Kommentit (29)

  1. Melko paksua oksaa pukkaa männyt rehevällä kasvupaikalla. Mutta jättäisin silti jonkin verran mäntyjäkin jos on MT-pohjaa. Sekapuusto pärjää paremmin jos tulee liikalämmintä ja kuivaa.

  2. Juuri tuommoista pitkän oksavälin omaavaa mäntyä nykyisin käytetäänkin. Eihän oksat ole mikään ongelma, ne voidaan helposti poistaa. Kitukasvuinen ja pihkainen mäntyä ei taasen sovellu oikein mihinkään.

  3. Minulla on omt-savimaalla nättejä järeitä mäntyjä kuusikossa. Se on ehkä ääritapaus, mutta mt:llä voi hyvin mäntyä kasvattaa. On se silti tarkkaa hommaa, ettei tule etukasvuisia tai liian varjossa kituvia. Mutta sekapuustoa kannattaa tosiaan suosia. Siitä pääsee helposti eroon, jos alkaa näyttää liian huonolta ja pystykarsinnalla T2- ja ehkä vielä 02-vaiheessa on mahdollista laatua korjata. Seurantaa kasvatus kyllä vaatii eli ei voi tässä vaiheessa jättää 10-20 vuodeksi kasvamaan ja palata sitten katsomaan, joko alkaisi olla harvennuksen aika.

    Taimivaiheessa puulajin suosimisessa täytyy miettiä menneitä. Jos on juurikääpää, suosin mäntyä ja koivua enemmän kuin muulloin. Tuossa kuuset on hiukan mäntyä edellä, joten ennuste mäntyjen osalta on mielestäni hyvä, ellei hirvet tule ja pilaa niitä. Siihen auttaa Trico.

  4. Savimaalla tuppaa olemaan lenkoa ja lylystä mänty.

  5. Itse raivaisin vain lehtipuut pois…

    Myöhemmin kun pahin hirvituhovaihe on ohi niin voi tehdä lopullsen valinnan mitä kasvattaa…

  6. Sellupuuta jos haluat kasvattaa niin jätä. Mänty saisi tuollaisessa kuusikoissa olla hieman takamatkalla niin laatu pysyisi aisoissa. Itse olen jättänyt parhaat siemensyntyiset männyt kuusentaimikoihin kuten myös rauduskoivuja jotka lähtevät mäntyäkin alenpaa. Yritän aina kun mahdollista saada aikaan metsän jossa lehtipuuta olisi noin vajaa kymmenesosa.

  7. Jättäisin mäntyä sekapuuksi niin paljon kuin mahdollista. Lähteehän ne tarvittaessa ensiharvennuksessa pois. Taimikon harvennus kuitenkin riittävän voimakkaana. Kuusta on kaksi-kolmekymmentä vuotta istutettu niin paljon, ettei se voi olla näkymättä puun hinnassa ylitarjonnan kautta tulevaisuudessa.

  8. Sekaistutuksen tulosta. Jättäisitkö männyt vai kuuset, oikeneeko tyvet?

    https://aijaa.com/eTFGdK

  9. Tärkeintä tuossa ois huolehtia siitä, että koivu ei pääsis pieksämään noita havupuita pilalle. Samalla kun raivaalee nuita koivuja, vois katkoa nuita mäntyjen alaoksia.

  10. Jätä männyt pääsääntöisesti sekametsän aikaan saamiseksi.Kyllä viimeistään ensiharvennuksessa sitten lopullisen valinnan voi tehdä.Usein hirvet hoitavat osan ja kilpailu ksavutilasta myöskin.Moton koura kyllä pitäisi väliin mahtua,jos ei niin sitten mänty turvalleen.

  11. Jos kasvupaikka kuuselle sopiva niin ei kait jalostettuja kuusen taimia ole järkeä kaadella luontaisen männyn vierestä. Mutta sinne tänne tietysti mäntyä jättäisin missä tilaa on.

  12. Onko tarkoitus tekaista nyt perkaus? Minusta hieman ikäänkuin tarpeetonta vielä. Jos sen tekee, niin kaikki lehtipuu pois.
    Taimikonharvennuksessa aikanaan sitten laatu edellä, samoin ensiharvennuksessa.
    Kuusikko näyttää hyvälaatuiselta, Pohja on varmaan sille sopivaa.

  13. Ei tuossa vielä mitään perkausta välttämättä tarvi tehdä. Voi tietysti, jos halua ja intoa on, ottaa liian lähekkäin kasvavista toisen pois ja lehtipuista havupuita haittaavat myös. Mäntyjä tulee kuusten viereen usein helposti, kun on tehty laikkumätäs (tai kääntömätäs) . Itselläni on yksi samanlainen taimikko. Parempi laatuinen puu mä/ku jää jäljelle aikanaan th:ssa.
    Nuo männyt kasvaa suunnilleen samaa tahtia istutuskuusten kanssa jos ovat nyt saman pituisia.

  14. Jättäisin ensiharventajan valinnoiksi. Eli kasvatus tuollaisenaan siihen asti.

  15. Samoilla jättämisen kannoilla. Taimikon harvennukseen tuohon ei pitäisi liian aikaisin sotkeentua. 6-7 metrin pituusvaiheessa vasta, joka on karsinut liikaa oksaisuutta männyltä.

  16. Sanoisin näin, että säästäisin kaikki männyt, mitkä tuolta löytyy. Säästää uudistamiskustannuksissa 65 vuoden kuluttua ja vähentää erilaisia tauti/ilmastoriskejä.

  17. Puista tulee toispuoleisia , jos kasvavat liian pitkään ihan vierekkäin . Ne jäävät kaatuu tod. näk. eh:n jälkeen jossain vaiheessa tai lumi painaa vinoon. Semmonen ohje metsurille on ollut , että alle 1 m päähän toisesta ei pidä jättää puuta th:ssa. Männikössä ehtii sen tehdä vielä n. 6-7 m pituudessa.

  18. Tuo on vieripuissa huomioitava

  19. Aika vähäinen ongelma tuon toispuoleisuuden suhdanne. Onhan näitä minullakin jo monetkin harvenneltu eikä niissä mainittavasti ole tuulituhoja tullut. Joku aina koneellisen harvennuksen jälkeen tuppaa kaatumaan mutta ei ne aina niin kovin mainittavia määriä ole.

  20. Jos on metriä lähempänä toista puuta niin huonompi pois. Yleensä olen ottanut männyn ja koivun jos kuuselle istutettu. Koivun jos haluaa jättää aukkopaikkaan niin mieluimmin hiukan lyhyempi tai korkeintaan saman pituinen kuin istutettu taimi on. Ylispuu koivut kannattaa jo hyvissä ajoin poistaa.

  21. Näyttäisi olevan jo 3 metrisiä kuusia. Tekisin kemerahakemuksen taimikonperkauksesta ja jättäisin pystyyn kaikki yksirunkoiset ja muutoinkin hyvät kuuset ja poistettavan kuusen tilalle suoria mäntyjä tai lyhyitä koivuja. Tavoitetiheys 2000 runkoa/ha, kuitenkin jos kuusien osalta jää harvaksi ja mäntyjä joutuu enempi jättämään, voi niitä jättää ryhmänä aavistuksen tiheämpään, vaikka 1,5 metrin välein 3 puun rypäs kahden epäonnistuneen kuusen tilalle ja tällä kohdalla tiheys sitten hieman yli 2000/ha. Kuusentaimikon arvo on suurempi kuin männyntaimikon ja tässä vielä jalostetut kuuset, ei kannata pähkäillä hyvän kuusen vieressä kauaa. Kun noita kuusia kuitenkin pitää silti poistaakin laadun takia, kannattaa mielestäni raivata nyt, niin saa vielä helposti lyhyeen kantoon. Firmat teettää kuusentaimikon varhaisperkuun aina, jopa alle metrin mittaisena, tavoitetiheyteen 2000kpl/ha.

  22. Hyvältä näyttää. Kuusen laskennallinen tuotto on tuossa maapohjassa selvästi paras. Jos tuhoriskit pelottaa, niin mäntyä sekaan. Se on ikään kuin vakuutusmaksu. Leikkaa parhaan tuottopotentiaalin, mutta pienentää riskejä.

  23. Onpa ihme kun hirvet eivät ole noita napsineet. Ne hoitavat kyllä noiden mäntyjen latvojen typistyksen. Sitten voi raivaussahalla hoitaa loput. Niin käy ainakin meillä päin, sekametsä kasvatus ei onnistu.

  24. Muistanpa ajan jolloin Toloppa kovasti puolusti isoa hirvikantaa eikä ymmärtänyt ollenkaan metsästyksen kritiikkiä. Tuon jo voisi tulkita ehkä hirvinegatiiviseksi kannanotoksi. Onko potkittu seurasta?

  25. Hirven typistämät männyt kannattaa jättää hirville. Niitä ei kannata mennä raivurin kanssa kaatelemaan. Hirvet tulevat niihin uudelleen.

  26. Sekametsän kasvatukseen minäkin tähtäisin, kun kerran tarpeet on olemassa. Viljavien maiden kuusikkojen mäntysekapuuston ongelmana vaan näyttää olevan se, että jos männyllä on reilusti kasvutilaa, laatu kehittyy huonoksi. Jos taas varjostusta tulee sivulta enemmän, latvus supistuu tupsuksi aikanaan.

    Liian lähekkäin puita ei pidä jättää kasvamaan, kuten todettu. Taimikon harvennuksen ajoittamiseen huomauttaisin, että jos sen jättää myöhäiseen ajankohtaan, juurikääpäriski on viisasta ottaa huomioon. Eli tehdä harvennus näihin aikoihin tai varhaskeväästä.

  27. Juurikääpä tosiaan kannattaa raivauksen ajankohdassa huomioida. Riippuu tietysti missä ollaan. Etelässä rannikon lähellä voi lunta olla sen verran vähän, että koko talvi on tehokasta raivausaikaa.

  28. Aloittajan kommentti: tulipa paljon hyvää oppia monesta näkökulmasta. Kiitos. Ymmärsinkö oikein, että taimikon harvennuksella 2000/ha tiheyteen ei vielä ole kova hoppu. Havuja haittaavia koivuja olen juuri poistamassa, samoin aivan terveen kuusen kyljessä olevia mäntyjä. Vai harventaisiko nyt vähintää tuohon metriseen taimiväliin? Hirviä alueella on, pihlaja näyttää maistuvan ja jokunen kuusikin on taitettu. Männyt ovat säästyneet kuin ihmeen kaupalla. Selkeästi aukkopaikoilla kasvaviin mäntyihin olen Tricolia ruiskutellut.

  29. Avasit tämän ketjun kysymällä: Tuleeko näistä räkämäntyjä?
    -Vastaukseksi sanon: Ei tule, ne ovat jo räkämäntyjä, jos ne kaikki ovat kuvassa esiintyvän näköisiä.
    Jos et kauheasti himoitse perkaustukirahoja, niin anna kasvaa vielä ja hoida taimikonharvennuksena tyheyteen max 2000 r/ha. Niin se vaan menee.

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat