Suomen Ympäristökeskuksen, Itä-Suomen Yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen mukaan tuore tutkimus vahvistaa, että hakkuiden lisääminen Suomen metsissä pienentää hiilinielua niin paljon, ettei sen negatiivisia ilmastovaikutuksia pystytä korjaamaan kuluvan vuosisadan aikana, jos puusta valmistetaan nykyisen kaltaisia tuotteita.
Tutkimuksessa simuloitiin tilanne, jossa Suomen ainespuuhakkuita lisättiin pysyvästi 58 miljoonasta kuutiosta tasoon 67 miljoonaa kuutiota. Ilmakehään pääsee tällöin joka vuosi sadan vuoden ajan keskimäärin seitsemän miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia enemmän kasvihuonekaasuja, kun vertailukohtana ovat 58 miljoonan kuution hakkuut ja nykyisen kaltaiset tuotteet. Vuonna 2018 metsäteollisuuden hakkuut Suomessa olivat 68,9 miljoonaa kuutiometriä.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa lisähakkuiden aiheuttama ilmastohaitta on arvioitu vähintään kaksinkertaiseksi aiempiin arvioihin verrattuna.
”En pidä näitä alustavia tuloksia yllättävinä. Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että jos hakkuita lisätään, on meidän oltava valmiita investoimaan merkittävästi myös metsien kasvun lisäykseen ja metsien terveyteen ilmastohaitan kompensoimiseksi”, toteaa tutkimusylijohtaja Antti Asikainen Luonnonvarakeskuksesta.
Tutkimuksen mukaan sadan vuoden simulointijakson loppupäässä puuston lisääntynyt hiilensidonta alkaa pienentää lisähakkuiden aiheuttamaa ilmastohaittaa.
Suomen terveissä ja kasvavissa metsissä lisähakkuut pienentävät hiilinieluja, mutta esimerkiksi Keski-Euroopan vanhoissa hyönteistuhoista kärsivissä metsissä tilanne voi Asikaisen mukaan olla päinvastainen.
”Kun hakkuut kohdistuvat huonosti kasvaviin ja sairaisiin puihin, voi hiilinielu jopa kasvaa.”
Puusta pitäisi myös tehdä tuotteita, joissa hiili säilyy selvästi pidempään kuin nykytuotteissa.
”Tutkimuksessa ei ole huomioitu sitä, että valmistetaanko tuotteet jossain muualla, jos niitä ei tehdä Suomessa”, huomauttaa Asikainen.
Tutkimuksen tekemiseen ovat osallistuneet Suomen ympäristökeskuksen, Itä-Suomen yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkijat ja se on julkaistu Journal of Environmental Management -lehdessä.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
