Kohta ne istuttaa heinätkin, kun epäilevät, ettei niitä muuten tule. Nythän juuri uutisoitiin, että aivan hölmöläisen hommaa, minkä todistaa kaikki havainnot maastossa. Istuttamalla ei saa yhden puulajin metsikköä – kyllä se sen jälkeinen metsänhoito ratkaisee, mitä siellä lopulta kasvaa. Istutuksen tarkoitus on vain varmistaa nopea metsittyminen, kun laitetaan kasvukuntoiset taimet maahan – ei määrittää lopullisesti puulajisuhteita.
Eikös tuossakin kasva kanerva? Täällä se tarkoittaa, että kuusi on liian karussa kasvupaikassa. Maa ei näytä kauhea ravinteikkaalta jos männyt ovat noin pieniä. Kuuset saa alussa ravinteet alussa mättäästä ja edellisistä risusista ja oksista ja kasvu hiipuu kyllä myöhemmin. Jos vesakkokaan ei jaksa kasvaa niin huono on ennuste noilla kuusilla.
60- luvun alussa tällä kohtaa kasvoi kuusikko , jonka”serla” vaihtoi ajan henkeen sopivasti männiköksi. Nyt annetaan mahdollisuus sekä kuuselle että männylle ja vain jajoitetusti muille puulajeille. Ja kuten kuvassa ”siisti taimikko” ilmenee vastaavaa tapaa käytetään yleisesti Finsilvan metsissä. Säästöpuualueet ovat sitten oma lukunsa , joista löytyy kaikkea. Supervesakoita ei näy missään. Mistähän se mahtaa johtua? Hirvetkin ovat todistetusti kaikonneet.
No mistähän se mahtaa johtua? Ainakun näen kellertäävään taittavan kuusikon kanervikossa niin mietin, että ei kyllä näy vesakkoa et mihinkään sekin on kuivanut. Sitten mietin, että keski-Suomessa missä on valtava hirviongelma on tälläsiä kanervikoita missä vesat häviää nopeasti. Ons e ihmeellistä miten keski-Suomen hirvipelkokuusikoissaei vesa kasva.
Kun päätehakkuuseen mennessä koivut on kaadettu ja maata muokataan vain sopivasti , on lähtötilanne optimaalinen uudelle puusukupolvelle. Yksi tai kaksi ajoissa tehtyä raivausta riittää jatkossa. Kyllä se risukko ryöstäytyy näihinkin maisemiin ,jos annetaan lupa . Finsilvan tavoite on tuottaa puita eikä risukkoa.
Se on totta, että siellä missä kanerva kasvaa, täälläkin häviää vesakko nopeasti. Aikaiset raivauksethan on kehitetty juuri Keski-Suomen hirvipelkokuusikoista missä kanervan kanssa paremmin kasvaisi mänty. Ikävä kyllä rehevillä mailla ja siellä missä kuusi on taloudellisesti ja kasvullisesti perusteltumpi valinta rehevämälle kuin kanervikkoon niin raivaustyöt on kaksinkertaistunut turhan takia. Aivan kuin metsäyhtiöt käyttävät 1-vuotiaita taimi kaikista rehevimmissä paikoissa niin niitä ei ole edes enää varhaisperkausvaiheessa kun ovat heinään hukkuneet. Tuollaisissa kanervikoissa voi huoletta käyttää 1-vuotiaita taimia. Meillä on niin paljon viljelty männylle sopiviin maihin kuusia, että tuo pari aikaista raivausta ei ole ainut harhaluulo mitä sen seurauksena on syntynyt.
Voisit käydä seuraavaksi kuvaamassa kuusikkoa siellä missä rauduskoivu kasvaa todella hyvin?
Samaa mieltä olen jpjulkun kanssa. Männyille tahtoo kuusikon seassa käydä useimmiten huonosti. Hirvet syövät ne pilalle kaikessa rauhassa kuusten tarjotessa samaan aikaan sopivasti näkösuojaa. Männyt syödään jopa vain muutaman metrin etäisyydeltä tiestä! Siten ensiharvennuksen jälkeen ei montaakaan mäntyä tällaisella alueella ole pystyssä.
Kuvan taimikossa hirvituho ei nyt ole ajankohtainen, koska kuuset eivät vielä tarjoa riittävästi suojaa, mutta viiden vuoden sisällä riski on hyvin todennäköinen.
Ei tule ongelmaa silloinkaan. Lähistöllä vanhempia kuvioita käsitelty vastaavalla tavalla. Mänty ei kelpaa ,kun latvakasvus saa koko ajan riittävästi valoa. Sivuoksat alkavat maistua myöhemmin ja siitähän on vain hyötyä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Kohta ne istuttaa heinätkin, kun epäilevät, ettei niitä muuten tule. Nythän juuri uutisoitiin, että aivan hölmöläisen hommaa, minkä todistaa kaikki havainnot maastossa. Istuttamalla ei saa yhden puulajin metsikköä – kyllä se sen jälkeinen metsänhoito ratkaisee, mitä siellä lopulta kasvaa. Istutuksen tarkoitus on vain varmistaa nopea metsittyminen, kun laitetaan kasvukuntoiset taimet maahan – ei määrittää lopullisesti puulajisuhteita.
Eikös tuossakin kasva kanerva? Täällä se tarkoittaa, että kuusi on liian karussa kasvupaikassa. Maa ei näytä kauhea ravinteikkaalta jos männyt ovat noin pieniä. Kuuset saa alussa ravinteet alussa mättäästä ja edellisistä risusista ja oksista ja kasvu hiipuu kyllä myöhemmin. Jos vesakkokaan ei jaksa kasvaa niin huono on ennuste noilla kuusilla.
60- luvun alussa tällä kohtaa kasvoi kuusikko , jonka”serla” vaihtoi ajan henkeen sopivasti männiköksi. Nyt annetaan mahdollisuus sekä kuuselle että männylle ja vain jajoitetusti muille puulajeille. Ja kuten kuvassa ”siisti taimikko” ilmenee vastaavaa tapaa käytetään yleisesti Finsilvan metsissä. Säästöpuualueet ovat sitten oma lukunsa , joista löytyy kaikkea. Supervesakoita ei näy missään. Mistähän se mahtaa johtua? Hirvetkin ovat todistetusti kaikonneet.
No mistähän se mahtaa johtua? Ainakun näen kellertäävään taittavan kuusikon kanervikossa niin mietin, että ei kyllä näy vesakkoa et mihinkään sekin on kuivanut. Sitten mietin, että keski-Suomessa missä on valtava hirviongelma on tälläsiä kanervikoita missä vesat häviää nopeasti. Ons e ihmeellistä miten keski-Suomen hirvipelkokuusikoissaei vesa kasva.
Kun päätehakkuuseen mennessä koivut on kaadettu ja maata muokataan vain sopivasti , on lähtötilanne optimaalinen uudelle puusukupolvelle. Yksi tai kaksi ajoissa tehtyä raivausta riittää jatkossa. Kyllä se risukko ryöstäytyy näihinkin maisemiin ,jos annetaan lupa . Finsilvan tavoite on tuottaa puita eikä risukkoa.
Se on totta, että siellä missä kanerva kasvaa, täälläkin häviää vesakko nopeasti. Aikaiset raivauksethan on kehitetty juuri Keski-Suomen hirvipelkokuusikoista missä kanervan kanssa paremmin kasvaisi mänty. Ikävä kyllä rehevillä mailla ja siellä missä kuusi on taloudellisesti ja kasvullisesti perusteltumpi valinta rehevämälle kuin kanervikkoon niin raivaustyöt on kaksinkertaistunut turhan takia. Aivan kuin metsäyhtiöt käyttävät 1-vuotiaita taimi kaikista rehevimmissä paikoissa niin niitä ei ole edes enää varhaisperkausvaiheessa kun ovat heinään hukkuneet. Tuollaisissa kanervikoissa voi huoletta käyttää 1-vuotiaita taimia. Meillä on niin paljon viljelty männylle sopiviin maihin kuusia, että tuo pari aikaista raivausta ei ole ainut harhaluulo mitä sen seurauksena on syntynyt.
Voisit käydä seuraavaksi kuvaamassa kuusikkoa siellä missä rauduskoivu kasvaa todella hyvin?
Ei noita mäntyjä istutettu ole.
Samaa mieltä olen jpjulkun kanssa. Männyille tahtoo kuusikon seassa käydä useimmiten huonosti. Hirvet syövät ne pilalle kaikessa rauhassa kuusten tarjotessa samaan aikaan sopivasti näkösuojaa. Männyt syödään jopa vain muutaman metrin etäisyydeltä tiestä! Siten ensiharvennuksen jälkeen ei montaakaan mäntyä tällaisella alueella ole pystyssä.
Alueen taimikot ovat kestäneet laidunnuspaineet tuplana nykyiseen verrattuna. Ei siis luvassa merkittäviä ongelmia näillä”asetuksilla”.
Kuvan taimikossa hirvituho ei nyt ole ajankohtainen, koska kuuset eivät vielä tarjoa riittävästi suojaa, mutta viiden vuoden sisällä riski on hyvin todennäköinen.
Ei tule ongelmaa silloinkaan. Lähistöllä vanhempia kuvioita käsitelty vastaavalla tavalla. Mänty ei kelpaa ,kun latvakasvus saa koko ajan riittävästi valoa. Sivuoksat alkavat maistua myöhemmin ja siitähän on vain hyötyä.