Oletko varautunut ilmastonmuutokseen? Elinvoimakeskukselta muistilista metsänomistajille

Keskilämpötilat kohoavat todennäköisesti niin, että 25 vuoden kuluttua Etelä-Suomessa on Baltian nykyilmasto. Eteläisessä Lapissa kasvukausi on yhtä pitkä kuin Keski-Suomessa nyt.

Lupaavimpia tulevaisuuden puulajeja ovat tammi ja tervaleppä, käy ilmi Luonnonvarakeskuksen muutaman vuoden takaisesta selvityksestä. Niiden istuttamista sopiville kasvupaikoille voi siis hyvin harkita. (Kuvaaja: Kari Salonen)
Lupaavimpia tulevaisuuden puulajeja ovat tammi ja tervaleppä, käy ilmi Luonnonvarakeskuksen muutaman vuoden takaisesta selvityksestä. Niiden istuttamista sopiville kasvupaikoille voi siis hyvin harkita. (Kuvaaja: Kari Salonen)

Ilmaston lämpeneminen muuttaa metsätaloutta lähivuosikymmeninä paljon. Mitä tämän päivän metsänomistajan pitäisi siis tehdä?

Paljonkin, ja monella eri saralla, vastaa Elinvoimakeskus.

Elinvoimakeskus on koonnut parhaat varautumisvinkit metsänomistajalle muistilistan muotoon. Listalta voi raksia ne asiat, jotka on metsissään jo tehnyt, ja asiat, jotka aikoo seuraavaksi tehdä.

Muistilistaa taustoittamaan Elinvoimakeskus on julkaissut parikymmenminuuttisen videon.

”Keskeistä on, että puusto olisi mahdollisimman elinvoimaista”, ilmastoasiantuntija Pia Lehmusvuori sanoo videolla.

Keinot elinvoimaisuuden saavuttamiseen ovat aktiivisille metsänomistajille jo varsin tuttuja.

Esimerkiksi lehtipuiden kasvattamista olisi syytä lisätä ­­sekä sekapuuna että pääpuulajina sopivilla kasvupaikoilla. Vinkkejä erilaisille kasvupaikoille sopivista puulajeista löytyy Metsänhoidon suosituksista.

Monimuotoisuutta tulisi vaalia, koska se parantaa metsän sopeutumista muuttuvaan ilmastoon. Yksi keskeinen keino on jättää metsään kasvamaan eri puulajeja ja erikokoisia puita sekä säästää siellä pysty- ja maalahopuita.

Vesitalouteen tulisi kiinnittää erityistä huomiota, koska kuivuusjaksojen arvioidaan yleistyvän voimakkaasti. Muistilistasta löytyy konkreettisia keinoja vesitaloudesta huolehtimiseen, yhtenä esimerkkinä kunnostusojituksen tekeminen vain silloin, kun se on välttämätöntä.

Menetysten minimointia

”Tutkijat ovat arvioineet, että ilmastonmuutos aiheuttaa maa- ja metsätaloudelle satojen miljoonien eurojen menetykset vuoden 2030 jälkeen”, Lehmusvuori muistuttaa.

Hänen mukaansa sopeutumistoimia on tärkeää ennakoida, jotta menetykset jäisivät mahdollisimman pieniksi.

Toisaalta ilmastonmuutos saattaa tuoda mukanaan myös jotain hyvää, kuten puuston kasvun lisääntymistä koko maassa tai lumituhoriskin vähentymistä eteläisessä Suomessa.

Maltillisenkin lämpenemisskenaarion mukaan esimerkiksi Keski-Suomessa vuoden keskilämpötila on nousemassa seuraavien 25 vuoden aikana vähän päälle yhdellä asteella.

Lehmusvuori kannustaa metsänomistajia tutustumaan Ilmastopaneelin julkaisemaan Suomi-raporttiin vuodelta 2021. Siihen on eritelty ilmastossa tapahtuvat muutokset maakuntakohtaisesti. Toinen hyödyllinen sivusto, joka vie ilmastonmuutoksen vaikutukset maakuntatasolle, on Ilmasto-oppaan karttatyökalu.

Maltillisen lämpenemisskenaarion mukaan keskilämpötilat ja niiden myötä tehoisat lämpösummat nousevat lähivuosikymmeninä voimakkaasti kaikkialla Suomessa.

Oikaisu 29.5.2026 klo 12.18: Korjattu Suomi-raportin ilmestymisvuodeksi 2021 jutussa aiemmin väitetyn vuoden 2024 tilalle. Lisätty karttakuvien kuvatekstiin ”ja niiden myötä tehoisat lämpösummat”.

Lue myös

Kommentit (3)

  1. Panu

    Ennustaminen ei ole ihan helppoa kuitenkaan. Muutkin asiat kuin ihmisen aiheuttama kasvihuoneilmiö vaikuttavat lämpötilaan. Suomen osalta kriittisin on Golf-virta ja muutokset siinä voivat viedä lämpötilan paljon kylmempään suuntaan täällä.

  2. Ihanko varmoja ovat että on Baltian ilmasto- eikö talvella peloteltu jäätymiseltä golf virta pysähtyy

    Lisää vaan ilmastoa, ilmastoa ilmastoa, hiiltä, ilmastoa, hiiltä, nieluja ja ilmastoa

  3. Jospa ne sähkögrillit auttavat

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat