Viime kesänä oli lehtikuusilankut kiven alla. Kylävainiot tekivät ”testi” laiturin lehtikuusesta. Toivottavasti pystyttävät sahalinjan lehtikuuselle niin saadaan nämäkin puut joskus terille. Metsälehdetkin voisi joskus perehtyä aiheeseen, eikä näitä ikuisia samoja raivuri ja sahatestejä.
Saisi jo ainakin lähivuosina viimestään harventaa tuota lehtikuusikkoa. Kannattaa kasvattaa yhtä harvassa kuin ra-koivikko. Lehtikuusitukille voi olla markkinoita tulevaisuudessa ekologisena kyllästetyn puun korvaajana. Siihen ei käy jokainen tukki vaan nykysinkin osin tuntemattomasta syystä osa puista on paremmin lahokestävää kuin toiset tukit. Parhaita on yleensä satoja vuosia vanhat lehtikuuset.
Männyn pihkottunut sydänpuu on yhtä hyvää samaan tarkotukseen. Sillekin on tehty ainakin kokeita ja saattaa tulla joskus omaksi sahatavaralajikseen.
Kokemukseni mukaan erot lehtikuusen lahonkestossa ovat mm. Onko Euroopan lehtikuusta vai Siperian lajia.
Siperian lehtikuusi kestää paremmin lahoamista vastaan. Toinen – ehkä merkittävämpi seikka on, että paksuuskasvu pitää olla hidasta. Jos vuosilustot ovat yli puoli senttiä paksuja, ei kestä lahottajaa enempää kuin männyn sydänpuu.
Mitä painavampaa lehtikuusi on:= Ominaispainoa enemmän kuin vedellä, sitä paremmin kestää Leku lahoamista vastaan.
Nopeakasvuiset lehtikuuset ovat todella kaunista puuta esim. huonekaluissa ja paneeleissa.
Hyvältä näyttää ja kuutioitakin on ihan iloisesti kasvanut tuossa ajassa. Itse olen viime vuonna ostanut terassilautaa ja lankkua 21 m2 verran ja istuttanut noin hehtaarin. Balanssissa ollaan, ehkä.
Kiitos asiantuntevista kommenteista.
Karsintaa olen tehnyt fiskarsin oksasahalla, jossa teleskooppivarsi. Varren kun vetäsee lätkäerkalla, niin saa pitoa riittävästi. Säästää käsiä paljon.
Tuo kuvio on 1 ha kokoinen, kuvion alapuolella on vajaa 40 -vuotias rauduskoivikko (24 metristä, jytkyä koivua, joka jo kahteen kertaan harvennettu), josta lentänyt siemenainesta lehtikuusen sekaan. Koivua seassa n.30 % ja niitä tuohon jätetään lihomaan. Kaikki rimpulat ja huonot lehtikuuset pois, riittävän harvaksi täytyy vetästä. Metsänkäyttöilmoitus tuostakin jo tehty, tarkoitus olisi harventaa lähiaikoina. Jospa tulevaisuudessa kelpaisi puuteollisuuden raaka-aineeksi, voisihan osasta rungoista sahuuttaa vaikka terassilankkuja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Viime kesänä oli lehtikuusilankut kiven alla. Kylävainiot tekivät ”testi” laiturin lehtikuusesta. Toivottavasti pystyttävät sahalinjan lehtikuuselle niin saadaan nämäkin puut joskus terille. Metsälehdetkin voisi joskus perehtyä aiheeseen, eikä näitä ikuisia samoja raivuri ja sahatestejä.
Keppikarsintaa vai oksasahalla?
Saisi jo ainakin lähivuosina viimestään harventaa tuota lehtikuusikkoa. Kannattaa kasvattaa yhtä harvassa kuin ra-koivikko. Lehtikuusitukille voi olla markkinoita tulevaisuudessa ekologisena kyllästetyn puun korvaajana. Siihen ei käy jokainen tukki vaan nykysinkin osin tuntemattomasta syystä osa puista on paremmin lahokestävää kuin toiset tukit. Parhaita on yleensä satoja vuosia vanhat lehtikuuset.
Männyn pihkottunut sydänpuu on yhtä hyvää samaan tarkotukseen. Sillekin on tehty ainakin kokeita ja saattaa tulla joskus omaksi sahatavaralajikseen.
Kokemukseni mukaan erot lehtikuusen lahonkestossa ovat mm. Onko Euroopan lehtikuusta vai Siperian lajia.
Siperian lehtikuusi kestää paremmin lahoamista vastaan. Toinen – ehkä merkittävämpi seikka on, että paksuuskasvu pitää olla hidasta. Jos vuosilustot ovat yli puoli senttiä paksuja, ei kestä lahottajaa enempää kuin männyn sydänpuu.
Mitä painavampaa lehtikuusi on:= Ominaispainoa enemmän kuin vedellä, sitä paremmin kestää Leku lahoamista vastaan.
Nopeakasvuiset lehtikuuset ovat todella kaunista puuta esim. huonekaluissa ja paneeleissa.
Hyvältä näyttää ja kuutioitakin on ihan iloisesti kasvanut tuossa ajassa. Itse olen viime vuonna ostanut terassilautaa ja lankkua 21 m2 verran ja istuttanut noin hehtaarin. Balanssissa ollaan, ehkä.
Vain on kyllä hyvin onnistunut rauduskoivun kanssa sekametsänä. Siellähän on oikein komeita koivutukkeja.
Kiitos asiantuntevista kommenteista.
Karsintaa olen tehnyt fiskarsin oksasahalla, jossa teleskooppivarsi. Varren kun vetäsee lätkäerkalla, niin saa pitoa riittävästi. Säästää käsiä paljon.
Tuo kuvio on 1 ha kokoinen, kuvion alapuolella on vajaa 40 -vuotias rauduskoivikko (24 metristä, jytkyä koivua, joka jo kahteen kertaan harvennettu), josta lentänyt siemenainesta lehtikuusen sekaan. Koivua seassa n.30 % ja niitä tuohon jätetään lihomaan. Kaikki rimpulat ja huonot lehtikuuset pois, riittävän harvaksi täytyy vetästä. Metsänkäyttöilmoitus tuostakin jo tehty, tarkoitus olisi harventaa lähiaikoina. Jospa tulevaisuudessa kelpaisi puuteollisuuden raaka-aineeksi, voisihan osasta rungoista sahuuttaa vaikka terassilankkuja.