Hannun hintaseuranta: Tavallista hiljaisemmat talvikuukaudet

Metsätiloja on tullut vuoden alkukuukausina myyntiin aiempia vuosia vähemmän, mahdollisesti lumisen talven ja ehkä koronankin vuoksi. Instituutiosijoittajat ovat kasvattaneet osuuttaan tiukoilla markkinoilla.

Kuva: Hannu Liljeroos
Maakunta Kaupan
kpl
Myyty
kpl
Myyty
ha
Taimi-
kot, %
Hakkuu-
kypsät, %
Puusto
m3/ha
Tukki-% e/ha e/m3 Hinta-
kerroin
Puusto-
kerroin
Varsinais-Suomi 28 21 614 21 14 128 35 6518 49 1,19 1,42
Satakunta 37 33 824 27 24 131 45 6079 48 1,03 1,26
Häme-Uusimaa 56 50 1158 29 13 115 38 6127 53 1,20 1,50
Etelä-Karjala 35 32 649 26 15 127 37 5451 43 1,02 1,24
Kymenlaakso 31 25 675 24 14 127 39 5680 45 1,04 1,25
Pirkanmaa 105 86 2307 24 15 124 38 5551 45 1,09 1,28
Etelä-Savo 97 85 2116 24 14 128 38 5683 44 1,02 1,20
E- ja K-Pohjanmaa 179 161 4073 28 13 90 27 3164 35 1,00 1,21
Keski-Suomi 118 114 3364 26 12 110 34 4675 43 0,95 1,13
Pohjois-Savo 123 102 3070 24 9 108 31 4291 40 0,97 1,08
Pohjois-Karjala 133 112 3588 28 10 107 29 4130 38 0,97 1,25
Kainuu 85 74 4230 21 8 89 23 2553 29 1,05 1,21
Pohjois-Pohjanmaa 265 227 9490 23 11 85 19 2395 28 1,05 1,21
Lappi 134 107 6482 22 13 70 15 1520 22 1,04 1,27
Koko maa 1426 1229 42640
lisäys maaliskuu 87 92 3167
lisäys tammi-maaliskuu 256 278 9693

Tammi-maaliskuun aikana Hannu Liljeroosin seurantaan on tullut 256 uutta myyntikohdetta, mikä on selvästi vähemmän kuin kahtena edellisenä vuotena.

”Luminen talvi ei ole kovin hyvä metsätilojen myyntiaika. Voi olla myös niin, että koronaepidemia on vaikeuttanut myyntipäätösten tekoa.”

Tarjonta on vähentynyt eniten Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa, Lapissa ja Pirkanmaalla. Pohjanmaan maakunnissa ollaan lähellä viimevuotisia lukuja. Pohjois-Karjala erottautuu muista sikäli, että siellä on tänä vuonna tarjonta selvästi lisääntynyt.

Kauppoja on solmittu tänä vuonna 278 ja se on jokseenkin sama määrä kuin vuosi sitten. Monet näistä kauppakohteista ovat tulleet myyntiin viime vuoden puolella. Toisia kauppoja kypsytellään kuukausien ajan, toiset valmistuvat alle kuukaudessa.

Maaliskuun suurimmat kaupat:

pinta-ala lähtöhinta kauppahinta hintakerroin ostaja
Haapavesi 148 527000 676000 1,15 OP Metsänomistajarahasto
Reisjärvi 90 184000 300000 1,21 Skogssällskapet Fastighet Oy
Kittilä 925 713000 750000 1,33 Forest Kilpi One Oy
Sotkamo 123 460000 495910 0,94 UB Nordic Forest Fund III Ky
Kokemäki 52 194600 261500 1,06 yksityinen
Juuka 40 199000 256256 GreenGold Timberlands 1 Oy
Toivakka 26 165000 229500 yksityinen
Alajärvi 79 180000 221000 1,12 Skogssällskapet Fastighet Oy
Toivakka 32 175000 221000 FIM Metsä
Ulvila 37 155000 217500 1,12 FIM Metsä
Kokemäki 38 176800 213700 0,91 FIM Metsä

Maaliskuun suurten kauppojen tilasto kuvaa hyvin nykyistä markkinatilannetta. Kauppahinnat nousevat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta selvästi päälle tila-arvion summa-arvon ja ostajat ovat melkein aina institutionaalisia sijoittajia.

