Kommentit (10)

  1. Jees, kovaa kasvua ja turvemaata ilmeisesti. Ilmeiseti ilman arGrow:ta kun ei mainittu.

  2. Toissa kesänä minulla oli pari istutusta juhannusviikolla. Toisella kuviolla ehkä kolmasosa kuusentaimista kuoli kuivuuteen ja toisella en nähnyt yhtään kuollutta mutta en myöskään kasvua.

  3. Jos tuo on sellainen rehevä korpi, joka päästää hiilidioksidia 10 tn/ha/v, niin turve kannattaisi nostaa ja polttaa heti ja samalla korvata fossiilisia, sillä vapautuu se CO2 kuitenkin hitaasti. Sitten vasta laittaa kasvamaan metsää, joka alkaisi korvata polton päästöjä metsien kasvuun metaanipäästöjen jo loputtua ojituksen jälkeen. Nythän näistä rehevistä ojitusalueista lasketaan kaksinkertainen CO2-maapäästö edellisiin vuosiin verrattuna. Nousua valtakunnallisesti n. +4 M CO2-tonnista n. +8 M CO2-tonniin.

  4. Onko taimien kehitys koko uudistusalalla samaa luokkaa?

  5. Ei ole käytetty argrowta. Mielessä kyllä kävi istutuksen jälkeen, että olisi ollut hyvä mahdollisuus kokeilla.

    Paikat missä taimet ei joutunut heinien/horsmien varjostukseen on tätä luokkaa. Eli noin 2-2.5ha tältä 4 ha alueelta.
    Varjostukseen joutuneet taimet on kasvaneet, sanotaanko normaalimpaa tahtia. Toivottavasti ensi kesän heinäys antaisi niille yhtä tymäkän kehityksen.

  6. Olen tässä 2000-luvun alusta alkaen tehnyt päätöksen ettei yhtään kuusikkoa uudisteta enää kuuselle. Lehtipuuta on kuusikoiden pohjiin nyt istutettu noin viidenkymmenen ha:n aloille jos tämän vuoden kaupat laskee mukaan. Ensimmäisiä on toki jo päätehakattu niistäkin.

  7. Koivu on hyvä vaihtoehto, mikäli eräät tekijät antavat myöden. Tälle kohteelle koivikko olisi ollut ykkösvaihtoehto, mutta alueen toimiessa hirvien kesä ja talvilaidunalueena kuusi oli ainut mahdollinen vaihtoehto.

    Mutta kuten kuvasta näkyy, on alue muokattu harvaan. Kuusta meni alueelle laskennallisesti 1600 kpl/ha ja toivon mukaan loput 200-400 runkoa tulisi lehtipuusta.

  8. Noh, se toivo sitten on aika huonoa jos siellä hirvet steppaa alvariinsa. Ne kyllä sotkevat kuusen taimiakin huomattavan määrän vinoon ja jopa maan sisään. Paljon häirintää alueelle (käyntejä) ja aina kun tuoreita jälkiä perässä ajoa hiukan matkaa. Alkaa maisema muuttua hirvillä. Myös kaikkea krapisevaa esim. muovisäkkejä kepin nokkaan tai jotain muuta. Kekseliäs säästää paljon metsää hirvien tuholta.

  9. Oko ykköskuvassa sama taimimateriaali ?

    Meillä istutettiin neljä vuota sitten ruotsalaisella alkuperällä olevilla taimilla Omt:n kasvupaikkaan. Pitkän huiskeat kuusentaimet olivat jo ensimmäinen kasvukauden aikaan oikein hyviä, mutta seuraavan kevättalven hanki painoi noin 10 % taimista pitkälleen. Juuresta taittuneista osa kyllä jatkoi kasvua, mutta mutka jäi taimen tyveen.

    Kokonaisuutena ruotsalaiset taimet on kasvaneet oikein hyvin ja ovat nyt pääsemässä jo heinältä ja horsmilta karkuun, nopen alkuhehityksen johdosta. Heinäämis tarve oli vain toisena ja kolmantena kasvukautena paikottain.

  10. Kyllä, samoja taimia samalta aukolta.

Metsänhoito Metsänhoito