Männyt kasvatettu aika tiukassa, rungot hyvälaatuisia karsintaa ajatellen. Tämä on savolaista hulluutta, halusin tähän myös maisemallisesti korean männikön. Kuvio (0,3 ha) rajoittuu tiehen ja takaosastaan pikkuiseen lampeen. Lammen takana kohoaa komea harju. Kaikkia runkoja ei tietenkään olisi kantsinut metsätalousmielessä karsia, tämä onkin raskaan työn vastapainoa! Viereisiltä kuvioilta olen karsinut vain parhaat rungot.
Mikäs siinä. Kuten kerrottu, pystykarsinta ei ihan ensiharvennusta edeltävänä kuulosta ihan substanssiosaamisen kovimmalta ytimeltä. Mutta on se nättiä.
Omalal kohdallani se raivurin vonguttaminen on se tärkein. Paljon ehtii, mutta vielä enemmän pitäisi tehdä. Raivuri on mielestäni kuitenkin se tärkein mo:n väline. Ei välttämättä se oksasaha. Tai ainakin sitä vähän myöhemmin voisi vonguttaa, jos ylipäätään tarpeen. Hurjimmithan karsii niitä lenkojakin, maisemasyistä kai.
Silmän iloa karsien,ei ole keneltäkään pois.Samaista olen itsekkin vuosien varrella samoin ajatuksin tehnyt kuin nm. Nemus.Taannoin karsin tielaitimmaiset puut kaikki,oli oksat hentoja taikka paksuja.Kuten edellinen kommentoija totesi,raivaussahalla metsä tuottokuntoon ja sitä urakkaa meikäläisellä on.
Männyn pystykarsinta oli aikanaan prof. Aarne Nyyssösen lempilampi. Hänhän oli savolainen. Ei hän mielestäni hullu ollut. 328 runkoa olen itse tänä keväänä karsinut. Onhan sekin jo jotain.
Mikäs tuota on nyt motolla harventaessa! Seuraavan pystykarsinnan varmaankin teet vasta ensiharvennuksen jälkeen, kun urat on auki ja harvennus tehty. Niistä puista kun karsit alle puolet eli 350-400 kpl / ha, niin hyvä tulee.
Paras tili mo:lle tulee kun käyttää raivuria eikä näitä puuhasteluvempaimia.Parempaa hintaa eivät maksa vaikka ” kuorisi puut pystyyn”.Ainut hyöty jos haluaa siistin ja nätin maiseman kun pystykarsii jäävän puuston.
Tuo on hyvä harventaa nyt manu-menetelmällä. Ei ole juuri karsittavaa, kun homma on jo tehty etukäteen. Puiden lähikuljetus kapealla koneella, niin saa paremman metsän seuraavaa harvennusta varten.
Nii eihän 0,3 ha alueeseen tarvii konetta,mutta kuitennii ajourat.Kokemusta on manuhakkuussa tein 4 metrin urat Setorikuski leimasi puut ja urien leveys sen jälkeen 6m ja umppi maksoi ,mutta loppu setorikuskiltakin ajot
Yleensä runko on paljon helpompi karsia vaakasuorassa ja jopa moottorisahalla. Pystykarsinta on paljon helpompaa, kun puolet rungoista on jo poistettu. Kaikki rungot samaan korkeuteen, niin ei tarvitse ihmetellä kolmenkymmenen vuoden päästä.
Kiitos kaikille mukavista, realistisista kommenteista. Raivaus -ja moottorisaha ollut itselläkin kovassa käytössä, oksasaha ollut pölyyntymässä varastossa. Hehtaaritolkulla tullut 5-8 vuotiaita taimikoita, sekä nuoria metsiä raivailtua. Tämä pystykarsinta juolahti maaliskuun lopulla mieleen, kun pölyyntynyt oksasaha otti ohitse kävellessä silmään..keli oli aurinkoinen ja pieni pakkasjaksokin sattui sopivasti kohdalle. Muutama vapaapäivä töistä ja metsään nauttimaan. Harmi kun illalla piti aina lähteä metsästä pois, metsän hoitaminen on niin mukavaa hommaa ettei tajua ajan kulumista ollenkaan 🙂 Tilalla on paljon tuommoista 10 metrin molemmin puolin olevaa männikköä, rungot 8-14 cm paksuja ja oksat eivät ole ”liian” jytäköitä. Karsinta n.4 metriin. Ponsse löytyy omasta takaa, tosin tuo pieni kuvio tulee harvennettua moottorisahalla ja puut ajettua tien varteen mönkijällä. Harkinnassa olisi tällä hetkellä pieni ajokone, kuten Logbullet tai vastaava. Hankintakauppaa olisi tarkoitus tehdä runsaasti lähitulevaisuudessa.
Monet tuntuvat olevan sitä mieltä, että tekee rahamielessä turhaa työtä. Siinä jää yksi tekijä huomioimatta. Aika. Se, että nyt pystykarsitusta ei makseta enempää, ei tarkoita sitä, ettei siitä makseta enempää silloin kun noiden puiden osalta ”se aika” on. Minun mielestä olennaista olisi myöhemmässä vaiheessa tarkkaan tietää, mitkä puut on aikoinaan pystykarsittu. Se on sitten metsänomistajan ongelma, miten tähän päästään. Että mahdollisesti myöhemmätkin sukupolvet sen tietävät. Asia kannattaa dokumentoida mahdollisimman hyvin. Minkä paksuisia rungot ovat olleet pystykarsinnan aikaan jne. Voi hyvinkin olla, että sellainen puu on aikanaan arvokasta erikoispuuta.
Jos kymmensenttinen runko on karsittu vaikkapa neljään metriin asti ja sen saa kasvateltua yli kolmikymppiseksi, niin huonekaluvalmistajat, liimalevytekijät ja vastaavat, joiden tavoitteena on tehdä huippulaatua, maksavat nytkin oksattomasta männystä moninkertaista hintaa verrattuna normaaliin, vaikkakin ns US-laatuun.
Esim neljän sivun oksattomasta männystä tehdyt sälekaihtimet ovat niin upeat ja arvokkaat, että sahan jäljiltäkin kova puun hinta on vain hitunen valmiin tuotteen hinnasta.
Sahatuottoisen sahatavaran hinta on korkeintaan viidesosa neljän sivun oksattoman hinnasta.
Lehtikuuset tekevät suhteellisen herkästi ns. simultaanioksia poisleikatun oksan kannasta. Toisaalta lehtikuusen oksat on niin mureat, että karsimisvälineessä ei välttämättä terää tarvita. Simultaanioksatkin voi suunnilleen harjata pois.
Jos runko on pystykarsittu kymmensenttisenä ja lihotettu 40:n sentin mittoihin, siitä saisi upeita huonekaluja tai vaikka lattialautaa. Tehtiin upeaa lattialautaa lehtikuusesta säteittäin sahattuna. Ei ollut pystykarsittua, eli lajittelussa tuli aika paljon B-laatua, jopa C-laatua. A-laadusta sahatavaramitoilla laskettuna kiinnolta saimme hintaa n. tuhat €.+ ALV.
Oikein pahaa tekee kun valtateiden varsilla näkee näitä lehtikuusikoita joista osa on kyllä karsittukin, mutta kaikkia kasvatetaan aivan liian tiheässä asennossa. Paljon on kokonaan harventamatta jääneitä kuvioita, mutta paljon myös aivan liian tiuhaan jätettyjä. Jos tavoitteena on järeys (=mahdollisesti myyntikelpoinen puu) niin lehtikuusikko pitää kasvattaa vielä istutuskoivikkoakin reippaasti harvempana. Ensiharvennuksen jälkeen runkoluku maksimissaan 800kpl/ha, mieluummin 600kpl/ha. Ja toinen harvennus jo 10 vuoden päästä runkolukuun 300kpl/ha. Näin harvennettuja lehtikuusikoita ei näe koskaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Tyhjää työtä tehty.Mutta jos joutavalla ei muuta saa siinä hyötyliikuntaa.Tilipussi ei kyllä paksune.
Oletko pystykarsinut kaikki rungot? Miksi?
Männyt kasvatettu aika tiukassa, rungot hyvälaatuisia karsintaa ajatellen. Tämä on savolaista hulluutta, halusin tähän myös maisemallisesti korean männikön. Kuvio (0,3 ha) rajoittuu tiehen ja takaosastaan pikkuiseen lampeen. Lammen takana kohoaa komea harju. Kaikkia runkoja ei tietenkään olisi kantsinut metsätalousmielessä karsia, tämä onkin raskaan työn vastapainoa! Viereisiltä kuvioilta olen karsinut vain parhaat rungot.
Mikäs siinä. Kuten kerrottu, pystykarsinta ei ihan ensiharvennusta edeltävänä kuulosta ihan substanssiosaamisen kovimmalta ytimeltä. Mutta on se nättiä.
Omalal kohdallani se raivurin vonguttaminen on se tärkein. Paljon ehtii, mutta vielä enemmän pitäisi tehdä. Raivuri on mielestäni kuitenkin se tärkein mo:n väline. Ei välttämättä se oksasaha. Tai ainakin sitä vähän myöhemmin voisi vonguttaa, jos ylipäätään tarpeen. Hurjimmithan karsii niitä lenkojakin, maisemasyistä kai.
Silmän iloa karsien,ei ole keneltäkään pois.Samaista olen itsekkin vuosien varrella samoin ajatuksin tehnyt kuin nm. Nemus.Taannoin karsin tielaitimmaiset puut kaikki,oli oksat hentoja taikka paksuja.Kuten edellinen kommentoija totesi,raivaussahalla metsä tuottokuntoon ja sitä urakkaa meikäläisellä on.
olisin tuon energian käyttäny kuvion harventamiseen, mikä näyttää olevan jo myöhässä
Männyn pystykarsinta oli aikanaan prof. Aarne Nyyssösen lempilampi. Hänhän oli savolainen. Ei hän mielestäni hullu ollut. 328 runkoa olen itse tänä keväänä karsinut. Onhan sekin jo jotain.
Siis lempilapsi.
Hieno kuvio. Harvennus käyntiin. Joku kaheli motokuski varmaan kääntyy palstan reunalta,kun menee oksia teloihin.
Mikäs tuota on nyt motolla harventaessa! Seuraavan pystykarsinnan varmaankin teet vasta ensiharvennuksen jälkeen, kun urat on auki ja harvennus tehty. Niistä puista kun karsit alle puolet eli 350-400 kpl / ha, niin hyvä tulee.
Paras tili mo:lle tulee kun käyttää raivuria eikä näitä puuhasteluvempaimia.Parempaa hintaa eivät maksa vaikka ” kuorisi puut pystyyn”.Ainut hyöty jos haluaa siistin ja nätin maiseman kun pystykarsii jäävän puuston.
Tuo on hyvä harventaa nyt manu-menetelmällä. Ei ole juuri karsittavaa, kun homma on jo tehty etukäteen. Puiden lähikuljetus kapealla koneella, niin saa paremman metsän seuraavaa harvennusta varten.
Nii eihän 0,3 ha alueeseen tarvii konetta,mutta kuitennii ajourat.Kokemusta on manuhakkuussa tein 4 metrin urat Setorikuski leimasi puut ja urien leveys sen jälkeen 6m ja umppi maksoi ,mutta loppu setorikuskiltakin ajot
Yleensä runko on paljon helpompi karsia vaakasuorassa ja jopa moottorisahalla. Pystykarsinta on paljon helpompaa, kun puolet rungoista on jo poistettu. Kaikki rungot samaan korkeuteen, niin ei tarvitse ihmetellä kolmenkymmenen vuoden päästä.
Kiitos kaikille mukavista, realistisista kommenteista. Raivaus -ja moottorisaha ollut itselläkin kovassa käytössä, oksasaha ollut pölyyntymässä varastossa. Hehtaaritolkulla tullut 5-8 vuotiaita taimikoita, sekä nuoria metsiä raivailtua. Tämä pystykarsinta juolahti maaliskuun lopulla mieleen, kun pölyyntynyt oksasaha otti ohitse kävellessä silmään..keli oli aurinkoinen ja pieni pakkasjaksokin sattui sopivasti kohdalle. Muutama vapaapäivä töistä ja metsään nauttimaan. Harmi kun illalla piti aina lähteä metsästä pois, metsän hoitaminen on niin mukavaa hommaa ettei tajua ajan kulumista ollenkaan 🙂 Tilalla on paljon tuommoista 10 metrin molemmin puolin olevaa männikköä, rungot 8-14 cm paksuja ja oksat eivät ole ”liian” jytäköitä. Karsinta n.4 metriin. Ponsse löytyy omasta takaa, tosin tuo pieni kuvio tulee harvennettua moottorisahalla ja puut ajettua tien varteen mönkijällä. Harkinnassa olisi tällä hetkellä pieni ajokone, kuten Logbullet tai vastaava. Hankintakauppaa olisi tarkoitus tehdä runsaasti lähitulevaisuudessa.
Monet tuntuvat olevan sitä mieltä, että tekee rahamielessä turhaa työtä. Siinä jää yksi tekijä huomioimatta. Aika. Se, että nyt pystykarsitusta ei makseta enempää, ei tarkoita sitä, ettei siitä makseta enempää silloin kun noiden puiden osalta ”se aika” on. Minun mielestä olennaista olisi myöhemmässä vaiheessa tarkkaan tietää, mitkä puut on aikoinaan pystykarsittu. Se on sitten metsänomistajan ongelma, miten tähän päästään. Että mahdollisesti myöhemmätkin sukupolvet sen tietävät. Asia kannattaa dokumentoida mahdollisimman hyvin. Minkä paksuisia rungot ovat olleet pystykarsinnan aikaan jne. Voi hyvinkin olla, että sellainen puu on aikanaan arvokasta erikoispuuta.
Jos kymmensenttinen runko on karsittu vaikkapa neljään metriin asti ja sen saa kasvateltua yli kolmikymppiseksi, niin huonekaluvalmistajat, liimalevytekijät ja vastaavat, joiden tavoitteena on tehdä huippulaatua, maksavat nytkin oksattomasta männystä moninkertaista hintaa verrattuna normaaliin, vaikkakin ns US-laatuun.
Esim neljän sivun oksattomasta männystä tehdyt sälekaihtimet ovat niin upeat ja arvokkaat, että sahan jäljiltäkin kova puun hinta on vain hitunen valmiin tuotteen hinnasta.
Sahatuottoisen sahatavaran hinta on korkeintaan viidesosa neljän sivun oksattoman hinnasta.
Pystykarsinta on välttämätöntä nimenomaan lehtikuusikoissa jos tavoitteena on joskus saada niistä jonkinlaista hintaa. Varmaa se ei ole sittenkään.
Lehtikuuset tekevät suhteellisen herkästi ns. simultaanioksia poisleikatun oksan kannasta. Toisaalta lehtikuusen oksat on niin mureat, että karsimisvälineessä ei välttämättä terää tarvita. Simultaanioksatkin voi suunnilleen harjata pois.
Jos runko on pystykarsittu kymmensenttisenä ja lihotettu 40:n sentin mittoihin, siitä saisi upeita huonekaluja tai vaikka lattialautaa. Tehtiin upeaa lattialautaa lehtikuusesta säteittäin sahattuna. Ei ollut pystykarsittua, eli lajittelussa tuli aika paljon B-laatua, jopa C-laatua. A-laadusta sahatavaramitoilla laskettuna kiinnolta saimme hintaa n. tuhat €.+ ALV.
Oikein pahaa tekee kun valtateiden varsilla näkee näitä lehtikuusikoita joista osa on kyllä karsittukin, mutta kaikkia kasvatetaan aivan liian tiheässä asennossa. Paljon on kokonaan harventamatta jääneitä kuvioita, mutta paljon myös aivan liian tiuhaan jätettyjä. Jos tavoitteena on järeys (=mahdollisesti myyntikelpoinen puu) niin lehtikuusikko pitää kasvattaa vielä istutuskoivikkoakin reippaasti harvempana. Ensiharvennuksen jälkeen runkoluku maksimissaan 800kpl/ha, mieluummin 600kpl/ha. Ja toinen harvennus jo 10 vuoden päästä runkolukuun 300kpl/ha. Näin harvennettuja lehtikuusikoita ei näe koskaan.