Metsärahastot ja muut institutionaaliset sijoittajat ovat ostaneet vapailta markkinoilta tänä vuonna noin joka kolmannen kohteen ja käyttäneet ostorahaa noin 20,6 miljoonaa euroa. Koska kohteet ovat keskitasoa suurempia, on institutionaalisten sijoittajien osuus kaikkien kauppojen kauppasummasta 62 prosenttia. Viime vuonna vastaava prosentti oli 50.

Eniten ovat ostaneet metsärahastot – UB-rahastot, OP-Metsänomistajarahasto ja FIM Metsä.

Instituutioiden joukko on laaja ja maaliskuussa tuli uutena nimenä Compass Capital Company Oy, joka osti kaksi ulosotossa ollutta kohdetta Keski-Suomesta. Yhtiö on syntynyt yritysjärjestelyssä, jossa osa joensuulaisen Suomen Sijoitusmetsät Oy:n varallisuudesta on siirretty uuteen yhtiöön. Omistajayrittäjä Mika Venhon mukaan osittaisjakautumisen taustalla on mahdollisuus omistuspohjan laajentamiseen.

Hintakertoimet jatkavat nousuaan

Seurantataulukon luvuissa on tapahtunut kuukauden aikana vain pieniä muutoksia. Sen sijaan pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna on toisin. Kun Liljeroos aloitti hintaseurannan 2014, niin hintakertoimet olivat Varsinais-Suomessa, Häme-Uusimaalla ja Satakunnassa 0,98-1,08. Nyt ne ovat 1,03-1,20. Muualla Suomessa hintakertoimet olivat 2014 välillä 0,76-0,92 ja nyt ne ovat 0,95-1,09.

”Tällä menolla vuoden päästä hintakertoimet ovat kaikissa maakunnissa vähintään yksi”, Liljeroos ennakoi.

Hintakerroin kuvastaa hyvin metsätilojen hintatason nousua. Kertoimet ovat keskilukuja ja vaihtelua on paljon. Summa-arvon vaikuttava puuston määrä on pysynyt keskimäärin liki samana eikä kantohinnoissakaan ole merkittävää eroa vuosien 2014 ja 2020 välillä.

Muita havaintoja

Lapissa on kaupan 181 hehtaarin suuruinen metsätila, jossa metsämaata on 127 hehtaaria. Erikoista tilalla on se, että puuston keski-iäksi ilmoitetaan 162 vuotta.

”Eikö tällaiset kohteet pitäisi suojella?”, Liljeroos kysyy.

Kommentit (4)

  1. Gla

    Onko puustokertoimen puuston arvossa mukana odotusarvokertoimet?

  2. Hannu Liljeroos

    Puuston arvossa on mukana mahdolliset odotusarvolisät (puhekielessä odotusarvot). Tuo tilastoni hintakerroin on laskettu kauppahinnan ja summa-arvon suhteesta (kaikki maakunnan kaupat yhteensä). Summa-arvossa on yhtenä osana puuston arvo ja siinä on siis mukana mahdolliset odotusarvolisät. Hieman hankalia selitettäviä.
    Hintakerroin kuvaa tavallaan markkinaehtoista kokonaisarvon korjausta, joka on nykyisin useammassa tapauksessa lisäys – ei siis vähennys kuten aiemmin.

  3. Gla

    Kiitos vastauksesta! Luulen ymmärtäneeni oikein.

    Tunnusluvut on aina kiinnostavia. Vanhoja laskelmiakin voi tuolla tavalla peilata tilastohintoihin, kun koittaa pitää kynän terävänä.

  4. Hannu Liljeroos

    Minulta saa tilauksesta tarkempia tietoja vaikka tilakohtaisesti. Lähettelen säännöllisesti tilastodataani eri tahoille pientä korvausta vastaan. Kaukaisin tilaaja on Australiassa asti. Siellä on firma, joka seuraa metsien hintatasoa eri puolilla maapalloa.

Metsänomistus Metsänomistus

Keskustelut

TES

Kuvat