Kommentit (24)

  1. Raivaa vaan, mutta vasta juhannuksen jälkeen.

  2. Kyllä noin. Sinällään tuolla leppävesakolla on vielä vain positiivinen typen sidonta, mutta kun venähtää havulatvusten päälle, tuleekin takkiin.

  3. Kuvasta näkee hyvin, miten haasteellista sekapuuston kasvatus käytännössä on. Etualan hyväkasvuista mäntyä on hirvi käynyt jo syömässä. Tulee todennäköisesti lehtipuiden raivauksen jälkeen vielä uudestaankin.

  4. Ainakaan kuvan kohdassa lehtipuut eivät häiritse havupuita ja sikäli ei ole kiirettä raivaamaan. Raivaus toki sujuu sitä helpommin mitä aiemmin sen tekee ja kuten Jätkä sanoi niin vesomisen kannalta paras aika poistaa lehtipuuta on kesällä. Toinen vaihtoehto on laiskotella ja suunnitella energiapuuharvennusta tulevaisuuteen. Tämä ehdotus saa joidenkin kommentaattorien karvat pystyyn.

  5. Nyt raivaus on vielä helppoa ja tuottaa tulosta. Kasvatettavaksi tarkoitettu puusto ottaa raivauksen jälkeen tilan haltuun ja vähentää raivaustarvetta myöhemmin. Sormenvahvuinen kanto kuihtuu hetkessä ,mutta paksummat kannot laajoine juuristoinern tuottavat vesakkoa isältä pojalle. Tuossa on erinomainen kohde lopettaa raivauskierre alkuunsa raivaamalla heti.
    Energiapuutouhu on muuttunut kadonneeksi kansanperinteeksi siinä vaiheessa ,kun kuvan palstalta olisi korjattavissa järkevästi(=rankana) energiaksi. Valtion rahatkin hupenevat siihen tahtiin ,että tukia risukoiden korjuuseen ei enää kauaa maksella .

  6. Lopettaa raivauskierre? Taitaa olla tämäki jatkuvan raivauksen kohde suorittavn opeilla. Nuo kuuset ei ole lähimainkaan tukahduttamassa ja blokkaamassa auringonvaloa noilta kannoilta. Nuo ei häiritse kuusia tai toisinpäin.

    Aikalailla on tullut järkeä raivauksiin, kyllä pääsääntöisesti on ensimmäiset raivaukset siellä 7-8 vuotta, ei ole pitkään aikaan ollu tätä huuhaata, että raivataan metrin pituisia taimia, koska jälkeen vaan vesakko villiintyy kun mikään ei häiritse niitä. Tai sillee kun auringon valo tuottaa kasveille kasvuhormonia niin ihan sama onko se kanto pieni vai iso jos se auringonvaloa ja siten muodostaa kasvuhormonia.

  7. Edellisen kerran kun kemera muutettiin 2,1m -> varhaisperkaus alle 3m ja taimkkonhoito 3m-> ja tukien väli on 7v, niin kysyin henkilökohtaisestiAki Hostikalta, että miksi tämä väli on 7vuotta kun jos me raivataan silloin vallalla olleiden oppien mukaan 1-1,5m niin siellä on oltava uudestaan raivaamassa jo 4-5 vuoden päästä niin tiedättekö mitä hän vastasi? ”En tiedä.”

    Täällä tosiaan aiheuttaa sen, että varhaisperkauksen jälkeen vesakon määrä 5 kertaistuu ja aurinkoa saa vesakko runsaasti niin 3-4m ikäisenä onkin kynttiläkuuset siellä keskellä. Ja ne eivät taaskaan pääsee blokkaamaan aurinkoa. Ja silloin ennen vanhaan oli vielä ohje, että jätetään kaikki havupuuntaimet sinne. Taimikonhoito oli yhtä @#€^!a sitten kun ne 5000 kynttilää pitää harventaa sen vesakon kanssa. Ei ole ikävä vanhoja päiviä. Tänä päivänä o helppo ku harventaa ensimmäisessä purkauksessa reilut 2000 ni on mukavaa ja nopeaa se toinenkin sitten.

