Kun ilmasto muuttuu ja metsien käytön tavoitteitteet monipuolistuvat, tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota harvennusvoimakkuuksiin ja kasvamaan jäävän puuston rakenteeseen sekä välttää liian voimakkaita harvennushakkuita, Luonnonvarakeskuksesta kerrotaan.
Vaikka harvennuksessa puiden kasvu lisääntyy, puuntuotos hehtaaria kohden silti laskee.
”Erityisesti männiköissä voimakas harvennus johtaa kasvutappioihin”, sanoo Luken erikoistutkija Saija Huuskonen tiedotteessa.
Harvennusvoimakkuus on vuosikymmenten ajan kasvanut: 1960-luvulla perustettujen harvennuskokeiden silloiset voimakkaat harvennuskäsittelyt vastaavat nykyisiä suositustasoja.
15 vuotta sitten perustettiinkin uusi koesarja selvittämään erittäin voimakkaiden harvennusten vaikutuksia puuston kasvuun ja kehitykseen. Koesarjan tulokset 15 vuoden ajalta osoittavat, että männiköissä harvennusvoimakkuuden kaksinkertaistaminen harvennusmallien suositustasosta pienensi vuotuista tilavuuskasvua kolmanneksen seuraavan 15 vuoden ajan.
Harvennushakkuukertymä kasvoi merkittävästi ja lisäsi harvennuksen kantorahatuloja. Toisaalta simuloitujen kehitysennusteiden mukaan päätehakkuun hakkuukertymä jää pienemmäksi kuin suositusten mukaisesti harvennetuissa vaihtoehdoissa.
Lisäksi voimakas harvennus pienentää merkittävästi puuston hiilivarastoa ja puiden ilmakehästä sitomaa hiilen määrää.
”Havaitsimme, että männiköiden suositusten mukaisen harvennuksen jälkeen puusto lisäsi kasvua niin, että sen hiilivarasto oli samaa tasoa kuin ennen harvennusta jo viiden vuoden kuluttua. Voimakkaan harvennuksen jälkeen sen sijaan kestää yli 15 vuotta ennen kuin puusto saavuttaa saman hiilivaraston suuruuden kuin ennen harvennusta”, kertoo tutkimusprofessori Jari Hynynen Lukesta.
Voimakkaasti harvennetuissa männiköissä puuston keskimääräinen hiilivarasto on koko kiertoajalta tarkasteltuna merkittävästi pienempi kuin suositusten mukaisesti harvennetuissa.
Tutkimusartikkeli on julkaistu Forest Ecology and Management -lehdessä.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Onhan tämä ollut tiedossa pitkään. Kuusikko pystyy hyödyntämään harvennuksessa syntyneen tilan paremmin.
Toisaalta männikön harvaksi harventaminen johtaa alikasvoksen piristymiseen ja uuden syntymiseen. Alikasvosta voidaan hyödyntää joko jättämällä parhaat ja suurimmat alikasvospuut, jolloin tavoitteena on korjata ne männikön päätehakkuussa yhden tukin puina tai tavoittelemalla uutta puusukupolvea.
Onkohan tutkittu ,mikä ero on hoidetun ja hoitamattoman männikön harvennuksen seurauksilla?
Tiheässä kasvaneiden puiden juuristo ja latvus ovat kehittyneet heikosti ,jonka seurauksena joudutaan poistamaan runsaasti kasvukykynsä menettäneitä puita. On tehtävä voimakas harvennus olosuhteiden seurauksena. Jäljelle jäävät puutkaan eivät ole parhaassa kasvukunnossa ,joten toipuminen kestää pitempään verrattuna hyvin hoidettuun metsään. Muun muassa paljon mainostettu tiheä kasvatus tavoitteena energiapuu johtaa väkisin huonoon lopputulokseen em syistä. E-puun korjuussa harvennus on aina voimakas ja puuston toipuminen kestää kauan. Lisäksi alttius luonnontuhoille syö tulosta voimakkaasti harvennetuissa rikuuntuneissa männiköissä.
Missäs valossa näyttäytyy jiikoon uudistamiseen tähtäävän ppa 10 harveikon hiilen sitomiset, jotka kaatuilevat ja kuivavat taimikkoa odotellessa?
Olen nähnyt monella tavoin harvennettuja männiköitä. Harvinainen on tilanne, että kehittyisi mitään mäntyalakasvustoa. Vielä harvinaisempi on tilanne, että siitä kehittyisi edes kuitupuuta.
Yleensä ne alikasvospuut ovat tosiaan kuusia.
Tärkein jälkikasvuun vaikuttava asia on jätetty huomiotta: Miten pitkiä ovat jäljelle jääneiden puiden latvukset?
Jos ne ovat riukuvaiheen tyypillisessä 2000 – 4000 kpl/ha tiheydessä kasvaneita, pieni / lyhyt vihreä latvus varmasti johtaa kasvutappioon harvennuksen jälkeen.
Jos mäntyjä on kasvatettu järkevässä 1400 – 1800 tiheydessä pitkin vihrein latvuksin ilman pahaa karsiintumista, harvennuksen jälkeistä pudotusta ei tule, jos EH tehdään melko aikaisin.
Aivan sama asia on männyn kasvatusmetsässä. Jos latvus on vain 15-20 % puun pituudesta, takuulla tulee harvennuksen jälkeisiä kasvutappioita. Jos latvusta on luokkaa 30-50 %, niin ei tule, mutta tukin järeytyminen on harvennuksen jälkeen nopeaa.
Männyn oikea aikainen harventaminen, optimaalisen kasvutiheyden ja tasaisen jatkuvan nopean kasvun ylläpito on mahdollista, mutta todella osaamista vaativaa ja tarkkaa puuhaa.
Jalkasen kommentti todella asian tuntevasti esitetty.
On Veli-Jussilla mittaustietoa asiasta?
Uusi yritys:
Onko Veli-Jussilla mittaustietoa asiasta?