Suomen ympäristökeskus (Syke) on julkaissut laskurin, jolla voi tarkastella metsätähteiden ja runkopuun korjuun vaikutuksia metsän hiilivarastoon. Tavoitteena on helpottaa metsien hiilinieluvaikutusten huomioon ottamista biotalouden kestävyystarkasteluissa.
”Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä, ja monilla kunnilla on omia hiilineutraalisuustavoitteita. On tärkeä ymmärtää eri toimien vaikutukset näiden tavoitteiden saavuttamiseen”, kertoo erikoistutkija Laura Saikku Sykestä.
Laskurilla voi esimerkiksi tarkastella tilannetta, jossa metsätähteet korjataan, eikä jätetä metsään lahoamaan ja tilannetta, jossa runkopuu korjataan, eikä jätetä metsään kasvamaan. Käyttäjä voi määrittää korjattavien metsätähteiden ja runkopuun osuudet itse tai käyttää oletusarvoja, jotka kuvastavat vuoden 2019 tilannetta.
Laskurissa voi valita korjuu- ja tarkastelujaksojen pituudet 1–100 vuoden välillä.
”Tarkasteluajanjaksoa muuttamalla voi selvittää, kuinka paljon hiiltä metsään jätetyissä hakkuutähteissä olisi jäljellä valitun tarkastelujakson lopussa. Toisaalta voi tarkastella sitä, kuinka paljon metsän hiilivarasto on pienentynyt hakkuutähteiden korjuusta johtuen”, sanoo ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio Syksestä.
Lisäksi laskuri näyttää, miten paljon metsän hiilinielu on valitun tarkastelujakson aikana pienentynyt metsäbiomassan korjuun lisäyksen seurauksena. Tulosta voi verrata esimerkiksi minkä tahansa toiminnon aiheuttamiin päästöihin.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Anteeksi nyt, mutta en usko yhteenkään tekeleeseen missä on ollut Soimakallio mukana.
Otetaanko huomioon myös harvennuksesta johtuva jäljelle jääneiden puiden kasvulisäys. Entä vertaillaanko Suomen metsissä tehtävää hakkuuta ulkomaiden hakkuisiin. Nimittäin sama määrä hakataan aina. Ei kukaan jätä pyyhkimättä tai yhtään taloa jätetä rakentamatta vaikkei Suomessa hakattaisi puun puuta.
Laskurin käyttö on verrattavissa ajanvietteeseen koska ei pidä paikaansa todellisuudessa.
Kokeilin laskuria seur. arvoilla : e-puuhakkuu 1:nä vuonna 100 m³, vaikutusaika 100 v. 90% eh-puuta, 10 % kaupallista harvennuspuuta(?) . Lopputuloksena oli CO2-päästö 1 . vuonna n. 120 t. 100 vuoden aikainen vaikutus hiilivaraston pinenemiseen : 172 kg / MWh . (Siis e-sisältöä kohden laskettuna.)–> Ei ole mitään yhteyttä todellisuuden kanssa koska hiilivarastoa kertyy tukkipuihin (jotka jää kasvamaan e-puuharvennuksen jälkeen leimikolle) 100 vuodessa paljon enemmän kuin 1. vuonna hakattu 100 m³ e-puu sitä vähentää.
Yksi k-m³ puuta sis. n. 2 MWh energiaa. Miten sen yhden vuoden e-puun käytöstä on saatu kertymään 172 kg co2-päästö / MWh ??