Lintujen pesimäaikaisia hakkuita koskeva lakiuudistus näkyy jo kentällä. Eduskunta käsittelee tulevana perjantaina hallituksen esityksen metsälain, luonnonsuojelulain ja Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta.
Vaikka lopullinen lain sisältö on vielä vahvistamatta, metsäalan toimivat ovat jo varautuneet muutoksiin. Syynä on se, että lakimuutokset astunevat voimaan toukokuun loppupuolella eli keskellä uudistuvassa metsälaissa määritettyä lintujen pesintäaikaa.
Näillä näkymin merkittävin muutos on puunkorjuun täyskielto huhti-heinäkuun välisenä aikana yli puolen hehtaarin suuruisissa lehtipuuvaltaisissa metsissä, korvissa sekä rantametsissä. Ylipäänsä linnut tullaan jatkossa ottamaan tarkemmin huomioon kaikissa metsissä, kun tehdään hakkuita ja metsänhoitotöitä.
”Suunnittelussa pitää ehkä muutama uusi temppu opetella. Valtion mailla se on helpompaa, kun on isot kuviot, mutta kyllä tässä tämän kevään leimikot on mennyt uusiksi. Sieltä on lohkottu näitä puolen hehtaarin paloja erilleen”, arvioi Metsähallitus Metsätalous Oy:n kestävän kehityksen päällikkö Antti Otsamo.
Otsamo osallistui tänään Metsälehden Oulussa järjestettyyn Metsä ja raha-lukijatapahtuman paneeliin, jossa käsiteltiin lintujen pesintäaikaisiin hakkuisiin tulevia muutoksi. Hänen kanssaan aiheesta keskustelivat Metsänhoitoyhdistys Oulun seudun toiminnanjohtaja Tapio Kylmänen sekä väitöskirjatutkija Satu Kumpula Oulun yliopistosta.
Panelistit näkivät, että lakimuutoksella ei ole suuria vaikutuksia hakkuisiin eikä hakkuumääriin
”Kovin suurta vaikutusta ei tule olemaan. Eli alueet, missä hakkuut on kokonaan kielletty, ovat kohteilla, missä ei pesimäaikaan muutenkaan suuria hakkuumääriä tehdä. Leimikon suunnittelupuolelle leimikon ajoittamiseen tulee enemmän kirjaamisia ja huomioita”, arvioi Kylmänen.
”Linnuston kannalta tämä on tervetullut lakiesitys, ja sinänsä uusia juttuja ei niin tule. Tässä ne, mitkä aikaisemmin ovat olleet suosituksia, niistä tulee vain sitten lain määräämää. Tällä turvataan metsänhoidon jatkuvuutta tulevaisuudessa”, Kumpula summaa.
Lakia muutetaan kiireessä
Lakimuutoksen taustalla on EU:ssa pitkään voimassa ollut lintudirektiivi. Se kieltää luonnonvaraisten lintujen tahallisen tappamisen tai pyydystäminen, pesien ja munien tuhoamisen tai vahingoittamisen sekä häirinnän erityisesti lisääntymis- ja jälkeläisten kasvatusaikana. Suomessa tulkittiin aikaisemmin, ettei hakkuissa tahallisesti tuhota pesiä. Tilanne kuitenkin muuttui, kun Virosta tuli viime vuonna oikeustapaus, jossa metsänhakkuut tulkittiin lintujen pesinnän tahalliseksi häirinnäksi. Tästä syystä Suomessakin lähdettiin kiireesti muuttamaan lakia. Kiire lain valmistelussa näkyy myös kentällä.
”Tehdään ohjetta ja, onko se pysyvä ohje vai onko se tilapäisohje, ja kuinka se saadaan jalkautettua metsäkoneen koppiin. Kiirettä on pitänyt, ja laki on vieläkin tulilla. Siellä jo tintit kantavat heinää pönttöön kovaa vauhtia. Kyllä tämä kausi taitaa mennä vähän harjoitellessa”, Otsamo arvioi.
Lakiin tulee todennäköisesti kirjaus, jossa vaaditaan linnuston arviointia leimikolla. Todennäköisesti arviointi tehdään metsän rakennepiirteitä tutkimalla eikä yksittäisten pesien laskemiseen mennä. Tarkkaa tietoa, ei kuitenkaan vielä ole. Epäselvää on myös, miten hakkuuta edeltävä linnuston arviointi dokumentoidaan. Kentällä ei kuitenkaan ole ollut aikaa odotella.
”Ainakin meillä on tullut ohjeisiin leimikonsuunnitteluun jo nyt pesien huomioiminen, olemme valmiita ja on jo otettu etukäteen tämä käyttöön, ettei ainakaan mitään mainehaittaa tule”, Kylmänen kertoo.
- Lue myös: Stora Enson Lielahti: ”Puulle tarvetta 24/7/365”
- Lue myös: Suometsätutkija Metsät ja raha -tapahtumassa: ”Turvemaiden metsiä ryhdyttävä uudistamaan”
- Lue myös: Metsät ja raha: Suometsän talvihakkuu kaupaksi kesäleimikon kylkeen
- Lue myös: Ampumahiihtäjä Tero Seppälä Metsät ja raha -tapahtumassa: ”Metsästä pesämuna eläkepäiville”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Odotan seuraavaksi että puutuotteiden tuonti maista kielletään täysin jotka ei noudata EU lintudirektiiviä. En usko että sellaista tulee koska aatteellisista syistä Suomen metsänomistajat on tähtäimessä ja se tähtäin ei siirry vaikkapa betonirakentamiseen ja sen ilmastovaikutuksiin.