  8. Tuohon kysymykseen vastaus on, että voihan nuo raivata heti tai vähän myöhemminkin mutta harventaen, jättää muutaman niin se aurinko kasvattaa sen yhden tai kahden paksuksi sekapuuksi, ei yks tai kaks leppää mänty-kuusikossa tee sitä ku paremmaksi. Se yks kaks vie voimat muilta ja varjostaa niitä.

  9. Jos kerran aikaa on, niin raivaa. Tulevasta kun ei tiedä.

  10. Tuosta kuvasta on vaikea arvioida puiden pituusmittasuhteita. Leppärisuilla näyttäisi olevan valoa niin paljon, ettei niiden raivaaminen ainakaan kasvua lopeta. Näyttäisi myös menevän jokunen vuosi, ennen kuin havupuiden latvoja alkavat kiusaamaan. Itse odottaisin muutaman vuoden.

  11. Minkäänlaista kiirettä ei kyllä ole, että jos jotain järkevämpää tekemistä löytyis, kannattaa keskittyä mielummin siihen.

  12. Vähimmällä työllä selviää ,kun tekee homman nyt. Aukkopaikkoihin voi toki jättää lehtipuuta täydennykseksi. Ei tilkkeeksi. Kannattaa pitää tuo lehtipuuaines reilusti rengin osassa. Kaksikin kertaa raivaamista alkuvaiheessa tiheään tahtiin on pienempi vaiva verrattuna siihen ,että tehdään se kaksi raivausta pari kolme vutta myöhemmin tai kuvitellaan selvittävän yhdellä raivauskerralla. Sekin on ollut käytännössä isompi homma verrattuna kahteen eri kertaan ja jää monelta työläytensä takia kokonaan tekemättä. Tärkeintä on saada kasvatettaville taimille riittävä etumatka. Myöhemmin hyvään kasvuun päässyt taimikko hoitaa itse itseään. Varhaisperkaus on kuitenkin tärkeintä tehdä ajallaan . Myöhemmät toimet tehdään tarpeen mukaan taimikon ehdoilla.

  13. Nykyään muilla kuin metsä groupilla kuusentaimet saavat hyvän startin tiivistävällä kaksitoimisella laikkumätäskauhalla ja lehtipuuta syntyy sekundäärisille paikoille. Tuossa minun koivuntaimikossa on valittu nimenomaan metsägroupin ainoastaan käyttämä tyyli eli kääntömätästys ojakauhalla juuri sen takia, että saadaan mahdollisimman paljon koivuvesakkoa ja niinkuin huomataan maa on tasainen eikä tarjoa pinnanmuodolla parempaa asemaa taimille. Polttopuusavotat on vaan mukavampia. Metsägroupilla varmasti jatkuvakasvatus jatkuu vielä mutta kyllä nekin varmasti huomaavat järjettömyyden. Raivausta kannattaa tehdä kustannustehokkaasti absoluuttisella puunkasvulla ja metsägeoupin tehdä kalliilla sen heikoimpia jalkaisen ehdoilla.

  14. Groupin toimintamalli on kehityksen tulos. Parikymmentä vuotta sitten metsät rehottivat täynnä kaikkea törkyä . Tämä oli seurausta aiemmasta ajattelusta ,että metsä kasvaa raivaamattomanakin. Kasvoi kyllä ,mutta ei myyntipuuta. Sitten ryhdyttiin raivaamaan. Pyrkimys hoitaa taimikko yhden raivauksen taktiikalla tekemällä työ mahdollisimman myöhään. Ei ollut hyvä sekään menetelmä. Ennakkoraivauksen tarve oli suuri siinä tilanteessa ,kun tultiin harvennusvaiheeseen. Lisäksi puusto jäi laadultaan kehnoksi taimikkovaiheen ongelmien seurauksena.
    Virheistä opittiin ja siirryttiin tekemään varhaisperkaus 4-5 vuotta istutuksen jälkeen. Tulosta alkoi näkyä heti. Taimikot ovat aivan eri kuosissa tänä päivänä menneisiin aikoihin verrattuna. Tämä huomattiin yksityiselläkin puolella ja th:n tukiehot ulotettiin varhaisperkaukseen. Nyt tulokset näkyvät sielläkin niiden kohdalla ,jotka ovat uudistuksen omaksuneet. ”Vanhan kemeran” ehdoilla toimivat tuottavat edelleen enemmän markkinakelvotonta ja työläästi raivattavaa risukkoa ,jonka kasvulle ei näy loppua.
    Tiheään toistuva raivaus taimikon kehityksen alkuvaiheessa toimii samalla periaatteella ,kun kesannointi pellolla hävitettäessä rikkaruohoja. Ensin hävitetään haitallinen kasvusto ja toisella raivauskerralla lyhyet kantovesat ,jotka ovat imeneet juuriston vararavinteet kuiviin. Hyvään kasvuun saatu taimikko hoitaa loput. Toimii!

