Metsäalan korkeakoulutus vetää jälleen

Hyvä työllisyystilanne houkuttelee hakijoita etenkin metsätalousinsinööri- ja metsänhoitajaopintoihin. Perustutkinto hakee lisää vetovoimaa joustavuudellaan.

Haapajärvellä Jedun oppilaitoksen toisen vuosikurssin opiskelijat harjoittelivat pihapuun kaatoa aidossa ympäristössä. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

Metsäalan opinnot kiinnostavat jälleen nuoria. Ammattikorkeakoulu ja yliopisto-opintojen hakijamäärät notkahtivat reilusti 2010-luvun alkupuolella, mutta nyt kehityssuunta vaikuttaa kääntyneen.

”Metsäalalla ehdittiin ehkä tottua siihen, että kouluihin löytyy aina tietty määrä metsäalasta kiinnostuneita hakijoita. Maaseudun rakennemuutoksen myötä näin ei enää kaikkialla tapahtunutkaan”, kuvailee Metsäkoulutus ry:n toiminnanjohtaja Ville Manner.

Metsäalan uudet investoinnit, hyvä työllisyystilanne sekä koulutuksen eteen tehty vetovoimatyö ovat Mannerin mukaan syitä metsätalousinsinööri- sekä metsänhoitajakoulutusten tilanteen kohenemiseen.

”Korkeakoulujen opiskelijamääriin vaikuttaa jossain määrin myös julkisuudessa aktiivisesti käytävä metsäkeskustelu. Moni nuori haluaa alalle, jossa on mahdollisuus vaikuttaa ympäristön tulevaisuuteen. Metsäalalla on ratkaisuja ilmastonmuutokseen ja fossiilisten raaka-aineiden korvaamiseen.”

Etenkin amk-opiskelijat, eli metsätalousinsinöörit, työllistyvät valmistuttuaan koulutusta vastaaviin tehtäviin tällä hetkellä hyvin. Yliopisto-opiskelijoista metsäalalle työllistyy Työtehoseuran tuoreen selvityksen mukaan noin puolet valmistuneista ja alan ulkopuolelle noin kolmannes.

Perustutkintoon kaivataan lisää hakijoita

Metsäalan perustutkinnon osalta hakijamäärien kehitys ei ole ollut yhtä valoisaa kuin korkeakouluissa. Alan perustutkinnosta valmistutaan metsuri-metsäpalveluiden tuottajaksi, metsäkoneenkuljettajaksi, metsäkoneasentajaksi tai puutavara-auton kuljettajaksi.

”Perustutkintoon on tarjolla noin 600 aloituspaikkaa. Näihin on viime vuosina nippa nappa löytynyt hakijat ensisijaisista hakijoista”, kertoo Manner.

Tilannetta tuskin helpottaa se, että hallituksen vuoteen 2040 ulottuvassa koulutuspoliittisessa selonteossa on varauduttu oppilaitosverkoston karsimiseen.

”Etenkin yläkoulun jälkeen perustutkintoon hakeva nuori mielellään opiskelisi alaa kotiseudullaan.”

Tällä hetkellä metsäalan perustutkintoa tarjoaa yhteensä 25 koulutuksenjärjestäjää ja 44 toimipaikkaa.

”Faktaa on, että etenkin Itä-Suomessa, Lapissa ja Kainuussa ikäluokat tulevat pienenemään paljon vuoteen 2040 mennessä. Jatkossa tarvitaan maakuntarajat ylittävää yhteistyötä oppilaitosten välillä”, Manner ennakoi.

Jatkuva haku palvelee perustutkintoa

Haapajärvellä Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Jedun toimipaikassa koulutetaan opiskelijoita metsuri- ja metsäpalveluiden tuottajiksi. Pohjois-Pohjanmaa on tunnetusti vahvaa maa- ja metsätalousaluetta, joka tuo edelleen oppilaita luonnonvara-alalle.

”Meillä aloittaa vuosittain yhteishaun kautta 13–15 nuorta metsäalan opiskelun. Aikuiset mukaan lukien meillä on talossa noin 60 metsäopiskelijaa tällä hetkellä”, kertoo Haapajärven yksikön koulutusjohtaja Timo Seppälä.

Seppälän mukaan muutama vuosi sitten tehty uudistus, jonka ansiosta metsäalan perustutkintoon voi yhteishaun lisäksi hakea joustavasti jatkuvan hakumenettelyn kautta, on palvellut koulutusta hyvin. Etenkin aikuiset ja alanvaihtajat hakeutuvat opintoihin usein jatkuvan haun kautta.

”Metsäalan opinnot voidaan toteuttaa pienehköissä ryhmissä hyvin joustavasti, jolloin mukaan on helppo liittyä eri vaiheissa lukukautta.”

”Työpaikka on ihan varma”

Haapajärvellä Jedussa metsuri- metsäpalveluiden tuottajaksi toista vuotta opiskelevalta Anton Tenhuselta tulee napakka vastaus siihen, miksi metsäala kiinnostaa.

”Työpaikka on ihan varma. Sekä metsureita että metsäkoneenkuljettajia tarvitaan jatkuvasti lisää.”

Tenhunen on tykännyt metsäopintojen käytännönläheisyydestä ja joustavuudesta. Haastatteluun hän rientää kesken pihapuusavotan. Oppilaanohjaajan aikoinaan suosittelema lukio jäi nuorukaiselta kesken, mutta metsäopinnot ovat maistuneet.

”Ei ole ollut vaikeuksia herätä aamulla kouluun. Kaksi vuotta sitten en ollut sahaan koskenutkaan, mutta nyt homma sujuu. Syksystä lähtien joka toinen viikko on oltu metsäkoneella maastossa.”

Tenhunen arvelee, että tuleva työ voisi löytyä nimenomaan hakkuukoneen puikoista.

”Jos vaan oma motoriikka riittää siihen, niin töitä kyllä löytyy. Mitä metsille sitten pitäisi tehdä, jos ei niitä saa hyödyntää?” Tenhunen kysyy viitaten tämän hetken metsäkeskusteluun.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat