| Maakunta | Kaupan kpl |
Myyty kpl |
Myyty ha |
Taimi- kot, % |
Hakkuu- kypsät, % |
Puusto m3/ha |
Tukki-% | e/ha | e/m3 | Hinta- kerroin |
Puusto- kerroin |
| Varsinais-Suomi | 28 | 21 | 614 | 21 | 14 | 128 | 35 | 6518 | 49 | 1,19 | 1,42 |
| Satakunta | 37 | 33 | 824 | 27 | 24 | 131 | 45 | 6079 | 48 | 1,03 | 1,26 |
| Häme-Uusimaa | 56 | 50 | 1158 | 29 | 13 | 115 | 38 | 6127 | 53 | 1,20 | 1,50 |
| Etelä-Karjala | 35 | 32 | 649 | 26 | 15 | 127 | 37 | 5451 | 43 | 1,02 | 1,24 |
| Kymenlaakso | 31 | 25 | 675 | 24 | 14 | 127 | 39 | 5680 | 45 | 1,04 | 1,25 |
| Pirkanmaa | 105 | 86 | 2307 | 24 | 15 | 124 | 38 | 5551 | 45 | 1,09 | 1,28 |
| Etelä-Savo | 97 | 85 | 2116 | 24 | 14 | 128 | 38 | 5683 | 44 | 1,02 | 1,20 |
| E- ja K-Pohjanmaa | 179 | 161 | 4073 | 28 | 13 | 90 | 27 | 3164 | 35 | 1,00 | 1,21 |
| Keski-Suomi | 118 | 114 | 3364 | 26 | 12 | 110 | 34 | 4675 | 43 | 0,95 | 1,13 |
| Pohjois-Savo | 123 | 102 | 3070 | 24 | 9 | 108 | 31 | 4291 | 40 | 0,97 | 1,08 |
| Pohjois-Karjala | 133 | 112 | 3588 | 28 | 10 | 107 | 29 | 4130 | 38 | 0,97 | 1,25 |
| Kainuu | 85 | 74 | 4230 | 21 | 8 | 89 | 23 | 2553 | 29 | 1,05 | 1,21 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 265 | 227 | 9490 | 23 | 11 | 85 | 19 | 2395 | 28 | 1,05 | 1,21 |
| Lappi | 134 | 107 | 6482 | 22 | 13 | 70 | 15 | 1520 | 22 | 1,04 | 1,27 |
| Koko maa | 1426 | 1229 | 42640 | ||||||||
| lisäys maaliskuu | 87 | 92 | 3167 | ||||||||
| lisäys tammi-maaliskuu | 256 | 278 | 9693 |
Tammi-maaliskuun aikana Hannu Liljeroosin seurantaan on tullut 256 uutta myyntikohdetta, mikä on selvästi vähemmän kuin kahtena edellisenä vuotena.
”Luminen talvi ei ole kovin hyvä metsätilojen myyntiaika. Voi olla myös niin, että koronaepidemia on vaikeuttanut myyntipäätösten tekoa.”
Tarjonta on vähentynyt eniten Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa, Lapissa ja Pirkanmaalla. Pohjanmaan maakunnissa ollaan lähellä viimevuotisia lukuja. Pohjois-Karjala erottautuu muista sikäli, että siellä on tänä vuonna tarjonta selvästi lisääntynyt.
Kauppoja on solmittu tänä vuonna 278 ja se on jokseenkin sama määrä kuin vuosi sitten. Monet näistä kauppakohteista ovat tulleet myyntiin viime vuoden puolella. Toisia kauppoja kypsytellään kuukausien ajan, toiset valmistuvat alle kuukaudessa.
Maaliskuun suurimmat kaupat:
| pinta-ala | lähtöhinta | kauppahinta | hintakerroin | ostaja | |
| Haapavesi | 148 | 527000 | 676000 | 1,15 | OP Metsänomistajarahasto |
| Reisjärvi | 90 | 184000 | 300000 | 1,21 | Skogssällskapet Fastighet Oy |
| Kittilä | 925 | 713000 | 750000 | 1,33 | Forest Kilpi One Oy |
| Sotkamo | 123 | 460000 | 495910 | 0,94 | UB Nordic Forest Fund III Ky |
| Kokemäki | 52 | 194600 | 261500 | 1,06 | yksityinen |
| Juuka | 40 | 199000 | 256256 | GreenGold Timberlands 1 Oy | |
| Toivakka | 26 | 165000 | 229500 | yksityinen | |
| Alajärvi | 79 | 180000 | 221000 | 1,12 | Skogssällskapet Fastighet Oy |
| Toivakka | 32 | 175000 | 221000 | FIM Metsä | |
| Ulvila | 37 | 155000 | 217500 | 1,12 | FIM Metsä |
| Kokemäki | 38 | 176800 | 213700 | 0,91 | FIM Metsä |
Maaliskuun suurten kauppojen tilasto kuvaa hyvin nykyistä markkinatilannetta. Kauppahinnat nousevat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta selvästi päälle tila-arvion summa-arvon ja ostajat ovat melkein aina institutionaalisia sijoittajia.
Metsärahastot ja muut institutionaaliset sijoittajat ovat ostaneet vapailta markkinoilta tänä vuonna noin joka kolmannen kohteen ja käyttäneet ostorahaa noin 20,6 miljoonaa euroa. Koska kohteet ovat keskitasoa suurempia, on institutionaalisten sijoittajien osuus kaikkien kauppojen kauppasummasta 62 prosenttia. Viime vuonna vastaava prosentti oli 50.
Eniten ovat ostaneet metsärahastot – UB-rahastot, OP-Metsänomistajarahasto ja FIM Metsä.
Instituutioiden joukko on laaja ja maaliskuussa tuli uutena nimenä Compass Capital Company Oy, joka osti kaksi ulosotossa ollutta kohdetta Keski-Suomesta. Yhtiö on syntynyt yritysjärjestelyssä, jossa osa joensuulaisen Suomen Sijoitusmetsät Oy:n varallisuudesta on siirretty uuteen yhtiöön. Omistajayrittäjä Mika Venhon mukaan osittaisjakautumisen taustalla on mahdollisuus omistuspohjan laajentamiseen.
Hintakertoimet jatkavat nousuaan
Seurantataulukon luvuissa on tapahtunut kuukauden aikana vain pieniä muutoksia. Sen sijaan pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna on toisin. Kun Liljeroos aloitti hintaseurannan 2014, niin hintakertoimet olivat Varsinais-Suomessa, Häme-Uusimaalla ja Satakunnassa 0,98-1,08. Nyt ne ovat 1,03-1,20. Muualla Suomessa hintakertoimet olivat 2014 välillä 0,76-0,92 ja nyt ne ovat 0,95-1,09.
”Tällä menolla vuoden päästä hintakertoimet ovat kaikissa maakunnissa vähintään yksi”, Liljeroos ennakoi.
Hintakerroin kuvastaa hyvin metsätilojen hintatason nousua. Kertoimet ovat keskilukuja ja vaihtelua on paljon. Summa-arvon vaikuttava puuston määrä on pysynyt keskimäärin liki samana eikä kantohinnoissakaan ole merkittävää eroa vuosien 2014 ja 2020 välillä.
Muita havaintoja
Lapissa on kaupan 181 hehtaarin suuruinen metsätila, jossa metsämaata on 127 hehtaaria. Erikoista tilalla on se, että puuston keski-iäksi ilmoitetaan 162 vuotta.
”Eikö tällaiset kohteet pitäisi suojella?”, Liljeroos kysyy.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Onko puustokertoimen puuston arvossa mukana odotusarvokertoimet?
Puuston arvossa on mukana mahdolliset odotusarvolisät (puhekielessä odotusarvot). Tuo tilastoni hintakerroin on laskettu kauppahinnan ja summa-arvon suhteesta (kaikki maakunnan kaupat yhteensä). Summa-arvossa on yhtenä osana puuston arvo ja siinä on siis mukana mahdolliset odotusarvolisät. Hieman hankalia selitettäviä.
Hintakerroin kuvaa tavallaan markkinaehtoista kokonaisarvon korjausta, joka on nykyisin useammassa tapauksessa lisäys – ei siis vähennys kuten aiemmin.
Kiitos vastauksesta! Luulen ymmärtäneeni oikein.
Tunnusluvut on aina kiinnostavia. Vanhoja laskelmiakin voi tuolla tavalla peilata tilastohintoihin, kun koittaa pitää kynän terävänä.
Minulta saa tilauksesta tarkempia tietoja vaikka tilakohtaisesti. Lähettelen säännöllisesti tilastodataani eri tahoille pientä korvausta vastaan. Kaukaisin tilaaja on Australiassa asti. Siellä on firma, joka seuraa metsien hintatasoa eri puolilla maapalloa.