Metsänomistajilla on kiinnostusta metsien hiilensidonnan lisäämiseen kasvattamalla puita nykyistä vanhemmiksi, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore kyselytutkimus.
Tutkimuksessa metsänomistajilta kysyttiin, millaista korvausta vastaan he voisivat viivästyttää uudistuskypsän metsänsä päätehakkuuta eli pidentää metsikön kiertoaikaa. Yli puolet vastanneista metsänomistajista oli halukkaita pidentämään metsänsä kiertoaikaa 10 vuodella, vaikka tästä saatava korvaus olisi pienempi kuin kiertoajan pidentämisestä koituva tulonmenetys.
“Kyselyyn vastanneet metsänomistajat ovat todennäköisesti sellaisia, joita ilmastonmuutoksen hillintätoimet kiinnostavat enemmän kuin metsänomistajia keskimäärin. Se voi näkyä tuloksissa”, kertoo erikoistutkija Emmi Haltia Lukesta.
Kiertoajan pidentämisestä ei vaadittu korkeaa korvausta etenkään silloin, kun metsänomistajalla oli jo aikomuksia tehdä ilmastoriskiä pienentäviä toimenpiteitä metsässään ja hänellä oli luottamusta ilmastotieteeseen. Sen sijaan aiemmin koetut metsätuhot vaikuttivat siihen, ettei metsänomistajalla ollut halukkuutta lähteä kiertoajan pidentämiseen millään korvaussummalla.
Tutkimus tehtiin kesällä 2023, ja tulokset ovat alustavia. Kyselyyn vastasi noin 1 900 metsänomistajaa. Iso osa heistä oli jo nyt kasvattanut puustoaan tavanomaista vanhemmaksi.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kysymys hiilensidonnan korvauksista, kiertoajan pidentämisestä, metsä- ja ilmastopolitiikan muutoksista sisältävät varsin monia avoimia kysymyksiä, joihin ei juurikaan ole vastauksia.
Ajatus maksaa metsänomistajille metsän puihin sidotun hiilen säilyttämisestä/lisäämisestä on mielenkiintoinen, mutta voi kätkeä monia kysymyksiä ja ongelmia käytännössä.
Tulisiko nyt itsenäisestä metsänomistajasta ilmastopolitiikan päämäärien alamainen? Tulisiko mitä muita ongelmia? Metsänomistaja ei varmaankaan voisi hyödyntää omistamiaan metsiään enää itsenäisesti omiin taloudellisiin tarpeisiinsa sopimusaikana eikä hyötyä edullisista puukauppatilanteista?
Olisiko tämä aiempi oma vapaus mahdollista sopimusajan jälkeenkään?
En suinkaan vastusta hiilen sidonnasta maksamista, mutta koen tilanteen olevan paljon monimutkaisempi ja eri ongelmia sisältävä, kuin nyt halutaan tajutakaan. Mikä olisi hiilensidonnasta saatavan rahan verotus?
Olisivatko hiilensidonnasta maksettavat korvaukset minkä suuruisia? Korvaisivatko metsätaloudellisia menetyksiä? Kukaan ei varmaan ajattelekaan korvattavan menetyksiä, joita tulee metsänomistajalle, kun ei voisi hyödyntää hyviä hintatilanteita.
Mitä tapahtuisi eri metsätuhojen kuten kirjanpainajan ilmestyessä alueille tai myrskyjen ja lumituhojen vaurioittaessa metsiä? Olisiko annettava tuholaisten vain levitä? Olisivatko tuolloin naapurienkin ja koko pitäjänkin metsät vaarassa?
Haluan keskustelua tässä esille nostamistani asioista.