Kylvö tehdään koneella, istutus käsityönä

Luke: Metsänviljelyala kasvoi viime vuonna kuusi prosenttia edellisvuodesta, hakkuuala seitsemän.

Metsänviljelyala kasvoi viime vuonna kuusi prosenttia edellisvuodesta, tiedottaa Luonnonvarakeskus.

Kaiken kaikkiaan metsää viljeltiin 109 000 hehtaarin verran. Siitä 83 000 hehtaaria istutettiin ja 26 000 hehtaaria kylvettiin. Yksityismetsien osuus viljelypinta-alasta oli 80 000 hehtaaria.

Kylvön ja istutuksen osuudet ovat säilyneet muuttumattomana. Konekylvön osuus on 2000-luvun aikana noussut 50:stä nykyiseen noin 80 prosenttiin.

”Istutus tehdään kuitenkin edelleen lähes puhtaasti käsityönä, sillä konetyön osuus jäi vain prosenttiin”, kertoo yliaktuaari Aarre Peltola Luonnonvarakeskuksesta.

Metsän istutusalasta 63 prosenttia uudistettiin kuuselle ja 32 prosenttia männylle. Muiden istutettujen puulajien eli lähinnä koivun osuudeksi jäi viisi prosenttia.

Männyn osuus istutuksista on noussut edellisvuodesta. Metsän kylvössä puulajina käytetään lähes aina mäntyä.

Avohakkuut yhä pääosassa

Metsänkäyttöilmoituksiin perustuva hakkuupinta-ala päätyi 653 000 hehtaariin, lisäystä seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Avohakkuita määrästä arvioidaan olevan noin 141 000 hehtaaria ja luontaisen uudistamisen hakkuita noin 27 000 hehtaaria.

Yksityismetsien hakkuupinta-ala oli 452 000 hehtaaria, ja siitä oli avohakkuita 100 000 hehtaaria.

”Taimikonhoidon ja taimikon varhaishoidon yhteenlaskettu pinta-ala oli 147 000 hehtaaria”, Peltola kertoo.

Määrä kasvoi neljä prosenttia vuoden takaisesta. Sekä taimikonhoitoa että varhaishoitoa tehdään käsin ja koneellisesti, mutta koneelliset menetelmät eivät ole toistaiseksi yleistyneet: sen osuus pinta-alasta jäi kahteen prosenttiin.

Nuoren metsän hoidon pinta-ala oli 47 000 hehtaaria, ja pinta-ala lisääntyi 17 prosenttia edellisvuodesta.

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset olivat. 251 miljoonaa euroa.

”Kustannuksista 195 miljoonaa euroa kohdistui yksityismetsiin sekä 56 miljoonaa euroa yhtiöiden ja valtion metsiin”, kertoo tutkija Ville Kankaanhuhta.

Työlajeista eniten kustannuksia, eli 59 miljoonaa euroa, upposi taimikoiden hoitoon. Metsän viljelyyn käytettiin 51 miljoonaa euroa. Maan pinnan muokkaukseen kului 34 miljoonaa euroa ja nuoren metsän hoitoon 19 miljoonaa euroa. Metsänparannustöiden osuus kustannuksista oli 42 miljoonaa euroa.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito