostat runkolukua ja saantoa? Mielestäni sillä on tarkoitus poistaa alle ainespuun mittaiset puut pois ja parantaa harvennuksen näkyväisyyttä. Tosin aukkopaikkoihin voi jättää pienenpääkin.

  28. Gla

    Jees ilmeisesti hakee kuutioita runkolukumäärästä. Itse haen kuutioita runkojen tilavuudesta.

  29. Kyllä minä nostan runkolukua juuri sillä mitä sikari mainitsitkin. Eli aukkopaikoissa olevat pinehköt alle mitan olevat harvennan hyvään kasvuasentoon ja silloin ensiharvennuksen jälkeinen näkymäkin tasoittuu. Runkojen tilavuus on jo kohdillaan vaikka ikää on vasta parikymmentä vuotta. Lehtipuuvoittoisuus antaa litroja jo hyvin ja onhan mäntykin näyttänyt huikeasti lihonneen. Nehän oli sopivaan istutettu jo heti alkuun. En yleensä istuta mäntyä turhaan, vain tarpeeseen. Eli tulevaksi metsäksi.

  30. Jeessi:”Jättäisin tosiaan täysin rauhaan ne 2-4 kuusen ryhmät. Niissähän kuusen kasvu näyttää olevan melkoista kilparallia ja terveys suorastaan loistaa. Kun ensiharvennus tehdään suht ajallaan on turha vielä murehtia juuriston tai oksien toispuoleisuudesta. Kerkiää tasottua myöhemmin harvennetulla aivan loistavasti.”
    ————————————————————————–
    Jeessin oppien mukaan on kaikkein järkevintä kasvattaa useampaa runkoa yhden asemasta, koska ne kasvavat niin kivasti. Tosin hakkuukoneen kuljettaja joutuu koneella ottamaan useamman kerran yhden kerran asemasta. Ja jokaisesta pienehköstä rungosta jää yhtä iso latvus kuin jäisi siitä yhdestä isommasta!
    Neljänkin kuusen ryhmästä riittäisi yleensä, että jättää yhden kasvamaan. Silloin ei tarvitse viiden vuoden päästä kiroilla, ”kuka halvattu on jättänyt metsänsä hoitamatta.”
    Jeessi ei tosin tajua vielä silloinkaan, että toiset myyvät jo tukkia, hän pientä kuitupuuta, jota firma on kaupanteon jälkeen koittanut vielä edes hieman kasvattaa….

  31. Kun tuo yksi puotipuksu kuvittelee olevansa ainoa metsänhoidon osaaja Suomessa, niin miksi hän ei ole yliopistossa kertomassa, kuinka Suomen metsiä on hoidettu ja tutkittu tähän asti päin persettä ja samalla selittää, miten on metsien puunkasvu noussut kolminkertaiseksi sadan vuoden aikana.
    Kun kuusta istutetaan ohjeiden mukaan 1800 kpl / ha, niin mitä järkeä on ottaa siihen määrään lisäpuita tuplamäärä?
    Kun Jeessin ryhmässä on 5 kpl 50 litraisia kuusia ja enskassa konemies napsii siitä pois 4 – 5 kpl, on ainespuuta tullut 200 – 250 litraa. Jos siinä on vain yksi puu poistettavana, siitä tulee varmasti 300 litraa ja mitättömän pieni latvus. Tuollaisesta puusta tulee jo kunnon tukkikin, koska se ei ole edes lenko, kuten nuo liian lähellä toisiaan kasvaneet.
    Rahallisesti Jeessin kantorahatuloa tulee 250 litraa = 5 € Yhden tukkipuun teosta tulee väh 200 litraa kuusitukkia = 10 € ja 150 litraa kuitua = 3 € Yhteensä 13 € – Vähintään.
    Idiootiksi ei kuulemma ole sopivaa nimitellä, mutta sanotaan sitten Urea-aivoksi.Nimittäin Jeessiä.

  32. Ympyräkoealoja ei tarvitse mittailla, puiden välista kun sopii kädet levällään, tiheys on sopiva ja koivua jätetään niin vähän kuin mahdollista.

  33. Entäs jos on apinan kädet suhteessa pituuteen , voi tulla harveikkotaimikko tuolla mallilla.
    Tavallisisestihan se taimikko jää liian tiheäksi, siksi kannattaa välillä kalibroida silmää vaikka sillä koealan ottamisella. Sitä tekee joskus ihan ammattilaisetkin. Eikä se aina sama tiheys ole sopivin muutenkaan joka kohteessa.

  34. Levitetyt kädet ei poikkea paljoa omasta pituudesta, vaikka olisi ”apinan kädet”. Koe mittauksen voi tietysti tehdä kotona ennen raivausta. Niin saa tarkemman mitan.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut