Pellolle noin 1990 istutettu visakoivikko. Istuttaja kuollut noin 1995 ja jälkipolvi tehnyt kerran polttopuusavotan. Suurin osa ”niistä mutkaisista koivuista” lähti silloin. Nyt vielä joitakin jäljellä mutta pahasti puristuksissa. Tiedonkulku ei ole helppoa. Visapökkelö tietysti monella tapaa arvokas. Käyn tämän naapurissa harvoin joten ei pysty paljon ohjeistamaan. Olen kyllä heille kertonut että esi-isä on visakoivua istuttanut ja vaatii eri hoidon
Visakoivulle on aivan omat kasvatusohjeet, joita pitää noudattaa alaken istutusmallista, joka on aivan omanlaisensa.
Myös oksien leikkaaminen liittyy visusti visan kasvattamiseen. Vääränlainen kasvatus – harvennusmalli pilaa käytännössä varmasti 70 prosenttisesti hyvätkin mahdollisuudet.