Moni Pohjois-Suomen metsänomistaja on tänä kesänä löytänyt metsästään lähes kauttaaltaan kellastuneen kuusentaimen.
Pitäisikö näystä huolestua?
Metsäntutkija Risto Jalkasen mukaan ei. Neulasten kellastumisen syy on kuusensuopursuruoste, yleinen ja pitkään Suomessa esiintynyt sienitauti. Sieni talvehtii suopursuissa ja siirtyy niistä kesän alussa kuusen vasta puhjenneisiin neulasiin.
Alkukesän sateinen sää parantaa kuusensuopursuruosteen leviämisedellytyksiä.
”Nyt tautia näkyy varsinkin alikasvospuissa, joiden kasvuympäristö on kostea”, Jalkanen kertoo.
Jos suopursuruostetta esiintyy jossain poikkeuksellisen runsaasti, kokonaiset isot kuusikot voivat kellastua. Näin tapahtui laajoilla alueilla Pohjois-Suomessa seitsemänä perättäisenä vuotena 2011–2017. Sen jälkeen tautia on esiintynyt Suomessa vain vähän.
Itä- ja Pohjois-Suomen ilmiö
Luken verkkosivujen mukaan kuusensuopursuruostetta esiintyy yleisimmin Itä- ja Kaakkois- sekä Pohjois-Suomessa.
Neulasten kellastuminen alkaa tavallisesti heinäkuussa ja jatkuu elokuulle.
Tartunnan saaneet neulaset ovat kauttaaltaan keltaisia siinä vaiheessa, kun itiöpöly alkaa vapautua itiöpesäkkeistä. Itiötuotannon päätyttyä elokuussa sairaat neulaset tippuvat pois.
Itiöitä kertyy toisinaan vesistöjen pinnoille isoiksi lautoiksi.
”Ainakin Kemijoella lauttoja näkyy nyt”, Jalkanen kertoo.
”Joskus itiöpölyä kertyy lahtiin ja poukamiin niin paksu kerros, että mielessä voi käydä, uskaltaako tuossa uidakaan. Kuusensuopursuruoste ei kuitenkaan ole vaarallista eikä allergisoivaa.”
Heikentää kuusentaimia
Kuusensuopursuruosteesta ei ole suurta haittaa myöskään puille.
Koska sieni tarttuu vain uusimpaan neulasvuosikertaan, varsinkin isommissa kuusissa terveet neulaset pystyvät Jalkasen mukaan kompensoimaan yhteytyspinta-alan menetyksen.
”Pieniä puuyksilöitä suopursuruoste saattaa heikentää niin, että ne joutuvat häviölle puiden välisessä kasvukilpailussa tai jopa kuivuvat talvella.”
Merkittäviä kasvutappioita aiheutuu yleensä kuitenkin vasta, jos sienitauti iskeytyy samaan metsään useana peräkkäisenä vuotena.
Lue myös
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään