Kommentit (9)

  1. Mielenkiintoista kuinka tarkkaan tuho on rajautunut. Onko kuvan kuusikko ollut aukon reunassa?

    Kun tällaisia kuvia katselee, niin arvostaa vakuutuksia.

  2. Naapurin rajaa vasten, aukon reunassa juu. Vakuutuksen ehdin tietenkin irtisanoa pari vuotta sitten koska se tuntui niin turhalta. ☺

    1,5-2 ha oli tuota valmiiksi kaadettua. Tuosta ja ympäriltä oli tarkoitus tehdä enemmänkin aukkoa joten oikeastaan suunnitelmat vaan aikaistui.

    Tyvilahoa oli aika runsaasti, ikää lähemmäs 90v. Nyt tuo koko kuvio on jo korjattu. Jonkin verran pitkiä kantoja jäi biodiversiteetiksi kun ei motomies näköjään hiekkaisia kohtia mielellään tyvestä katkaise.

  3. Olisi tosi kelju tilanne, jos sattuisi heinäkuun alussa, kun sahat ovat kiinni ja porukat kesälomilla.

  4. Planter

    Tuttu tilanne parin vuoden takaa. Naapuri teki aukon ja sitä myötä tuulelle tuli 2km avointa matkaa kerätä voimia. Juurakot heittävät kaatuessaan kiviä ja soraa tyvien päälle, eikä niihin moto teräänsä suostu tylsyttämään.

    Aiemmin katselin erästä myrskytuholeimikkoa, joka oli kuin talvisodan aikainen panssarieste, murros. Satoja pitkiä, metrin jopa ylikin, mittaisia kantoja, 50 litraisia lumppeja.

    Kävin omalla kuviolla ensin katuharjalla putsaamassa tyviä ja sitten vaihdoin harjan reppumalliseen lehtipuhaltimeen. Sai motomies otettua tyvet talteen likimain normaalilla kannolla.

  5. Paras paikka katkaista tyvi on sahata niin lyhyeen kantoon, kun vain pystyy sahaamaan ilman, että menee maihin. Se kohta on puhtain maasta.

  6. Planterin kuvauksesta tuli mieleen että metsän myrskytuhojakin taitaa olla monenlaisia kuten myrskyjäkin. Tämä taisi olla perustapaus. Puut aika siististi rivissä kuitenkin, jos niin voi ylipäätään sanoa.

    Sen sijaan syöksyvirtauksissa syntyy jotenkin vielä ronskimman näköistä jälkeä. Puita enemmän poikki, kasan tapaisissa röykkiöissä osittain pystyssä jne. Niitäkin on sattunut omalle kohdalle 1,5 kertaa. Nehän ei välttämättä iske aukkojen reunaan vaan tarvittaessa ihan keskellekin mettää.

  7. Meikäläinen selvitteli vuonna 2006 Päijänteeltä alkunsa saaneen syöksyvirtausrintaman tuhoja. Niitä oli muistaakseni 4 erillistä virtausta n. 5 km:n rintamana. Tekivät suurempia tai pienempiä aukkoja 0,5-1 km välein. Jos virtaus iski taimikon reunaan, niin metsästä kaatui puolikuun muotoinen alue ja taimikko tietenkin jäi pystyyn.

  8. Yleensä tuulenkaadoissa kuusi on helpompi sahata lyhyeen kantoon kuin mänty. Jos korjuu on aika pian myrskyn jälkeen niin kannot voi huoletta sahata lyhyeksi. Mutta jos aikaa on mennyt paljon niin sateet tiputtavat hiekkaa puuntyvelle ja sitten taitaa olla sama kaitakaseeko ihan tyvestä vai mistä. Hiekkaa on varissut ja sen vuoksi pitemmät kannot.

    Mänty on taas hankala sen vuoksi kun tyvi painuu maatavasten ja terän laipan kärki ottaa maahan kiinni. Joskus pahempia joutuu ottamaan niin että jättää osan sahaamatta ja sitten nosturilla repäisee puun irti. Sen jälkeen lyhyt lumppi tyvestä. Toinen kikka lienee että kääntää kouraa niin paljon vinoon että terä osoittaa ylöspäin ja sahaa sitten.

  9. Eipä noista saa juuri mitään jos moto käy korjaamassa kuitupuuksi menevät ja korjuutyöhön tilistä suurin osa. Jos itse katkoo moottorisahalla voi myydä tukkina, kun ei kerro että myrsky kaatoi, puissahn ei ole mitään vikaa, hyvää panelia niistä tulee.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut

Kuvat