Ampumahiihtäjä Tero Seppälä Metsät ja raha -tapahtumassa: ”Metsästä pesämuna eläkepäiville”

Urheilijan ammatti ei kerrytä eläkettä, joten ampumahiihtäjä Tero Seppälä rakentaa eläketurvaansa ostamalla metsäpalstoja. Pitkän tähtäimen metsäsijoittaja on voinut keskittyä kireillä metsätilamarkkinoilla kohteisiin, joilla ei ole heti hakkuumahdollisuuksia.

Ampujahiihtäjä Tero Seppälä sijoittaa metsiin pitkällä tähtäimellä. Metsätalousinsinöörinä hän osaa tehdä raivaukset ja monet metsänhoitotyöt itse. (Kuvaaja: Sami Karppinen)
Ampujahiihtäjä Tero Seppälä sijoittaa metsiin pitkällä tähtäimellä. Metsätalousinsinöörinä hän osaa tehdä raivaukset ja monet metsänhoitotyöt itse. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

Ampumahiihdon palkintorahat on tullut käytettyä metsien ostoon, kertoi menestynyt ampujamahiihtäjä, metsänomistaja ja metsätalousinsinööri Tero Seppälä Metsälehden Metsä ja raha -lukijatapahtumassa Oulussa keskiviikkona. Urheilijan ammatti ei kerrytä eläkettä, vaikka Seppälä yrittäjän statuksella urheileekin, joten ampumahiihtäjä on jo ehtinyt hankkia pari metsäpalstaa eläketurvan varalle.

Ensimmäisen metsäkauppansa Seppälä solmi 24-vuotiaana. Hän osti taimikkovaltaisen kahdeksan hehtaarin suuruisen metsätilan Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan rajalta.

”Kiertelin ja katsoin, että on hyväkasvuista metsämaata.”

Nyt Seppälällä omaa metsää 18 hehtaaria. Lisäksi Seppälä tekee metsätöitä suvun metsissä ja auttelee myös muutoin ihmisiä metsäasioissa.

Seppälä on onnistunut hankkimaan kuumilta metsätilamarkkinoilta palstoja, joilla ei ole heti hakkuumahdollisuuksia. Näin ostohinta on pysynyt kurissa.

Hyvät tieyhteydet ovat olleet toinen määräävä tekijä.

”Ajatuksena on, että en tarvitse metsään sijoittamiani rahoja ainakaan seuraavaan 15 vuoteen”, Seppälä kertoo.

Metsien arvo on noussut merkittävästi

Seppälä etsii yhä uusia ostopalstoja, mutta metsäomaisuuden lisääminen on ollut kolmisen vuotta jäissä. Metsätilojen hinnat ovat kivunneet niin korkeiksi, että ampumahiihtäjä Seppälä on käyttänyt rahansa urheiluun.

Hän kuitenkin muistuttaa, että jo ostetuilla tiloilla on tapahtunut merkittävää arvonnousua kohonneiden puunhintojen myötä, mutta myös taimikoissa.

”Omien tilojensa arvonnousua kannattaa jokaisen laskeskella. Esimerkiksi ensimmäisen oman tilani arvo on noussut vuosien 2020–2026 aikana 14 500 eurosta 28 000 euroon.”

Kritiikkiä Seppälä antaa tila-arvioille, joiden perusteella metsätilakauppaa käydään. Tila-arvioihin otetaan esimerkiksi mukaan ranta-alueiden puusto, jota ei voi kuitenkaan hyödyntää.

Keski-Euroopon metsätuhot saivat päivittämään metsävakuutukset

Seppälä kertoo nähneensä Keski-Euroopan kilpailumatkoilla metsätuhojen voiman. Muun muassa siitä viisastuneena hän on tänä keväänä päivittänyt metsävakuutuksiaan.

Seppälä on puolet vuodesta pois kotoa urheilemassa, joten metsätöitä suunnitellaan sen mukaan. Ensimmäiset tienestinsäkin hän teki metsissä: Lapin lakkasoilla ja metsänhoitoyhdistyksellä puuntaimia istuttamassa.

Omien isovanhempiensa kautta hän on nähnyt, miten metsänomistus on tuonut turvaa vaikeina aikoina.

”Metsä on opettanut, miten hitaasti raha kertyy työtä tekemällä.”

Metsälehti on sponsoroinut Seppälän ampumahiihtouraa yhdeksän vuoden ajan.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus

Kuvat