  15. Sillee tollasia 4 vuoden päästä istutuksesta ei enää käytännössä ole. Kun sellanen vesakko tulee takaisin parissa vuodessa. Eikä juuri 5 vuottakaan. Samoin kuin nuorenmetsänkunnostuksia ei ole enää kuin muutama prosentti kokonaistyömäärästä. Nämä työlajit eivät ole relevantteja mutta voihan niistä paasata. Omassa metsätaloudellassa näistä maksetaan oppirahat ja nyt on kyllä nämä kirjat hävitetty missä kerrotaan tästä tyylistä. Ojitusmätästetty tai kunno laikku 2 vuotiaalla taimella niin 7-vuotiaan kuusi dominoi kasvupaikkaa toisi kuin metsä groupin tavalla kääntömätäs ja 1- vuotias taimi niin kasvupaikan dominanssista voidaan puhua vasta kolmannen raivauskerran jälkeen. Siellä se lähtee pieleen jo heti alusta.

  16. Joo ja en väitä etteikö toimisi, kustannukset vaan on ihan toista. Ja sen lisäksi Riikolakin kirjoitti metsälehdessä, että ROHKEIMMAT istuttavat koivua. Tavallaan itselle kyse ei ole enää rohkeudesta, minä jo tiedän, että kääntömätästys on varmin keino saada mahdollisimman paljon vesakkoa mikä haittaa hirvien liikkumista. Ja kun toisaalla on kuusia laikkumättäissä missä vesakon runkolukua ei ole turhaan nostettu ja sitä syntyy vähemmän, 2 toimisen kauhan tiivistys auttaa myös, niin siellä helpompi hirvien liikkua. Minulle koivuton taitoa, ei uhkapeliä missä on kyse rohkeudesta.

  17. Jos aikaa niin raivaa. Itse olen tehnyt kuvan tapauksessa niin, että olen harventanut lehtipuu/leppäpuskat jättäen muutaman isomman yksilön täytteeksi. Antavat sekapuu lisää, myös aukkopaikoihin hyvä lisä.

  18. Kuvan perusteella tuo vesakko ei vielä syö latvoja. Saattaisinpa seurata pari vuotta, ja sitten jättää satunnaisia koivuja aukkopaikkoihin.
    Pianhan tuokin toki sulkeutuu, ja sitten on raivaaminenkin astetta vmäisempää.

  19. Tekisin samoin kuin Metsäkupsa, eli aukkoihin parempia lehtipuita jättäisin niin tuosta saa hienon sekametsän.

  20. Minä ainakin kävisin ensin läpi kaikki männyntaimet oksahan kanssa. Hirven syömien runkojen korjaaminen sahaamalla oksia niin, että tungon kasvaessa pienet mutkat katoavat. Myös latvaa vaihtaneet kuuset korjaisin. Lisäksi ruiskuttaisin syksyllä kaikki männyn latvat Tricolla, ettei tulisi lisää seuraavina suosina korjattavaa. Eualan mänty on suuressa vaarassa tulla hirven katkaisemaksi

  21. Talvi hämää kesällä varmaan erilaisen näköinen kun lehden puskee puihin. Eli raivaa pois vesakot.

  22. Viikonloppuna taas raivuulle, mulla tuppaa nuo etualan männyt kaatua maahan. Sääli ja harmitus kun alkavat kasvamaan kuusentaimen kainalossa.

  23. Raivaa, mutta juhannuksen jälkeen. Sekometsän kasvatuskohteena mainio. Ja tässä vaiheessa helppo tehtävä.

  24. Nyt ei raivailla havupuita enää ollenkaan, kun lämpötilat nousseet. Syksyn pakkasilla seuraavaksi raivaussaha esiin.

Metsänhoito Metsänhoito