Kommentit (47)

  1. Miksiköhän joka runkoa on pystykarsittu?

  2. Ei sentää kaikkia. Osan on hoitanut luonto. Isäntä halua pitää metsänsä tuottavana ja siistissä kunnossa .

  3. Liki 2/3-osa karsittu turhaan, kun ensiharvennuspuita ei kannata karsia. Säästöpuuryhmät ym. monimuotoisuusasiat on unohtuneet. Voisi jo th vaiheessa ottaa huomioon. Viimestään ennen raivausta.

  4. Eiköhän se ensimmäinen monimuotoisuustoimenpide tapahtunut jo siinä vaiheessa ,kun kuvan parin hehtaarin kuvio kulotettiin. Annetaan myyntipuiden kasvaa siellä ,missä niille on parhaat kasvuedellytykset. Lähistöltä löytyy monimuotoisuutta ihan riittämiin. Lampi ja puro suojakaistoineen ja peitteisyyttä niiden lähistöllä.

    Mitä pystykatsintaan tulee ,ei läheskään kaikkia ole karsittu. Ne ovat karsiutuneet itsekseen ,kun puuston tilajärjestys on tasainen.
    Kokonaan toinen tilanne oli aikanaan vähän erikoisemmalla kohteella ( josta kuvia kuvasivustojen alussa) . Metsä kasvoi sakeanaan aluskasvosta. Vain sormenpaksuiset risut oli saatu poikki ja kirsikkana kakun päällä….joka helkkarin moniväärä räkämänty oli karsittu viiteen metriin samoihin korkeuksiin yltävien ja reilun tuuman paksuisten aluskasvoskuusten keskeltä. Joku oli ilmeisesti markkinoinut energiapuuvaihtoehtoa( mhy?) ,mutta työohjelmassa luki lopulta ”normaali harvennus” ilman energiajakeita. Saatiin kuitenkin merkintä ,että oli raivattu, kun sormenvahvuiset räipät oli sahailtu poikki. Tuhansia paksumpia törötti työtä haittaamassa. Myös sitä pystykarsintaa.

  5. Se on kyllä varmaa, että ei ole itsestään karsiutunut. Mutta jokainen saa omilla mailla tehdä mitä haluaa ei kait siitä haittaakaan ole. Sehän olisi selkeä merkki harvennettavasta puusta, kun jättää karsimatta?

  6. Juuri noitahan ne piiperoitten itkemät puupellot aivan konkreettisesti ovat. Eihän noissa kieltämättä luonto loista kuin poissaolollaan. Mutta jokainen taaplaa tyylillään.

  7. Tuosta ennakkoraivauksesta sen verran ,että kuvassa ajoitus on osunut kohdilleen. Hakkuuta ei ole toteutettu heti raivauksen jälkeen . Puiden on annettu kasvaa ainakin yksi kasvukausi raivauksen jälkeen. Varjostava tiheä puusto vie pahimman terän kantovesojen kasvusta ja kuivattaa osan kannoista kokonaan.
    Katselin tänään parikymmentä vuotta sitten ennakkoraivaamaani ( 8 ha:n alue totaalisesti) ja sen jälkeen toiseenkin kertaan harvennettua männikköä. Näytti ihan samanlaiselta tuhelikolta ,kun aloittaessani raivausta ennen ensimmäistä harvennusta. Hakkuu välittömästi raivauksen jälkeen ei välttämättä ollut paras mahdollinen ratkaisu. Lehtipuuiden kannot tilaa ja valoa saatuaan tuottivat seuraavalla kasvukaudella valtavan ”sadon” ja ikuisen raivauskierteen. Kasvupotentiaalia riittää, kun laaja juuristo on valmiina täynnä ravintoa ja valoa runsaasti harvennetussa metsässä.

  8. Kyllähän tuollakin alueella tulee lehtipuuta riittämään mäntyjen ensiharvennuksen jälkeen. Siellä raivaussaha soi kovasti myös ennen 2. harvennusta! Jos lehtipuut oikein kovasti kasvavat, siitä tulee vielä giljotiinikorjuulla hoidettu energiapuukohde!

  9. Eipä tule,kun ei vielä tähän mennessä ole tullut siitä 20 vuotta sitten raivaamastani kohteestakaan. Onkivapoja riittää ,mutta energiapuukasa ei niistä paljon kasvaisi. Kuvassa pahin kasvupyrähdys jäi viime kesään. Juuriston vararavinto on syöty.

  10. Suorittavalla on kovin optimistinen suhtautuminen palstan tulevaan raivaustarpeeseen. Ensiharvennuksen jälkeen valoa ja ravinteita riittää lehtipuille runsaasti. Sitten kun 2. harvennus on 10-15 vuoden kuluttua, raivataan taas. Päätehakkuu on siitä reilun parinkymmenen vuoden jälkeen, ja silloin raivataan jälleen!

  11. Suorittava on vaan hyvä ja laittaa arvovaltaisen kirjelmän maa- ja metsästystalousministeriöön, että nuoren metsän hoidon toteuttamisajaksi tulee jälleen kaksi vuotta. Sillä saat ennakkoraivauksen aiemmaksi. 😀

  12. Visalle vastaan ,että vesottuminen riippuu ratkaisevasti siitä ,tehdäänkö raivaus välittömästi ennen hakkuuta. Jos vuosi tai pari on väliä ,vesominen tyrehtyy nopeasti mäntyjen kasvun tehostumisen ja varjostuksen lisääntymisen seurauksena. Mikäli hakkuu tehdään heti ,kasvu räjähtää ,koska valoa ja ravinteita on runsaasti tarjolla.
    Jos kuvan palsta olisi ollut omani , olisin nykytiedon valossa tehnyt raivauksen vielä aikaisemmin. Pienemmät kannot tuottavat niukemmin vesoja ja kuivuvat kilpailussa parissa vuodessa.

  13. Hyvin hoidettu metsä, omistaja on ajankulukseen karsintaakin tehnyt. Kuten täällä tapana on, jotain ”vikaa” kuvien metsistä tuppaa löytymään. Hirville ja jäniksille koivun vesoja särpimiksi hiukan kasvamassa.

  14. Onkohan motokuski samaa mieltä, jos karsii vain säästettävät puut? Pääsääntöisestihän suorittavan mielestä isäntien työ on tehty väärin.

  15. Kerran kävin pystykarsimassa harvennushakkuualueella poistettavia kuusia. Ei motokuski tajunnut niitä ottaa, olisi pitänyt nauhoittaa. Kyllä kyrsi.

  16. Suoriutuva:”Mitä pystykatsintaan tulee ,ei läheskään kaikkia ole karsittu. Ne ovat karsiutuneet itsekseen ,kun puuston tilajärjestys on tasainen.”

    Mitä tuohon sinun väitteeseesi tulee, niin silkkaa valetta koko tarina.
    Tuollaiset männynoksat eivät karsiudu pinnanmyötäisesti itsestään, kyllä siinä sahaa tarvitaan.
    Tuossa on karsittu lyhyellä varrella kaikkien tyvet, mutta kun pitäisi karsia AINA niin pitkälle, että tulisi edes minimimittainen tukki.
    Ja karsittavien runkojen määrä MIN. 400 r/ha, MAX. 500 r/ha.
    Ne rungot jotka karsitaan, vedetään samaan korkeuteen, eli toinen kierros sen verran korkealle, että kolmannelle kierrokselle jää kolme kiehkuraa ja ollaan jopa yli 55 dm:ssä.

    Jos Mopokuski ei erota karsimattomia runkoja karsituista, on jokin seikka pahasti pielessä.

  17. ” kävin pystykarsimassa harvennushakkuualueella poistettavia kuusia ”… Mihin lisä-arvoon tuo on perustunut? 🙂

  18. Kaikkia ei todellakaan ole karsittu . Tunnen nimittäin koko kuvion tilanteen. Mitä pahaa muuten siinä on ,jos edes joku pitää palstansa siistissä kunnossa? Entinen motokuski myöskin ymmärtää ,mikä merkitys hyvällä näkyvyydellä on työn onnistumisen kannalta .
    Sama koskee hirvestyskarrastusta. Hirvi ei pääse yllättämään tullessaan tietä kohti passiin. Niitä hoitamattomia kuvioita ja tienvarsia on aivan riittämiin ,joissa hirvi pääsee hiipimään tien poskeen metsän suojassa ja on sekunnin murto-osassa tien yli ennen ,kun metsästäjä ehtii edes tajuta ,mikä siitä meni. Voi hyvinkin olla ,että hirviharrastaja on ajatellut pystykarsintaa myös jahdin helpottamisen näkökulmasta. Taitaa kaverilla olla eniten lovia kiväärin perässä koko porukasta ,joten tietää ,mitä tahtoo.
    Minulle riittää ,että puita kasvaa tasaisesti oikeassa tiheydessä ja seuraava työvaihe on vaivaton toteuttaa.

  19. Olen karsinut ylimääräisiä runkoja, alkaen T2/02 vaiheen puustosta. Pystyykö tuossa vaiheessa leimaamaan kuvion puut oikein, sitäkin kannattaa miettiä. Tuleeko matkan varrella lumituhoista katkenneita latvoja, kaluaako hirvi kuoret jne. tai onko muuten vaan valittu jätettävät puut oikein. Mahdollisuuksia on paljon ja ihan hyvä on olla valinnanvaraa, paitsi tietysti niillä supermiehillä, joiden kristallipallo näkee yksityiskohtaisesti 15 vuoden päähän, eivätkä muutenkaan tee virheitä.

  20. ” kävin pystykarsimassa harvennushakkuualueella poistettavia kuusia ”… Mihin lisä-arvoon tuo on perustunut? ?

    Ei ihme, jos motokuskikin oli ollut hämmentynyt ja ottanut väärät puut.

  21. Halusin helpottaa kuskin työtä ja karsin oksat, jotta olisi parempi näkyvyys puun juurelle. Rungoissa oli mutkia, joten olisi luullut käsittävän, että kyse oli työ helpottamisesta. Mutta kun tärkeintä on kännykkään puhuminen, työnlaatu ei kiinnosta, onhan tuo todettu jo monilla foorumeilla.

  22. Oksittu lengot, että hakkaaja näkisi, että olisivat poistetavia. Olisi kai nuo poistettavat voinut näyttää helpommin, vaikka laittamalla niihin nauhat oksiin ja kertoa ne nyt ainakin poistetaan, kun niistä ei tule tyvitukkia.
    Minä olen leimannut jätettävät puut nauhoilla puun ympäri, että ainakin kaikki tyvitukkipuut jäisivät ensiharvennuksessa pystyyn.

  23. Meilläpäin motomies soittaa tai laittaa viestiä aina ennen työn aloittamista, jotta em. tapaisia epäselvyyksiä ei tapahtuisi. Näkyy olevan eri käytännöt eri puolilla valtakuntaa.

  24. Kun on kunnolla raivattu , ei tarvitse soitella. Näkövavaintoon se valinta perustuu , ei puheisiin . Parasta jätetään ,jos on valinnanvaraa . Koko ajan seuraillaan ennakoivasti mahdollisia vikoja jo edelliseltä uralta käsin. Pusikkoisilla kohteilla napataan se runko ,joka on parhaiten hollilla.

  25. Eikö Keski-Suomessa todellakaan ilmoiteta metsänomistajalle puunkorjuun aloittamisesta? Täälläpäin ilmoitetaan myös metsänhoitotöiden aloittamisesta. Eikö se olekaan vakiintunut valtakunnallinen käytäntö?

  26. Kyllä Mopokuski soitti, kun oli tullut lavetinj kanssa kohdalle. Minä kysyinkin häneltä, että mitä halvattua sää tänne soittelet?
    Sanoi olevan sellainen käsky firmasta.

    Kuski on meikän entinen opetuslapsi ja tiedän, että hän on parasta A ryhmää, ei tarvise meikältäkään neuvoja. Varastopaikka oli sovittu ostajan kanssa .

    Täällä on Mopokuskeilla vaatimukset, että pitää olla näkökyky ja puuntuottamisen perusteet opetettuina.
    ”napataan se runko ,joka on parhaiten hollilla.” Tuollaiset kuskit on jo ajat sitten häädetty sadan kilometrin päähän!

  27. Hakkuuohjeet löytyvät kirjallisina työohjelmasta ja työmaan aloittamisesta ilmoitetaan tekstiviestillä.

    Tarkennan jätkälle ,että näköesteen takana/sisällä oleva runko todetaan aina hyvälaatuiseksi ja otetaan se runko , johon näkyvyys on esteetön. Ei sen ihmeellisempi asia. Kuvan esimerkissä voi tehdä aina oikean ratkaisun , kun näkyvyys on riittävä.

  28. Jätkällä taisi jäädä ura keskoseksi ,kun noin konemiesten kmmentit hiertävät mieltä. Olisi ne patistelleet eläkkeelle jo vuosia aikaisemmin ,jos jälki ei olisi kelvannut. Hyvä työjälki oli firman tavaramerkki ja palvelin sitä firmaa 18 vuotta ja neljä vuotta pidempään ,kun normaali eläkeikä olisi edellytynyt. Ja tulihan sitä liki 40 000 tuntia motoa ohjastettua. Mikä mahtaa olla jätkän kokemus sillä saralla?

  29. Suorittava: ”Kuvan esimerkissä voi tehdä aina oikean ratkaisun , kun näkyvyys on riittävä.”

    Nyt kun kaikki on oksittu, niin ei kai siitä voi päätellä mitkä on tarkastettu ja tyvitukiksi todettu. Tuonnehan jää yhtä monta lenkoa kuin suoraakin. Jos oksisi ainoastaan ne, jotka ovat suoria jätettäväksi tai sitten kieroja poistettavaksi, kun sitäkin tehdään, niin niitä parhaita puita jäisi enemmän. En usko, että hakkaaja pystyy päättelemään yhdestä suunnasta on runko suora vai lenko. Mitä minä olen jalkamiehenä leimannut, niin kyllä siinä puuta pitää katsoa monesta suunnasta, ennen kuin se suoruus selviää ei vain yhdestä suunnasta.

  30. Mitenköhän olisi käynyt, jos vaikkapa meikäläinen olisi lähettänyt samantapaisen kuvan? Olisi saattanut suorittavan kommentit ollakin aivan toisenlaisia. Siinä mielessä suorittava oli kyllä rehti, että kertoi pystykarsinnan yhteyden hirvenmetsästykseen.

  31. Visa olisi kyllä kelvannut mannekiiniksi ihan kuvan etualalle , jos vastaava näkymä olisi nähtävissä Visan energiakohteella. Rungoissahan on riittävästi kokoa tehdä työ kannattavasti. Ei ole myöskään syytä epäillä motokuskin hyvää motivaatiota päästessään työstämään kuvan kaltaista palstaa.
    Tämän palstan omistaja (ex motokuski) kärsi aikansa motivaato-ongelmista joutuessaan taistelemaan risukoissa leipänsä eteen ja vaihtoi lopulta alaa. Pääsi jopa parempiin hommiin. Ja taas lähti osaava ammattilainen alalta .

    …mutta vielä tuosta huolellisesta pystykarsinnasta. Siinä ”karvaistenkin” tyvien karsimisessa on ihan oikea ajatus takana. Se tyvi on kuitenkin karsittava ja tyveä on hinkattava moton kouralla edestakaisin tätä tehtäessä ,jotta pinta saadaan oksattomaksi mittausta varten. Tämä edestakainen liike puolestaan pienentää joka kerta pölkyn läpimittaa ja läpimitta alkaakin juosta käytännössä kuoren alta ,kun kuori on kulunut pois edestakaisen hinkkaamisen seurauksena. Puhutaan prosenttien mittatappiosta.
    Toisessa tapauksessa puu survaistaan menemään terien läpi sellaisenaan ,jolloin oksantynkä tai useampi aiheuttaa häiriön mittalaitteeseen. Käytännössä puu on kulkenut tässä tapauksessa pidemmän matkan ( 10cm-150cm) mitä mittalaite näyttää ,kun mittapyörä ei liiku ja ylijäämä päätyy integraatille lahjaksi sekä mo:n ,että tekijän osalta. Ongelma koskee erityisesti kuusikoita ,joissa sitkeitä oksia on tyvelle saakka. Tolopaisen pystykarsinta ei ole ollut lainkaan huono ratkaisu tässä suhteessa.

  32. Jotakin on menny pahasti alakukasvatuksessa pieleen, kun yritää pystykarsinnalla peittää virheitä.

  33. Noinhan se on että motomitta on epätarkka oksasissa puissa. Sitä ei saattanut suorittava myöntää aikoinaan motomitasta ketjussa jossa asiaa puitiin .

  34. Ei ole mita vika ,jos käsiteltävä materiaali on huonolaatuista. Motoa tarkemman mitan antaa vain upottaminen ja pituuden kohdalla vain mittanauha tai laaser. Tukin kohdalla kriteerit ovat tiukat. On osuttava sentin tarkkuudella katkaisuikkunaan ja sekin ensimmäisellä kerralla. Pienikin edestakainen liike voi vaikuttaa mitan oikeellisuuteen ja tuloksen paljastaa vasta sahan laaser. Raakit lasketaan laaserin tulosten perusteella .

  35. ”..on epätarkka oksaisissa puissa..” ollee epäilijällä jäänyt kokemus vanhojen huoltamattomien pikku räpsyjen tappikarsinnoista. Nykyaikaisissa sopimuskoneissa sellainen peli ei ole mahdollista.

  36. Suorittava itse kertoi edellisessä kommentissa miten on. Lue tekstit tarkemmin.

  37. Yleensä puu jossa koneen mitta on hieman epätarkka on jo sellaista paskaa ,että joutaa suoraan kuitukasaan. Pienien kourien mitta on luonnollisesti epätarkin, muten mehtäukko totesi. Ei riitä puhti karsintaan eikä voima pitämään kouraa kunnolla vähänkin oksaisemmassa rungossa kiinni.
    Eipä taida sille motomitalle olla tänä päivänä kuitenkaan parempia ja toimivampia korvaavia menetelmiä. Normaali rungoilla kuitenkin erittäin tarkka.

  38. Nyt tuli hyvää tietoa suorittavalta moto mitasta. Lopetan heti myynnin kesäkohteissa, kun siellä irtoaa kuori ja tappiota tulee metsänomistajalle useita prosentteja.

  39. Yhä vahvemmin tuntuu siltä, että halvimmaksi tulee antaa motokuskille lahjakortti optikolle… Vähän aikaa sitten riitti ennakkoraivaus, sitten ennakkoraivaus pari vuotta etukäteen, nyt vielä pystykarsinta ja huolella, varsinkin jos meinaa vielä saada oikean mittaustuloksenkin! Bonuksena karsinnasta vielä hirvetkin saa ammuttua, vaikka niitä ei paljoa olekkaan tai ainakaan ne eivät syö puita. Herraisä jos savolaiset konekuskit ois näin hankalia!!

  40. Kyse oli vain siitä ,että tartuttaessa oksaiseen tyveen se on karsittava ensin ja karsinnan jälkeen vietävä koura uudelleen tyvelle ja tehtävä nollausahaus. Tämän jälkeen mittauksessa ei ole ongelmia ,kun ylimääräistä tavaraa ei ole puun rungon ja mittapyörän välissä. Nila-aikaan mittaus on ihan tarkka , jos runkoa ei tarpeettomasti hierota edestakaisin. Tämän jälkeen koura on vietävä aina uudestaan tyvelle ,nollattava mitta ja tehtävä uusi yritys. Näin ei kuitenkaan alvariinsa tehdä ,kun automatiikka on kunnossa.
    Vanhempi polvi muistaa senkin ajan ,jolloin metsuri kaatoi puut motolle. Tehtävänkuvaan kuului karsia tyvi vähintään 2 metrin matkalta ,jos tyvellä oli oksia. Nykyisin karsintaa ei voi toteuttaa eikä sitä vaadita. Jos mo sen tekee ,ei siitä toki haittaakaan ole. Omia puitaan karsii.

  41. Mistähän se mahtaa johtua, että puissa on oksaisia tyviä? Sellaisia ei ole meilläpäin juurikaan ollut.

  42. Taitaa oksakulmista päätellen johtua osittain geeneistä ja toisaalta rehevästä maaperästä. Löytyy tuosta taaempaa karummalta kohtaa ihan oksatontakin. Pari sataa metriä kuvanottopaikasta oli pakkohakkuusen joutunut räkämännikkö jossa runsaasta muusta kasvustosta riippumatta mäntyjen oksakiehkurat ulottuivat maahan asti. Tilkkeenä kasvoi kampiakselikoivuja. Nelikymppisenä Äänekoskelle ja uutta/kuusta tilalle. Siitäkin laitoin 3 vuotta sitten ihan kuvan ja raati päätti ,että syyllinen moiseen oli hirvi. Eipä ole kelvannut tämäkään ,vai miltä näyttää?

  43. Nyt pamahti kymmeniä jos ei satoja moto kuskeja kortistoon. Kukaan ei anna puitaan ilmaiseksi kesällä. Kunnia siitä vanhalle luottamus miehelle. ?

  44. Se ,että sikari ei ole perillä asioista ,ei tarkoita ,että kaikki ajattelisivat samoin.

  45. En varmaankaan ole perillä kaikista asioista, mutta ymmärrän kyllä lukemaani sujuvasti. Se, että puuta hierotaan tarpeettomasti edes takas niin on kertomasi mukaan myyjälle iso menetys. Tämä korostuu kesähakkuissa, kun kuori irtoaa helposti. Niinpä en myy niitä, jos ymmärrät mitä tarkoitan.

  46. Normaalilaatuisten puiden kohdalla ei ongelmia . Ei tarvitse vedellä eestaas. Lisäksi käytetään kourissa kesäsäätöjä ja kontrollimittauksilla varmistetaan ,että kone mittaa oikein . Ei syytä paniikkiin….paitsi jos käytössä on liian pieni koura puiden kokoon nähden. Sama koskee alustakonetta.

  47. Vaikkapa puita ei pystykarsitakaan(!), leimikoissa on aniharva sellainen kuiturunko, johon on jäämässässä tyveen karvoja. Nykyiset 5-teräiset kourat joissa on pitoa,otetta ja vauhtia, oksat lähtevät ryppyilemättä. Teroituskulnat ovat tietysti oltava oikein kuin myös paineet.

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat